Download pdf - TKK

muistivälineenä ja sisäisen ja ulkoisen viestinnän apuvälineenä. Kun asiat kirjataan sopimukseen,
ne voidaan palauttaa mieleen ja tiedot välittää sinne missä niitä tarvitaan.
Jos saavutettua yhteisymmärrystä ei kirjata, muisti voi pettää ja mielikuvat sovitusta
voivat ajan myötä muuttua. Kun sovitut asiat dokumentoidaan, ne on helpompi palauttaa
mieleen, myös henkilöiden ja heidän tehtäviensä vaihtuessa. Sopimuksissa voidaan
määritellä puitteet, menettelyt ja määräajat osapuolten kokouksille ja muille yhteydenpidolle
samoin kuin hyväksymis-, vahvistus- ja reklamaatioilmoituksille.
Sopimuksille on myös erimielisyyksien ehkäisy- ja ratkaisufunktiot. Huolellinen sopimussuunnittelu,
tavoitteiden ja odotusten läpikäynti ennakkoon sopimusten suunnitteluvaiheessa
sekä selkeä sopimus torjuvat osaltaan erimielisyyksiä. Sovitut menettelytavat
auttavat hoitamaan häiriöt ja ongelmat ennen kuin ne muuttuvat oikeudellisiksi ja ratkaisemaan
erimielisyydet mahdollisimman pienin menetyksin.
Tässä osatutkimuksessa käytetään käsitettä sopimusjohtaminen 67 , millä tarkoitetaan
yrityskohtaista toimintamallia liittyen yrityksen sopimustoiminnan kokonaisvaltaiseen
järjestämiseen. Tämä sopimustoiminnan järjestäminen liittyy pääasiallisesti yrityksen
sisäiseen toimintapolitiikkaan ja voi soveltua hyvin esimerkiksi pitkäkestoisiin kumppanuussopimuksiin.
68 Sopimusjohtamisen toimintamallin käyttöönotto yrityksessä edellyttää
aina yrityksen johdon päätöstä ja taloudellista panostusta.
Sopimusten saaminen ja niiden mukainen toiminta ovat yrityksille elintärkeitä. Tästä
johtuen yrityk-sillä ei ole varaa suhtautua kevyesti sopimussuunnitteluprosessiin, panostusten
laatuun, tehtävän edellyttämään ajatustyöhön, liiketoiminnan tulosvaikutusten
arviointiin eikä siihen, miten sopimukset vaikuttavat yrityksen tulokseen. Koska corporate
governancen merkitys on nykyisin suuri, yritysjohdon on investoitava hyviin sopimusprosesseihin,
jotta liiketoiminta pysyy sen hallinnassa. 69
67 kts. Oikarinen-Kauppinen (2002), s. 11-12. He ovat tarkastelleet sopimusjohtamista siitä lähtökohdasta,
että sopimusjohtamisen käsite liittyy työhön ja työyhteisön teemoihin. Tässä mielessä tulee aluksi ymmärtää
muutos, ihmisten erilaisuus ja sopimukset. Tästä edeten tulee hyväksyä muutos, ihmisten erilaisuus ja
sopimukset. Tältä pohjalta edelleen edeten voi kehittyä ja kehittää. Sopimusjohtamisen malli näyttäytyy
prosessina, jolla on alku, keskikohta ja loppu. Sopimus nähdään tässä yhteydessä sekä toimintaa ohjaavana
arvona että työkaluna nykyaikaisessa työyhteisössä.
68 kts. Haapio (2005) s.23-24 Hän toteaa, että kun kehitetään ja lanseerataan uusia tuotteita ja palveluja,
tarvitaan tuotteistusta myös sopimusten osalta. Kun yhteistyö ja siinä tuotettavat palvelut tai ratkaisut ovat
yksilöllisiä, niitä kuvaava aineisto on yleensä tehtävä pitkälti räätälöiden. Esimerkiksi suurten konsernien
moniin maihin vaikutuksensa ulottavia kumppanuussopimuksia tehtäessä niiden hallinta ja sisällöstä
tiedottaminen on erityisen haasteellista.
69 Cummins (2005), s. 20
32