pdf-julkaisu - Sitra

Vallankumous oli syntynyt takapajuisessa maassa, jossa teollisen vallankumouksenensimmäinenkin vaihe oli toteutunut kovin asymmetrisesti.Teollisuuden sähköistämiseen perustunut toinen vaihe oli kyllä huomioituLeninin valtavassa Goelro-suunnitelmassa (ja hienossa iskulauseessa ”Sosialismion neuvostovalta ja koko maan sähköistäminen”), mutta teknologinenjälkeenjääneisyys vaivasi jatkuvasti.Modernisaatioteorian puitteissa jokaisen myöhään tälle kehityspolullelähtevän maan tulisi kiinnittää erityistä huomiota juuri teknologiaan. Näinei Neuvostoliitossa käynyt. Osasyynä tähän oli Euroopan interventiomaiden– ennen kaikkea Englannin ja Ranskan – suorittama teknologinen saarto.Huomattavasti suurempi syy on kuitenkin kykenemättömyys yhdistää terroristinensisäpoliittinen hallinto innovatiiviseen kulttuuriseen ilmapiiriin.Anthony Sutton on kolmiosaisessa tutkimuksessaan käynyt läpi Neuvostoliitonteknologista kehitystä 8 . Hänen arvioitaan voidaan ehkä pitääylikriittisinä ja kylmälle sodalle tyypillisinä. Hänen perustarinansa 20-luvunensimmäisistä traktoreista 60-luvun tietokoneisiin on kuitenkin äärimmäisenpaljastava. Tekniikan vaiheiden luova ohittaminen ei onnistunut, ja seyritettiin korvata investoimalla ennen kaikkea tuotantovälinesektoriin.Tällä kehitysmallilla Neuvostoliitto ajautui taloudelliseen kehitysmuotoon,jossa innovaatiot eivät korvanneet pääasiallisesti vanhalla teknologisellatasolla tapahtuvaa uusintamista. Marxilaisen teorian mukaan tästäseuraa voiton suhdeluvun aleneva tendenssi. Siihen neuvostotalous törmäsi1960-luvulla.Tuottavuuden seinäHruštšovin vuonna 1955 alullepanema yritys maan talouden uudelleensuuntaamiseksioli alkanut onnellisissa merkeissä. Viljelykseen otettu neitseellinenmaa antoi heti alkuun erinomaisen sadon. Sitten taika murtui, ja mantereenvaikeasti hallittavat sääolosuhteet, keinolannoitteiden puute ja työvoimapulaosoittautuivat uudistushalua voimakkaammiksi.Kansainvälinen tilanne oli myös muuttunut. Kuva, joka oli synnytettySputnikilla, Gagarinin lennolla ja käytännössä olemattomalla ydinpelotteellauhkaamisella, oli pakottanut vastapuolen toimimaan. Kehityksen tuloksenaoli, että Yhdysvaltain ja Naton sotilasteknologinen etumatka kasvoi huomattavaksi.Jatkuvasti heikentyneet suhteet Kiinaan rasittivat lisäksi Neuvosto-8 Antony C. Sutton, Western Technology and Soviet Economic Development, Vol. I, 1917–1930, Vol. II, 1930-1945, Vol. III, 1945-1965, Stanford. Teos on hieman tendenssimäinen,mutta erittäin hyvä tietolähde Neuvostoliiton teknologiseen kehitykseen.153