paa-ajan asuntojen paloihin verrattuna [4].Kaikista paloista 36 prosenttia oli sellaisia,joissa ei ollut lainkaan palovaroitinta ja jokakolmannessa palossa varoitin hälytti. Palovaroitinpuuttui 38 prosentissa myös niissätulipaloissa, joissa palokunta pelasti ihmisiä.Sen sijaan palovaroitin, palovaroitinjärjestelmätai automaattinen paloilmoitin hälytti 45prosentissa tapauksista.Kohtalokkaasta palosta ilmoituksen tekiuseimmiten sivullinen henkilö. Vuonna 2010osuus oli 74 prosenttia ja vuosina 2007–2009 64 prosenttia. Ilmoituksen tekijä onnoin joka kymmenennen uhrin tapauksessasamassa huoneistossa ja joka viidennen uhrintapauksessa muualla samassa rakennuksessa.Uhri itse tai automaattinen paloilmoitin tekeevain harvoin ilmoituksen kuolinpalosta.Rakennuspaloissa uhri oli yhä useamminyksin. Samassa huoneessa tai samassa paloosastossaolleiden henkilöiden osuus on laskenut14 prosentista 12 prosenttiin vertailuvuosina.Muualla samassa rakennuksessa olleidenhenkilöiden osuus on laskenut 30 prosentista22 prosenttiin tapauksista. Läheisessärakennuksessa tai ulkona läheisyydessä olleidenosuus on sen sijaan noussut 24 prosentista33 prosenttiin.Rakennuspaloissa tapahtuneissa palokuolemistaharvoin on alkusammutuskalustoa.Vuosina 2007–2009 70 prosenttia uhreistakuoli olosuhteissa, joissa ei ollut alkusammuttimia.Vuonna 2010 osuus oli 66 prosenttia.Alkusammutuksen yrittäminen onkuitenkin lisääntynyt 10 prosentista 28 prosenttiintarkastelujaksolla. Vastaavasti alkusammuttimienkäyttämättä jättämisen osuuson laskenut 19 prosentista 6 prosenttiin. Rakennuspaloissa,joissa palokunta pelasti ihmisiä,alkusammuttimien käytön tilanne olisamanlainen kuin vuosien 2007–2009 palokuolemissa.Palontutkintaselosteella arvioidaan aikasyttymästä hätäilmoituksen tekoon sekä palokunnanselvitysaika. Näiden ja onnettomuusselosteellekirjautuvien hätäkeskuksenja palokunnan toimintavalmiusaikojen perusteellavoidaan arvioida asiakkaan kannaltamerkittävää kokonaisaikaa tulipalon syttymästäpelastustoiminnan aloittamiseen. Syttymästähätäilmoituksen tekoon kului vuonna2009 keskimäärin 16 minuuttia ja vuonna2010 10 minuuttia (Taulukko 3). Muissaajoissa ei ollut yhtä merkittäviä eroja. Hätäkeskuksentoimintavalmiusaika oli keskimäärinpuolitoista minuuttia, palokunnan toimintavalmiusaikavahvuudella 1+3 oli keskimäärin9 minuuttia ja palokunnan selvitysaikakeskimäärin 2 minuuttia.Uhrien tietojaPalokuolleissa miesten osuus laski vuonna2010. Palokuolleista 69 prosenttia oli miehiä,kun aiemmin miesten osuus oli 75 prosenttia.Miesten riski kuolla palokuolemissaon 2-kertainen naisiin verrattuna.Vuonna 2010 tulipaloissa kuolleiden miesteniän keskiarvo oli 55 vuotta ja naisteniän keskiarvo oli 61 vuotta. Miehillä palokuolemanriski oli suurin ikäluokassa 60–69 vuotta. Vuonna 2010 riski oli 50 ja vuosina2007–2009 75 uhria miljoonaa miestäkohti. Vuoteen 2009 saakka kaikissa ikäluokissa40 vuodesta ylöspäin riski oli suurempikuin yhdessäkään naisten ikäluokassa.Vuonna 2010 80–89-vuotiaiden