pdf-julkaisu - Sitra

marxilaiset Nikolai Berdjajev, Simon Frank ja Peter Struve. Zemstvo-liikkeenradikaaleja edustivat muun muassa ruhtinas Pjotr Dolgorukov, IvanPetrunkievitš ja Nikolai Vlov. Yliopistomaailmaa edustivat professorit IvanGrevs, Sergei Kotljarevski ja Pavel Novgorodtsev.Suurin osa heistä muodosti keväällä 1905 kadettipuolueen. Japanin sodanaikana zemstvo-miehet olivat hankkineet vankan, vaikkakin epävirallisen,aseman vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä. He olivat ottaneet kantaakseenhuomattavan osan Punaisen Ristin sairaalatoimesta. Venäjän virallinenvaltiokoneisto ei tätä tehtävää pystynyt hoitamaan, eikä voinut kieltäytyä tehokkaidenjärjestäjien tarjoamasta välttämättömästä sotilaallisesta avusta.Venäjän ensimmäisen vallankumouskauden jälkeen Schaffenhauseninliitolla oli melko vankka asema orastavassa demokratiassa. Se oli osoittanutkyvykkyytensä, ja duumassa se oli vaikutusvaltaisin ryhmä. Kolmannen duumanvaaleissa sen valta-asema kuitenkin murtui ja liitto joutui sivuraiteille.Osa Schaffenhausenin liitosta ja zemstvo-liikkeen oikeisto olivat yhdessäeräiden teollisuuspiirien kanssa syksyllä 1905 järjestäytyneet lokakuun 17.päivän puolueeksi – oktobristeiksi. Neljännen duuman vaaleissa sekin joutuisivuraiteille. Vaalijärjestelmästä johtuen Yhdistynyt aatelisto nousi duumanmäärääväksi puolueeksi. Tämä synnytti hallitsijan ympärille järjestäytyneissäpiireissä valheelliseksi osoittautuneen vaikutelman poliittisen järjestelmäntoimivuudesta.Kaksi yhteiskunnalliselta asemaltaan merkittävää ryhmää oli keisarinmustasukkaisen valtapolitiikan tähden ajautunut oppositioon. Kolmas ryhmä– vallankumouksellinen oppositio – oli osittain hävitetty ensimmäisenvallankumousyrityksen jälkeisen sortokauden aikana. Se oli osittain joutunutmaanpakoon, missä se kokosi henkisiä voimiaan. Sota tuli kaikille heillepelastuksena.Vallankumouksesta toiseenVenäjän kehitystä vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen on kuvattu käsitteellä”yhdistetty alikehittyneisyys” (combined underdevelopment) 3. Käsitteelläon haluttu osoittaa, miten Venäjän myöhäinen modernisaatio erosiLänsi-Euroopan kehityksestä. Suurin ero syntyi siitä, että markkinatalous jakansalaisyhteiskunta kehittyivät lännessä vaikeuksista ja murroksista syntyneessähäilyvässä tasapainossa. Venäjän demokraattinen läpimurto epäonnistuivuonna 1905. Stolypinin uudistusten aikana syntyi kehitysvaihe, jossa3 Vrt. Laura Engelstein, Combined Underdevelopment: Discipline and the Law in Imperialand Soviet Law, American Historical Rewiev 98:2 (April 1993).51