Download pdf - TKK

mukaan sopimuskumppanit voivat muuttaa sopimuksen sisältöä vain uudella sopimuksella.
82
Kiinteistöpalveluiden perinteiset liikesuhteet toimivat pitkälti tämän tavanomaisen sopimusoikeuden
sopimuskäsityksen mukaan. Osapuolet suhtautuvat sopimussuhteeseensa
lähtökohtaisesti niin, että esimerkiksi sopimukseen neuvotellaan ja laaditaan sopimusehdot,
jotka sopimuksena ja muina siihen liittyvinä asiakirjoina tulevat tiettynä
ajankohtana voimaan, esimerkiksi allekirjoitushetkellä. Myös sopimussuhteen velvoitteet
ja oikeudet laaditaan sopimukseen ajatuksella, että ne eivät muutu sopimuksen voimassaoloaikana.
Sopimusta ei yleensä siis voi muuttaa kuin osapuolten tekemällä uudella
sopimuksella. 83
Relational contracting –opin kaksi osaa voidaan myös kytkeä kyseisten perinteisten liikesuhteiden
hahmottamiseen. Ensinnäkin klassisen sopimusoikeuden mukaan sopimussuoritus
on irrallaan sosiaalisesta kontekstista ja kaikista sopimukseen liittyvistä relevanteista
seikoista ja asioista on sovittu sopimuksen solmimisen ajankohtana. Edelleen
neoklassisen sopimusoikeus pohjautuu samoille perusoletuksille, mutta ottaa huomioon
tietyt pitkäkestoisiin sopimuksiin liittyvät erityiskysymykset, kuten esimerkiksi sopimusehtojen
joustavuus. Pohdinnan kohteeksi edellä todetusta voidaan nostaa myös kysymys
sopimusehtojen joustavuudesta. Onko tällaista joustavuutta olemassa kiinteistöpalveluiden
perinteisten liikesuhteiden osalta?
Yleisesti voi todeta, että kiinteistöpalveluiden perinteisissä liike- ja sopimussuhteissa
lähtökohtana on, että asiat ja seikat laaditaan sopimusvalmistelun ja solmimisen ajankohtina
sopimusehtojen muotoon niin, että niiden sanamuodoilla toimitaan jatkossa.
Tämä luo sopimusosapuolille varmuutta heidän keskinäisen sopimussuhteen jatkosta.
Itse palvelusopimusta täydentävät erilaiset liite-asiakirjat ja mahdolliset muutkin asiakirjat.
Silti on nähtävissä tiettyjä piirteitä, jotka viittaavat pyrkimykseen tuoda sopimussuhteeseen
myös joustavuutta. Tätä koskien esimerkiksi sopimusosapuolten keskinäinen
luottamus ja liikesuhteen jatkuvuus voidaan nähdä käytännön liiketoiminnan kannalta
huomattavasti tärkeämpinä tavoitteina kuin sopimusten sanatarkka noudattaminen ja
sopimusrikkomusseuraamusten soveltaminen.
Esimerkkinä joustavuudesta yleisissä sopimusehdoissa on palveluntuottajan myötävaikutusvelvolli-suuteen
sisällytetty raportointivelvollisuus. Tästä on laadittu lauseke, jon-
82 Ibid.
83 KH&-YSE 2000 9§
38