naistenriski oli poikkeuksellisen korkea, 41 uhriamiljoonaa naista kohti. Vuosina 2007–2009naisilla palokuoleman riski kasvoi iän myötä,ollen suurin ikäluokassa 80–89 vuotta: 26uhria miljoonaa naista kohti. Vuonna 2010naisilla oli poikkeuksellisen suuri palokuolemanriski edellä mainitun ikäluokan lisäksiikäluokassa 40–49 vuotta: 19 uhria miljoonaanaista kohti.Poliisin ja verohallinnon tietojärjestelmistäsaatiin uhrin sosioekonomisiin tekijöihinliittyviä tietoja. Pienituloisten osuus palokuolleistaon lisääntynyt tarkastelujaksolla61 prosentista 67 prosenttiin. Kun väestöstäpienituloisia on alle 15 prosenttia, pienituloistenpalokuoleman riski on 10-kertainenmuihin verrattuna. Sosioekonomiselta asemaltaansuurin osa oli koko tarkastelujaksollajoko työntekijöitä tai eläkeläisiä. Nämäovat kuitenkin ainoat luokat, joissa palokuolemanriski on pienentynyt merkittävästivuonna 2010. Yrittäjillä palokuoleman riskinousi vuonna 2010. Siviilisäädyltään useimmatolivat joko naimattomia (36 %) tai eronneita(33 %). Eronneilla oli kuitenkin 4-kertainenpalokuoleman riski naimattomiin verrattuna.Parisuhteessa elävillä on tosin naimattomiakinpienempi palokuoleman riski.Vuoteen 2009 saakka palokuolleista kolmeneljäsosaa oli yksinasuvia. Vuonna 2010yksinasuvien osuus on laskenut 56 prosenttiinja vastaavasti kahden henkilön taloudessaasuvien osuus on noussut lähemmäs yksinasuvia(39 %). Aiemmin yksinasuvilla oli yli2-kertainen palokuoleman riski, mutta vuonna2010 riski on samalla tasolla kahden henkilöntaloudessa asuvien kanssa.Pelastuslaitosten palontutkijat pyrkivät arvioimaanuhrin toimintakyvyn onnettomuudenhetkellä. Noin kolmasosassa palokuolemistatoimintakyky jää arvioimatta. Vuonna2010 alentuneen toimintakyvyn omaavienosuus oli 5-kertainen ja vuosina 2007–2009 6-kertainen normaalin toimintakyvynomaaviin nähden. Päihteillä oli vaikutustaonnettomuuden syntyyn kolmessa neljästäpalokuolemasta. Tarkastelujaksolla ei ole havaittumuutosta. Vuosina 2007–2008 miestenja naisten välillä oli merkittävä ero, mutta2009 alkaen päihtyneiden naisten osuus(64 %) ei enää eroa tilastollisesti merkitsevästimiehistä (79 %).Palontutkintaselosteella palontutkija arvioiperussyyn siihen, miksi henkilö ei poistunutturvaan hengenvaarallisista olosuhteista.Sekä vuonna 2010 (44 %) että vuosina2007–2009 (33 %) oli eniten henkilöitä, jotkaeivät reagoineet ajoissa tulipalon aiheuttamaanhengenvaaraan. Niiden osuus, jotkaeivät havainneet paloa lainkaan, on pienentynytpuoleen (16 % > 8 %). Paloon ajoissareagoimattomien kanssa näitä oli yhteensäpuolet kaikista uhreista. Palokuolleista kymmenesosaei osannut toimia oikein tulipalonsattuessa. Yhtä paljon oli alentuneen liikuntakyvynsyyksi menneitä ja ei-tapaturmaisiaonnettomuuksia.POHDINTAVuonna 2025 palokuolemien määrä on 85,joista 57 on miehiä. Se on lukumäärä, jos palokuolemienriski pysyy vuoden 2010 tasollaja uskotaan Tilastokeskuksen väestöennusteeseen[5]. Ilmastonmuutoksen aiheuttama tal-Ajankulku keskimäärin [mm:ss] 2009 2010Aika syttymästä hätäilmoituksen tekoon 16:00 10:00Hätäkeskuksen toimintavalmiusaika 01:33 01:23Palokunnan toimintavalmiusaika 08:50 09:19Selvitysaika 02:00 02:00Aika syttymästä palokunnan toiminnan alkamiseen 33:54 26:23ien tietoja10 PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011
