Download pdf - TKK

tarvitaan tähän sopimukselliset väylät. Tässä suhteessa sopimuksen dynaamisuuden
ulottuvuudet antavat mahdollisuuden luoda sopimuksellisia mekanismeja ja yhteistyön
toimintamalleja.
4.3.3 Sopimuksellisuuden näkökulmat
Kiinteistöpalveluiden kumppanuussuhteet ovat monimutkaisia ja sopimusvalmistelun
osalta haastavia järjestelyjä. Ne aiheuttavat myös oman lähtöpisteensä ajatellen sopimuksellisia
ulottuvuuksia. Kumppanuussopimukset ovat sopimuksellisesti haastavia
sopimuksia, jotka avaavat mahdollisuuksia myös yritystasolla kehittää sopimustoimintaan
liittyviä käytäntöjä.
Kumppanuuksia suunniteltaessa on hyvä pitää mielessä myös se, että kaikilla liikesuhteilla
on luontaista taipumusta uudistua, fuusioitua tai purkautua. Myös suurin osa
kumppanuuksien haasteista on yrityskulttuurien yhteensovittamisen, liikesuhteen hoidon
ja sopimusrakenteen avulla säädeltävissä ja jaksotettavissa olevia osatekijöitä. On
keskeistä analysoida sekä positiiviset että negatiiviset tekijät tapauskohtaisesti ja myös
kokonaisuutena ennen yksittäisten sopimusten laatimista. Näin osataan arvioida paremmin
toiminnan strategista järkevyyttä sekä kokonaisuuden tarjoamaa kilpailuetua. 113
Ennakoivan oikeusajattelun mukaan sopimusten osalta korostuu aina valmisteluvaihe.
Tarkastelu kohdistuu aikaan ennen sopimusten allekirjoituksia. Tällöin esiin nousee
kysymyksiä muun muassa koskien sopimusneuvottelujen sisältöä, laadittavien sopimusehtojen
muotoja ja yrityskohtaisia toimintamalleja. 114 Täydellistä sopimusta on
mahdotonta saavuttaa, mutta tavoitteena onkin eri näkökannoilta katsoen hyvä sopimusjärjestely
huonon sijaan. Se miten tämä saavutetaan, vaatii monien eri tahojen panostusta
koko sopimusprosessiin.
Kumppanuussuhdetta ja –sopimusta valmisteltaessa yrityskohtainen toiminta nousee
suureen rooliin. Mitä paremmin kulloinkin yritys pystyy valjastamaan ja motivoimaan
sisäisesti eri ammat-tiryhmiään yhteistyöhön, sitä paremmin ja laaja-alaisemmin yritys
kykenee käsittelemään sopimuksen kannalta tärkeitä kysymyksiä. Tällöin on paremmat
113 Vakaslahti (2004), s. 52
114 kts. myös Oravainen-Oravainen (1990), s. 30-31 He toteavat, että yhteistyökumppanin valinnassa on
tärkeää varmistua mm. siitä, että sopimusneuvottelujen yhteydessä pystytään luomaan yhteinen liiketoimintasuunnitelma,
johon molemmat sitotutuvat niin yritys- kuin henkilötasolla. Yhteistyöneuvottelujen
aikana tulee varmistaa myös, että molemmin-puolinen luottamus syntyy ja että yhteistyökumppani on
halukas työskentelemään yhteistyössä myös jatkossa.
50