pdf-julkaisu - Sitra

ja Sergei Witten ehdotukset Valtioneuvoston laajentamisesta. Tarkoituksenaoli toteuttaa hyvin hallittu ja samalla valvottu edustuksellisuus antamallatietty määrä paikkoja zemstvon ja kaupunkien edustajille. Samalla Valtioneuvostoonvalittaisiin vain muutamia edustajia yleisillä vaaleilla.Uudistuksista sovittiin juhlallisesti ja liikuttuneessa ilmapiirissä, muttaNikolai muutti pian mieltään, kuten usein myöhemminkin. Kuultuaan toistamiseenWitten huomautuksia hän päätti olla jakamatta valtaansa minkäänlaisenkansan valitseman edustuksen kanssa.Jos Venäjällä reformimahdollisuuksien ikkuna oli avautunut myöhäissyksyllä1904, niin ikkuna sulkeutui, kun keisarin päätös julkaistiin joulukuun12. päivänä.Vallankumouksen sunnuntaimatineaVenäjän merkillisimpiin järjestäytymismuotoihin kuului niin sanottuzubatovšina. Sergei Zubatov oli nuoruudessaan kuulunut lyhyen aikaa radikaaliinoppositioon, mutta pettynyt siihen ja ansainnut sen jälkeen elantonsapoliisin agenttina. Siinä ominaisuudessa hän oli noussut Moskovanpoliisipäälliköksi. Keisarin setä, Moskovan kuvernööri suuriruhtinas Sergeioli puolestaan innostunut Zubatovin suunnitelmasta saada työläiset järjestäytymäänpoliisin valvomaan organisaatioon.Zubatovšinasta tuli valtava menestys. Innokas poliisi sai 50 000 työläistäliikkeelle maaorjuuden lopettamispäätöksen muistoksi järjestettyynmielenosoitukseen, mutta pian tällainenkin järjestäytyminen oli liikaa. Odessassaorganisaatio osallistui lakkotaisteluun, ja Zubatoville annettiin potkut.Järjestelmän Pietariin jääneisiin rippeisiin liittyi idealistinen ja mahdollisestivähän sekavapäinen pappi Gapon.Poliittiset ja yhteiskunnalliset liikkeet järjestäytyivät Venäjällä useinyhden karismaattisen johtajan ympärille. Tässä mielessä Gaponin suosionräjähdysmäinen kasvu ei poikennut yleisestä mallista. Mutta liike sai ehdottomastivauhtia ajan ristiriidoista.Putilovin tehtaalla oli syntynyt kiista neljän työläisen erottamisen johdosta.Gapon tarttui asiaan, ja tammikuun 3. päivänä 1905 oli 120 000 Pietarintyöläistä lakossa. Lakko laajeni, työläiset kiersivät tehtaasta tehtaalleja vetosivat veljiinsä. Tässä yhteydessä Gaponin päässä syntyi ajatus kääntyäsuoraan tsaarin puoleen. Ajankohta oli kuitenkin huonosti valittu. Muutamiapäiviä aikaisemmin sotilasosasto oli vahingossa tulittanut keisarillistapalatsia uskonnollisen seremonian aikana. Jotkut olettivat, että tulituksentakana oli salaliitto ja että tarkoituksena oli itse asiassa ollut murhata NikolaiII. Välikohtaus selvitettiin, mutta tsaari lähti varmuuden vuoksi TsarskojeSeloon. Gaponin suunnittelema mielenosoitus yritettiin kieltää.27