Puolet palokuolemista tapahtuuennen vuotta 1960 rakennetuissa asuin rakennuksissa,näistä yli puolet pientaloissa. Kuolinpalo syttyyuseimmiten olohuoneessa, makuuhuoneessasyttyneiden palojen osuus on vähentynyt vuosittain.vien kesää nopeampi lämpiäminen Suomessaei ehdi vähentää merkittävästi palokuolemienmäärää vuoteen 2025 mennessä. Palokuolemienmäärän vähentämisessä tulee pyrkiä erityisestiyöaikaan tapahtuneiden palokuolemiavähentäviin toimenpiteisiin. Palokuolemienvähenemistä tavoitellessa muuttoliike maaseudultakaupunkeihin on suotuisaa, tällöinentistä suurempi osa väestöstä asuu pienemmänpalokuolemariskin alueella.Tupakoinnista syttyneiden kuolinpalojenmäärä vähenee vielä jonkun verran vuoteen2025 mennessä, mutta ei poistu kokonaan,elleivät savukkeet sammu tulevaisuudessa välittömästitai Suomeen laadita tupakointiatai sisällä tupakointia kieltävää säädöstä. Jostahallaan sytytettyjen kuolinpalojen määrätja osuudet jatkavat viime vuosien kaltaistakasvuaan, on henkilövahinkoja aiheuttavienpalojen tutkintaa kohdennettava uudelleenja lisättävä merkittävästi yhteistyötä sosiaali-ja terveystoimen kanssa onnettomuuksienennalta ehkäisytyössä. Sosiaalipolitiikansekä paikallisen sosiaalityön onnistumisellatai epäonnistumisella on selkeä yhteys palokuolemariskienmuodostumiseen.Ihmisten omatoiminen varautuminen korostuuedelleen henkilövahinkojen vähentämisessä.Palamisvaiheessa olevien kuolemanaiheuttavien palojen osuus näyttää lisääntyvänvuosittain, täten yhä harvemmin palokuntaehtii pelastamaan vaarassa olevia.Ihmisten asuttaminen mahdollisimmanpitkään kotona ennustaa palokuolemienmäärään lisäystä. Ikääntyville henkilöille valvottutai yhteisöllinen asuinympäristö olisiomatoimiseen varautumiseen ja reagointiinperustuvaan itsenäiseen asumiseen verrattunaturvallisempaa. Palokuolemat tapahtuvatusein vanhoissa rakennuksissa. Uudisrakentamisenyhteydessä lisättävä turvallisuustekniikkaei tilannetta nopealla aikataulullahelpota, koska suurin riski koskee vanhassaasuntokannassa asuvia. Makuuhuoneissa syttyneidenpalojen määrä on vähentynyt palovaroitinpakonja uusien savukkeiden myötä.Nyt tulisi pohtia keinoja olohuoneesta jamuualta syttyneiden kuolinpalojen vähentämiseksi.Sähköverkkoon kytketyt palovaroittimetuudisrakentamisessa ei ehdi vaikuttaa merkittävästipalokuolemien määrään vuoteen 2025mennessä. Alkusammuttimien lisääminen eiratkaise ongelmaa, sillä ilmoituksen tulipalostatekee yhä useammin sivullinen henkilö, jokaei ehdi alkusammuttamaan paloa. Myöskäänpalokunnan toimintavalmiusaikaa parantamallapalokuolemien määrä ei saada vähenemään,sillä myös riskialueella I aika syttymästähälytykseen on liian pitkä.Sosiaalisilla tekijöillä on iso merkitys