Download pdf - TKK

puolina ovat tilaaja ja palveluntuottaja 80 . Tässä yhteydessä sekä tilaajana että palveluntuottajana
toimivat yritykset, näin ollen kysymys on liike-elämän palvelusopimuksista
ja kyseisiin sopimuksiin sovelletaan tällöin liikejuridiikan sääntöjä.
Perinteisissä kiinteistöpalveluiden liikesuhteissa ei pyritä rakentamaan sopimusosapuolten
välille kumppanuuteen perustuvaa sopimussuhdetta, vaan tarkoituksena ja tavoitteena
on saavuttaa hyvä ja toimiva kiinteistökohtainen tai alueellinen kiinteistöpalveluja
tuottava sopimussuhde 81 , jossa molemmilla sopimusosapuolella on sopimuksessa tai
esimerkiksi liiteasiakirjoissa määritetyt oikeutensa ja velvollisuutensa.
Nämä sopimukset perustuvat vahvasti lähtökohtaisesti sopimusoikeuden kantaville periaatteille,
eli sopimusvapaudelle ja sopimusten sitovuudelle. Sopimusvapauden vallitessa
sopimusosapuolilla on laajat mahdollisuudet määritellä esimerkiksi palvelusopimuksen
sopimusehtoja. Sopimusosapuolten vapaus määrittää sopimusehdot kulloinkin mieleiseksi,
merkitsee sopimusten sitovuuden kannalta sitä, että ne asiat ja seikat, joista sovitaan
on myös jatkossa pidettävä.
Sopimusvapauden puitteissa kiinteistöpalvelujen liikesuhteiden sopimusosapuolet tekevät
erilaisia valintoja ja näin rajaavat keskinäisiä suhteitaan. Tämän pohjalta sopimusosapuolet
rakentavat tulevaisuuttaan sopimuksen sisällön mukaan. Sopimusten ja
sopimusehtojen kautta osapuolet luovat edellytykset yhteistyölle ja käsittelevät sekä
kohdentavat myös riskejä. Pitkäkestoinen sopimus poikkeaa oleellisesti kertaluonteisesta
vaihdantaperusteisesta kaupasta, jossa osapuolet tekevät suorituksensa kerralla ja tämän
jälkeen sopimussuhde lakkaa olemasta voimassa.
Sopimuksen pistekäsityksen pohjalta voidaan yhdellä tapaa hahmottaa kiinteistöpalveluiden
perinteisiä liikesuhteita. Sen mukaan täysi sopimusvastuu syntyy aina tiettynä
ajankohtana, säilyy sellaisena tietyn ajan ja lakkaa sitten tiettynä myöhempänä hetkenä.
Tähän liittyen sopimuksen pätevyysalue on selvästi rajautunut. Tämä tarkoittaa, että
sopimuksen sitovuusvaikutus on täsmällisesti rajautunut sekä ajallisesti että asiallisesti.
Pistekäsitykseen liittyy myös kerran syntyneen sopimuksen muuttumattomuus, jonka
80 Ibid. Kyseisissä yleisissä sopimusehdoissa puhutaan tilaajasta ja toimeksisaajasta. Yleisen kehityksen
vuoksi on tulevaisuuden kannalta syytä alkaa puhumaan ja käyttämään termejä tilaaja ja palveluntuottaja.
81 Ibid. 2§ Siinä todetaan mm., että sopimusosapuolet pyrkivät pitkäjänteiseen, elinkaariedulliseen ja
ympäristön huomioonottavaan yhteistyöhön sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä edellyttää
sopimusosapuolilta avoimuutta, luottamusta sekä säännöllistä vuorovaikutusta sopimuksen toimivuuden
kehittämiseksi.
37