Download pdf - TKK

2 SOPIMUSKÄSITYS JA PITKÄKESTOISET SOPIMUKSET
2.1 Sopimuksen prosessikäsitys
Sopimuksella on merkitystä osapuolten käyttäytymisodotusten vakauttajana. Sopimuksen
avulla osapuolet rajaavat mahdollisuuksiaan tehdä valintoja suhteessa vastapuoleensa,
jotta kummatkin osapuolet voivat rakentaa osan tulevaisuuttaan sopimusehdoista
ilmenevän sisällön varaan. Osapuolet varmistavat sopimuksen avulla toisiltaan omia
tarpeitaan vastaavaa käyttäytymistä. 1 Samalla osapuolet sopimusten ja sopimusehtojen
avulla luovat edellytykset yhteistyölle, vakiinnuttavat tulevaa asemaansa sekä poistavat
tulevaisuuteen liittyviä mahdollisia riskejä ja epävarmuustekijöitä. 2 Tulevaisuutta koskeva
epävarmuus ohjaa osapuolet määrittämään sopimusehtojen avulla sen osan suhdettaan,
joka koskee osapuolten keskinäistä yhteistoimintaa. Epävarmuuksia poistetaan
sopimusehdoin sen mukaan, miten epävarmaksi osapuolet tulevan yhteistyön kokevat. 3
Kumpikin voi tämän vuoksi ennakoida vastapuolen käyttäytymistä ehtojen osoittamaan
mittaan asti. 4 Samalla sopimus merkitsee osapuolille myös rajoitetta. Osapuolten on
järjestettävä omat asiansa siten, että sopimusvelvoitteet kyetään täyttämään. Sopimusten
avulla siten ohjataan ja koordinoidaan osapuolten toimintaa.
Sopimusten velvoittamana osapuolten on käyttäydyttävä sopimuksen sisällön mukaisesti.
Sopimukset solmitaan asioiden normaalia, ennakoitavissa olevaa kehittymistä koskevien
odotusten valossa. Sopimuksen sisällön osapuolet määrittävät sen perusteella, mitä
pitävät oikeussuhteessaan epävarmuuden vuoksi välttämättömänä. 5 Aina ei kuitenkaan
ole mahdollista ennakoida tulevia niin tarkasti, etteikö sopimuksentekohetken tilannearvion
perusta saattaisi olosuhteiden muuttuessa pettää. Täten sopimus on ymmärrettävissä
myös keinoksi jakaa riskejä osapuolten välillä. Oikeuskeinot vaikuttava myös sopi-
1 ks. Häyhä (2000):, s. 258; ks. myös Häyhä (1996), s. 146, jossa hän kirjoittaa: ” Ongelmia on yleensä
aiheuttanut juuri sen vuoksi, että sopimuksen sisältämät käyttäytymisnormit ovat olleet ristiriidassa näiden
normaaliodotusten kanssa. Sosiaalisesti vakiintunut käyttäytyminen on siten ohjannut odotuksia ja
sopimuksen sisältö on tullut näiden odotusten kannalta yllätyksenä”.
2 ks. Kivimäki & Ylöstalo (1973), s. 291: ”Ehdon varsinainen tarkoitus on saattaa oikeustoimi soveltumaan
tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja olosuhteiden vielä epävarmaan kehitykseen.”. Ks. myös Häyhä
DL 1996, s. 313-314; Rudanko Liiketaloudellinen aikakausikirja. 3/1999, s. 334
3 ks. Häyhä (2000), s. 63
4 ks. Häyhä (1996), s. 43; ks myös Häyhä (1997), s. 105
5 ks. Häyhä (1996), s. 227
12