pdf-julkaisu - Sitra

Napoleonin kauden sodat lähtivät liikkeelle näistä asetelmista. Ranskankeisarin menestykselliset sotaretket pakottivat Moskovan hallitsijanliittoutumaan tätä modernisaation perkelettä vastaan, mutta liittoutumathajosivat nopeasti sotaonnen vaihtelujen myötä. Katariinan pojanpoikaAleksanteri I oli sekä Napoleonin vastahakoinen liittolainen että hänen sitkeäverivihollisensa.Napoleonin suuren armeijan katastrofaalinen marssi Moskovaan jatakaisin tarkoitti paitsi satojentuhansien sotilaiden kuolemaa kulkutauteihinja pakkaseen myös Ranskan kukistumista ja Venäjän lopullista nousuaeurooppalaiseksi suurvallaksi.Wienin kongressin (1814–15) tarkoitus oli lopettaa vaarallinen, turmiollinenja vallankumouksellinen kehityssuunta ja luoda edellytykset konservatiivisemmalle,tasapainoisemmalle ja rauhallisemmalle kehitykselle Euroopassa.Tämä asetelma järkkyi 1800-luvulla kuitenkin kahdesta syystä.Venäjä ajautui jatkuviin ristiriitoihin modernisaatiokehityksen ulkopuolellejääneen Osmanien valtakunnan kanssa. Venäjä oli omaksunut historialliseksitehtäväkseen suojella osmanien alaisuudessa eläviä kristittyjä. Tämämuodostui tekosyyksi ja legitimaatioksi halulle päästä Välimerelle, ja sesynnytti väistämättä ristiriitoja, jotka samalla koskivat muiden eurooppalaistensuurvaltojen etupiirejä. Eurooppalaisen politiikan rakenteissa nämäristiriidat näkyvät kaikissa ratkaisuissa 1800-luvun puolestavälistä toisenmaailmansodan rauhansopimuksiin asti.Krimin sodassa (1854–56) Moskovan hallitsijat huomasivat, että pelkkätykinruoka tai elävä voima ei riittänyt sotilaallisen tasapainon ylläpitämiseksi.Tekniikka oli lopullisesti astunut sodan näyttämölle, ja se mullistiseuraavien vuosikymmenten aikana sodankäynnin opit. Tappio Krimilläantoi siten vahvan uudistusimpulssin valtaistuimelle nousseelle nuorellehallitsijalle.Epävakauden perustaAleksanteri II:n uudistukset noudattivat sen ajan yleistä suuntausta: uudistaapiti, mutta modernisaation vaatimuksille ei saanut antaa periksi. Modernisaatiohiipi kuitenkin sisään kaikista raoista.Kirkolliset opit vaikuttavat siinä yhtä paljon kuin tieteelliset teoriat.Kehitykseen vaikuttaa tavallisille ihmisille tarjolla olevat oppimismahdollisuudet.Kaiken lisäksi siihen kuuluu paljon sattumanvaraista ja ennaltaarvaamatonta.Modernin ajan kynnyksellä Hollanti ja Englanti olivat maailman johtaviamaita. Niiden vauraus synnytti valtavia modernisaatiopaineita pirstoutuneessaSaksassa ja vaikutti eurooppalaiseen politiikkaan 1800- ja19