Download pdf - TKK

yksittäinen yritys yksipuolisesti. Toiseksi vakiosopimuksiksi voidaan katsoa kuuluvan
erilaiset yleiset sopimusehdot (agreed documents) 93 .
Nämä vakiosopimukset ovat usein laadittu niin, että niiden sisältöön ovat päässeet vaikuttamaan
useat keskeiset intressitahot. Vakiosopimukset, esimerkiksi yleiset sopimusehdot
voivat olla yhtenä osana sopimuskokonaisuudessa. Toisaalta kiinteistökohtaista
hankintaa ja näitä koskevia palvelusopimuksia räätälöitäessä, vakiosopimukset
voivat olla myös malleina näille räätälöinneille. Oleellista on, että sopimusneuvottelujen
aikana sopimusosapuolet tekevät toisilleen selväksi missä määrin jotkut vakioidut sopimusehdot
tulevat pätemään. Tällä tavoin voidaan välttää mahdollisia epäselviä tilanteita.
4.3 Yhteistyöhön perustuvat liikesuhteet
4.3.1 Taustaa
Erilaiset yhteistyömuodot ja kumppanuudet ovat yleistyneet viime vuosina myös kiinteistöalalla.
Tässä osassa keskitytään yleisesti tarkastelemaan kumppanuutta kiinteistöpalveluissa
sopimusoikeuden ja sopimuksellisuuden näkökulmista. 94 Esimerkiksi yritykset
toimivat modernissa yhteiskunnassa ja taloudessa mitä erilaisimmissa, uudistuvissa
toimintaympäristöissä ja monimuotoisissa verkostoissa. Rajoitettujen resurssien
reaalimaailmassa yrityksen on hyvä tiedostaa oma tulevaisuutensa osana mahdollisia
nykyhetken kumppanuusvalintoja, jotta se osaa tehdä oikeat päätökset. 95 Muuttuvissa
toimintaympäristöissä ja verkostoissa toimiminen edellyttää monipuolista ja laajaa yhteistyötä.
96 Yhteistyön ilmentymiä on olemassa puolestaan niin monia kuin on yhteistyön
harjoittajia.
Yhteistyön muodoista ja termeistä puhuttaessa, esiintyvät usein käsitteet kumppanuus ja
kumppanuussopimus. Kumppanuussopimuksia solmitaan muun muassa valtioiden ja
kansainvälisten järjestöjen välille, julkisen ja yksityisen sektorin kesken sekä yksityisen
93 Esimerkiksi KH&I-YSE 2000
94 Näin tämä poikkeaa hieman hankintasuhteiden tarkastelun (osatutkimus 1) lähtökohdista, jossa on eroteltu
puite-kumppanuus, kumppanuus ja strateginen kumppanuus.
95 Vakaslahti (2004), s. 47
96 kts. aiheesta myös Ståhle – Laento (2000), s. 40-41 He toteavat, että aito positiivinen kohtalonyhteys
muodostuu niin, että molempien kumppanien intressi on synnyttää arvoa ja hyötyä siitä itsekin. Kumppanit
ymmärtävät, että molempien kilpailuedellytykset tietyillä markkinoilla syntyvät parhaiten vain toisen
kanssa yhdessä. Ilman tätä ymmärrystä ei voi syntyä kumppanuutta.
42