pdf-julkaisu - Sitra

Tilapäinen demokratiaSuomalainen naisaktivisti ja myöhempi kansanedustaja Annie Furuhjelmvieraili syksyllä 1905 Moskovassa. Hän oli tullut sinne tapaamaan venäläisiänaisasianaisia, mutta kutsuttiinkin yllättäen kadettien – perustuslaillistendemokraattien – edustajakokoukseen.Pitkäpiimäinen kokous, jossa esitettiin mitä erilaisimpia vaatimuksia jatulevaisuudensuunnitelmia, keskeytyi yllättäen, kun eräs mies kantoi puheenjohtajistollepaperilappusen. Puheenjohtaja ilmoitti, että hallitsija oli julkaissutmanifestin ja että kaikkiin keskeisiin vaatimuksiin oli suostuttu. Ilmoitustaseurasi valtava häly ja kaaos. Maljoja juotiin, itkettiin ja naurettiin.Jos Furuhjelmin kuvaus on edes puoleksi totta – eikä ole mitään syytäepäillä sen totuudenmukaisuutta – kuvasti tilanne edustajakokouksessa venäläisenpolitiikan rajatonta naiiviutta. Kadetit edustivat Venäjän parhaitenkoulutettua kansanosaa. Heillä oli kohtalaisen hyvät ja luottamuksellisetyhteydet hoviin ja hallituksen sisäpiireihin. Heidän olisi siis pitänyt ymmärtää,ettei lupauksista seuraa luvattua. Tämä on ollut – ja on – venäläisenpolitiikan perusominaisuus.Juhlintaa edustajakokouksessa ei voi siten ymmärtää minään muunakuin alitajuisena pakona poliittisesta todellisuudesta. Yhteiskunnan sisäisetpaineet olivat jo aikoja sitten ylittäneet rauhanomaisen ratkaisun rajat.Manifesti synnytti kuitenkin lyhyen demokraattisen syksyn ja talven.Tämä demokraattisen järjestäytymisen kausi oli alkanut jo keväällä. ToukokuussaMoskovassa perustettiin Liittojen liitto (Sojuz sojuzov). Siihen kuuluneetammattiliitot ja yhdistykset edustivat etupäässä akateemisia ryhmiä– ennen kaikkea lakimiehiä ja yliopistojen professoreja. Liittojen liitto antoisysäyksen muun yhteiskunnan järjestäytymiselle.Neljä päivää ennen lokakuun manifestia Pietarin työläiset perustivatyhteisen organisaation yleislakon johtamista varten. Ensimmäinen puheenjohtajaoli lakimies G. S. Hrustaljev-Nosar. Hän oli menševikki, ja hänen35