palokuolemienmäärissä. Pienituloisten osuuskuolleista lisääntyy. Eläkeläisillä on edelleensuuri palokuoleman riski, vaikka se on hiemanlaskenutkin. Palokuolemariskin kannaltaolisi parasta pyrkiä elämään parisuhteessa,sillä heidän osuutensa palokuolemissa ei olelisääntynyt toisin kuin eronneilla. Päihteidenkäytön vähentäminen tai lopettaminen pienentäisipalokuolemariskiä. Palokuolemakehityksenkannalta naisten ja erityisesti iäkkäidennaisten alkoholin käytön lisääntyminenon vakava ongelma.Jos palokuolemia halutaan vähentää vuoteen2025 mennessä, olisi parasta että niissätapauksissa kun tulipalo uhkaa aiheuttaahengenvaarallisia olosuhteita, vaarassa olevahenkilö reagoisi ajoissa paloon. Olosuhteettulisi luoda sellaisiksi, että henkilö pystyyreagoimaan ja pelastautumaan tai pyytämäänja saamaan apua. Ellei henkilö itse pystyreagoimaan paloon, kohteessa tulisi ollapaikalla toimintakykyinen henkilö tai muutenvarmistaa riittävän turvallinen asumisympäristö.Turvatekniikan lisääminen tuo myösmahdollisuuksia, mutta tekniikan merkittävälisääminen edellyttää uusien rahoitusjärjestelyjenluomista.YHTEENVETOVuonna 2010 palokuolemien määrä väheni.Palokuolemien määrä väheni myös talvella,vaikka 2010 talvi oli ankara. Vuonna 2010oli enemmän yöllisiä kuolinpaloja kuin kolmenaedellisenä vuonna. Palokuoleman riskion suurin yöllä. Sen sijaan palokunta pelastaaihmisiä tulipaloista useimmiten illalla.Harvaanasutulla alueella palokuoleman riskion suurin ja on kasvanut. Vuonna 2010lähes puolet palokuolemista tapahtui riskialueellaIV. On luonnollista, että kaupunkienkeskustoissa, joissa palokunnan resurssejaon eniten, palokunta pelastaa eniten ihmisiätulipaloista.Tupakoinnin osuus syttymissyissä pienenimerkittävästi itsestään sammuvien savukkeidenmarkkinoille tulon myötä. Vaikka vanhojensavukkeiden myyntikielto tuli voimaanvasta huhtikuussa, koko vuoden tupakoinnistaaiheutuneiden palojen määrä vähenilähes puoleen aiemmasta. Tahallisista paloistaaiheutuneiden palokuolemien määrä jasuhteellinen osuus on lisääntynyt vuosittain.Vuonna 2010 jo joka neljäs palokuolema olitahallisen palon seurausta, rakennuspaloissaperäti joka kolmas.Puolet palokuolemista tapahtuu ennenvuotta 1960 rakennetuissa asuinrakennuksissa,näistä yli puolet pientaloissa. Kuolinpalosyttyy useimmiten olohuoneessa, makuuhuoneessasyttyneiden palojen osuus onvähentynyt vuosittain. Palovaroitin puuttuiedelleen joka kolmannesta asunnosta. Uhrioli yhä useammin yksin rakennuspalossa. Ilmoituksenpalosta teki yhä useammin sivullinenhenkilö.Miesten osuus palokuolemissa on vähentynyt.Pienituloisten osuus on vastaavasti lisääntynyt.Suurin osa palokuolleista oli työntekijöitätai eläkeläisiä, mutta näissä ryhmissäpalokuoleman riski on kuitenkin pienentynytmerkittävästi vuonna 2010. Päihteidenkäytöllä on ollut edelleen suuri vaikutus palokuolemiensyntyyn.KIITOKSETKiitän pelastuslaitosten palontutkijoita aineistontuottamisesta, Pelastusopiston suunnittelijaTimo Loposta aineiston käsittelystä,sisäasiainministeriön