pdf-julkaisu - Sitra

päättymisen jälkeen asiat mutkistuivat ja johtivat Neuvostoliiton kannaltahaitallisiin poliittisiin vastatoimiin.Yhdysvaltain ilmasilta Berliiniin oli logistinen ja poliittinen menestys jamerkitsi Neuvostoliiton sodanjälkeisen ajan ensimmäistä suurta arvovaltatappiota.Samalla se synnytti poliittisen ja taloudellisen uskottavuusongelman,joka sen jälkeen nousi toistuvasti esille ja heikensi Neuvostoliiton talousmallinhoukuttelevuutta ja jo aiemmin huonoksi osoitettua toimivuutta.Seuraavat vuodet olivat täynnä osoituksia siitä, että sosiaaliseksi markkinataloudeksitai hyvinvointiyhteiskunnaksi kutsuttu järjestelmä oli sekä vakaampiettä tehokkaampi kuin Moskovan malli. Ensimmäiset havainto-opetuksettulivat Berliinin ja Pilsenin työläiskapinoiden muodossa 1953. Niitä seurasiPoznanin työläiskapina 1956 ja lopuksi Unkarin kansannousu 1956.Suomi erikoistapauksenaKiristyvä kansainvälinen tilanne oli Suomelle monessa mielessä vaikea. KaikistaNeuvostoliittoa vastaan sotaa käyneistä rajanaapureista Suomi oliainoa, jota ei miehitetty. Sotakorvaukset olivat kuitenkin erittäin raskaat jaedellyttivät ennen pitkää investointeja ja niitä vastaavia valuuttatuloja.Ruotsin mahdollisuudet antaa pitkäaikaisia dollariluottoja olivat rajoitetut.Selluloosayhdistyksen johtaja vuorineuvos Walter Gräsbeck kääntyiYhdysvaltain puoleen, mutta sikäläisen ulkoministeriön ensimmäiset reaktiotolivat hyvin kielteisiä. Yhdysvalloissa pelättiin, että lainadollarit päätyisivätvälittömästi tai välillisesti Moskovan tileille ja että Washington tämän vuoksijoutuisi sotakorvauksien maksumieheksi. Suomen osakseen saama kohteluei tässä suhteessa ollut poikkeuksellista. Samanlaisia epäilyksiä oli olemassaNeuvostoliiton hallitseman Saksan miehitysvyöhykkeen suhteen. Kylmässäsodassa vallitsi siten jonkinlainen kohtalonomainen yhteys Suomen, Saksanitävyöhykkeen ja Berliinin välillä.Yhdysvaltain vastahakoinen hallitus pyrki jopa estämään Gräsbeckinjohtaman valtuuskunnan matkan. Se toteutui kuitenkin, ja lopputuloksenasyntyivät joulukuun 1945 ja syyskuun 1947 välisenä aikana melkein100 miljoonan dollarin lainapäätökset. Vaikka Suomi vähän myöhemminkiristyvässä kylmässä sodassa jäikin Marshall-avun ulkopuolelle, oli paperiteollisuuskuitenkin saanut alan tulevaisuudelle erittäin merkittävän ”varamarshallin”.Myönnetyt lainat osoittivat, että Suomi oli erikoistapaus, jonka liikkumavaratulisi olemaan erittäin riippuvainen kylmän sodan suhdanteista.140