Download pdf - TKK

tiaaliset sopimukselliset ongelmat vältetään ja tavoitteet saavutetaan. 52 Tämän ajatuksen
toteuttamiseksi on tärkeää, että yrityskohtaisesti kehitetään toimintatapoja ja luodaan
mekanismeja sopimuksiin erilaisten riskien ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi.
Sopimusvapauden periaate mahdollistaa sopimusehtojen avulla varautua myös ennakoimattomiin
tilanteisiin. Siltä osin kuin tulevaisuus näyttäytyy sopimuksentekohetkellä
niin ennakoimattomalta, ettei epävarmuutta kyetä muotoilemaan sopimusehdoksi, osapuolet
saattavat sopia menettelystä, jonka mukaisesti sopimuksen sisältö suhteutetaan
muuttuneisiin olosuhteisiin. 53 Samankaltaisissa tilanteissa solmittujen sopimusten toistuminen
lisää osapuolten ennakoitavuuden odotusta. Samaa toimintaa sääntelevän sopimuskäytännön
merkitys on korostuneempaa kuin muun sopimuskäytännön. Mitä lähemmin
on kysymys samansisältöistä toimintaa koskevasta sopimuskäytännöstä, sitä
suoremman välineen se tuottaa sopimuksen täydentymiselle. 54
3.1.1 Riskit ja riskienhallinta
Kun riskin käsitettä määritetään, voidaan todeta, että sillä tarkoitetaan eri asiayhteyksissä
eri asioita tai ainakin voidaan painottaa erilaisia näkökulmia. Tässä yhteydessä keskitytään
riskin määrittelyyn pääasiassa oikeudellisen ja erityisesti sopimusoikeudellisen
viitekehyksen pohjalta. Riski -käsitettä määritettäessä katsotaan yleensä tulevaisuuteen
ja mietitään esimerkiksi miten tai mihin suuntaan jokin seikka tai tapahtuma voi mahdollisesti
kehittyä tai päätyä. Kyse on monilta osin erilaisista epävarmuustekijöistä.
Yleisellä tasolla riskit on jaettu haitallisiin ja hyödyllisiin riskeihin. Haitalliset riskit
ovat sellaisia, joiden vaikutusten osalta esimerkiksi rakennusalan työntekijä ei toivo
hänelle käyvän niin, esimerkiksi joutuvan työtapaturman kohteeksi. Hyödyllinen riski
taas viittaa tapahtumainkulkuun, josta sinänsä seuraisi esimerkiksi työsuhteen osalta
työntekijälle jotain positiivista, mutta johon kuitenkin sisältyy tietty satunnainen momentti,
kuten esimerkiksi provisiopalkka-perusteisessa työssä kertyvä mahdollinen lisätulo.
55
52 kts. Rudanko (2002) s. 193 ja 194 tähän osittain liittyen Rudanko toteaa , että ennakoivaan oikeusajatteluun
(ts. preventive law) kuuluu olennaisesti aktiivisen kuuntelun taito. Tämä liittyy taas siihen, että ihmiset
ovat erilaisia ja kommunikoivat eri tavoin (verbaalisti ja ei-verbaalisti). Aktiivisessa kuuntelussa emme
oleta ymmärtävämme toista. Luulemisen ja omien tulkintojen tekemisen sijaan, pyrimmekin tekemään
selventäviä ja tarkentavia kysymyksiä.
53 ks. Häyhä (1996), s. 235; ks. Grönfors (1995), s. 69-91
54 Annola (2003), s. 113
55 Määttä (1999), s. 56
26