ylitarkastaja Vesa-PekkaTervoa yhteistyöstä sekä kaikkia muita henkilöitä,jotka ovat osallistuneet hankkeen toteutukseen.LÄHDELUETTELO1. Sisäasiainministeriö. Turvallinen elämä jokaiselle– Sisäisen turvallisuuden ohjelma. Sisäasiainministeriönjulkaisuja, 16/2008.2. Tilastokeskus. Taulukot – Kuolemansyyt.www.tilastokeskus.fi/til/ksyyt/tau.html3. Kokki, E. Palokuolemat ja ihmisen pelastamisettulipaloissa 2007–2008. Pelastusopistonjulkaisu, B3/2011.4. Pelastusopisto 2011. PRONTO. prontonet.fi5. Tilastokeskus. Tilastot aiheittin – Väestöennuste.www.tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.htmlPALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011 11
- Page 2 and 3: Johdon Itse- Vir.om.tahto arvioJohd
- Page 4 and 5: Kati Tillander, Sisäasiainminister
- Page 6 and 7: YHTEENVETOTutkimuksen tavoitteena o
- Page 8 and 9: kuukausijakauma poikkesi palokuolem
- Page 12 and 13: Teemu Karhula, Joonas Ryynänen ja
- Page 14 and 15: pois. Jokaisesta asuntokohteesta ta
- Page 16 and 17: palokuorman osuus on hyvin pieni. S
- Page 18: huomata, että tässä tarkastellaa
- Page 21: and the genesis of tribrachial stru
- Page 28 and 29: nuksista on ollut yleissivistävän
- Page 30: tulipalon 75 (32 %) tapauksessa. Ta
- Page 33: Erityisesti haluttiin saada esille
- Page 36 and 37: telussa. Lisäksi he antoivat kysel
- Page 38 and 39: ty käytettyjen tulisijojen prosent
- Page 40 and 41: Jukka Lepistö ja Pertti Granqvist,
- Page 42 and 43: kohoaa ja kohonnut lämpötila aihe
- Page 44 and 45: Esko Mikkola, VTT, PL 1000, 02044 V
- Page 46 and 47: mukaan lukien voi tulevaisuudessa m
- Page 49 and 50: sa, tietokannoissa, raporteissa ja
- Page 51 and 52: Esko Kaukonen, Pelastusopisto, PL 1
- Page 53 and 54: harjoituksiin ja sammutteiden käyt
- Page 55 and 56: Skenaariossa Blokkien taisto talous
- Page 57 and 58: taloudellisempia tuotteita ja suunn
- Page 59 and 60: avautuvat 5 sekuntia myöhemmin. Ma
- Page 61 and 62:
Taulukko 2. DSC-kokeessa mitatut re
- Page 63 and 64:
Termisten parametrien estimointiKAR
- Page 65 and 66:
Johan Mangs ja Simo Hostikka, VTT,
- Page 67 and 68:
missä n s,αβ , A s,αβ ja E s,
- Page 69 and 70:
kaapelien simuloinneissa on muussa
- Page 71 and 72:
0: Ei vaurioita aiheuttanutta paloa
- Page 73 and 74:
loissa ei ollut välitöntä vaaraa
- Page 75 and 76:
Tällä varotoimenpiteellä estetti
- Page 77 and 78:
pintojen kasteluun kului 41 l sammu
- Page 79 and 80:
Markku Rantama ja Kari Junttila, Pe
- Page 81 and 82:
donsiirron välityskapasiteetti ali
- Page 83 and 84:
Pauliina Palttala ja Marita Vos, Vi
- Page 85 and 86:
tiin kuvaavat esimerkit ymmärtämi
- Page 87 and 88:
Tuomo Rinne ja Peter Grönberg, VTT
- Page 89 and 90:
avainsanat, kuten ”…poistukaa r
- Page 91 and 92:
katilanteet ovien edustoilla, jotka
- Page 93 and 94:
nuksia syntyy mm. työajan menetyks
- Page 95 and 96:
Sami Häkkinen, Suomen Palopäälly
- Page 97 and 98:
tavoitteenasetanta, strategian muka
- Page 99 and 100:
Pelastusopisto on...sisäasiainmini