Tulipalojen terveyskustannukset - Pelastustieto

Teknologian arviointi käytönnäkökulmasTA: validointiValidointi tarkoittaa testausta, jossa arvioidaanteknologian lupaavuutta ja tarkoituksenmukaisuuttakäytön näkökulmasta. Koskakyseessä oli tässä keskeneräinen teknologia,oli mahdollista arvioida ainoastaan teknologianlupaavuutta, ei esim. käytettävyyteenliittyvien ratkaisujen toimivuutta. Todellisellekäyttötilanteelle on tunnusomaista pelastustoiminnanulkoiset piirteet – onnettomuusjonka luonteesta ja etenemisestä pelastushenkilöstölläei ole tietoa etukäteen jne. – sekäpelastustilanteelle ominaiset päätöksenteonvaatimukset – tilanteen haasteiden hallintaa,ymmärrettäväksi tekemistä jne. Teknologiantuli tukea tilannekäsityksen muodostamistasekä tarjota välineitä, joiden avulla käsitystävoidaan esittää ja jakaa kentällä toimivallepelastushenkilöstölle.Keskeneräisen teknologian arviointi kenttäolosuhteissapelastusalalla on ongelmallista,koska todellisessa hätätilanteessa ei olemahdollista riskeerata ihmishenkiä siksi, ettähaluttaisiin testata teknologian toimivuutta.Luonnollista vastaavan tilanteen luominenon helposti resursseja vaativaa ja teknologiankömpelyys kriittisissä, nopeaa päätöksentekoaja toimintaa vaativissa tilanteissa vaikeuttaajoka tapauksessa arviointia merkittävästi.Tällaisessa tilanteessa joudutaan helposti tinkimäänteknologian kehityksestä siten, ettäkannettavan tietokoneen karttapohjalle.kotilanteet analysoitiin myös. Ensimmäisenavulla tutkijat ymmärsivät paremmin, minkälaisestatilanteesta on kysymys ja mikä siinäon kriittistä, ja jälkimmäisen avulla kyettiinarvioimaan, tukiko uusi teknologia päätöksentekoakriittisissä päätöksentekotilanteissa.Kenttätestin järjestäminen oli haasteellista,kun tarkoitus oli arvioida vielä keskeneräisenteknologian lupaavuutta. Jos teknologiaa olisikäytetty todellisten tehtävien suorittamisessa,olisi esille tullut vain teknologian keskeneräisyys– siitä ei olisi ollut apua. Tämänvuoksi tehtävien jako suoritettiin poikkeavallatavalla [7, 8]. Pelastustehtävistä vastasioma ryhmänsä, joka koostui P3:sta, P4:staja palomiehistä. Tämä ryhmä toimi normaalillatavalla. Kahdessa ensimmäisessä kenttätestissämuodostettiin lisäksi kahdesta pelastustoimenammattilaisesta koostuva seurantaryhmä,joka sijoittui edellä mainitun P3:nkanssa samaan johtoautoon, toiselle puolelleautoa siten, että he häiritsevät mahdollisimmanvähän P3:n ja häntä tukevan palomiehen(”kuski”) toimintaa. Seurantaryhmälläoli käytössään uusi teknologia. Nämä kaksiulkopuolista ammattilaista omaksuivat P3:nroolin siten, että he arvioivat todellisen tilanteenkulkua ja sitä, miten he olisivat voineettoimia erilailla, jos he olisivat voineet käyttääpäätöksenteossa uutta teknologiaa. Näinhe pystyivät arvioimaan teknologian käytettävyyttäkun teknologian keskeneräisyys eihaitannut päätöksenteon ollessa irti todellisestatilanteenhallinnasta ja yksikköjen toiminnanorganisoinnista. Viimeisessä kenttätestissä,jossa oli kysymys laajemman onnettomuudenhallinnasta, onnettomuustilanteessaoli useampi P3, joista jokaisen kuskilleoli opetettu uuden teknologian käyttö. Lisäksimuutamille kentällä toimivalla palomiehelläoli uutta teknologiaa käytössään.Kentällä tapahtuvaa toimintaa seurattiinkahdessa yksinkertaisemmassa testissä kentälläsuoritetun videon avulla ja todellisenP3:n ja uutta teknologiaa käyttävien ”varjo-P3:n” toimintaa videoitiin myös. Koska kyseessäoli kahdessa ensimmäisessä tilanteessapalomiesopiskelijoiden harjoitustehtävä, tehtäväsuorituksenonnistuneisuuden arviointiperustui kouluttajan tekemään arvioon. Viimeinentesti, jossa toimi pelkästään ammattilaisia,osallistujat arvioivat itse toimintansa tilanteenjälkeen tapahtuneessa ryhmähaastatsijoitettaviakemikaaliantureita. Langaton verkko (Wireless Sensor Network) välitti tiedonsäästä (mm. tuulen suunta) ja kemikaalin konsentraatiosta anturien sijoituspaikoillaNormaalisti toimiva P3/ media:Tetra, valkotaulu, palomies(”kuski”), oppaat, ESCAPE,kartat, henkilökohtainen kontakti• Keskittyminen välittömäänvaaraan ja vuodontukkimiseen• Ammoniakin leviämistä eiymmärretty riittävästi• Perustettiin kolme sektoria• Kahdella sektorillavaikeuksia ylläpitääasiaankuuluvia toimintoja(palava auto, vedenriittävyyden ongelma)• Tultiin liian lähellekohdetta, ei harkittuuudelleen mikä olisi sopivavälimatka• Välittömän vaaran alueepäselvä, joten palomiestensuojavarusteetriittämättömät• Riittämätönkemikaalipilven leviämisenennakointi, riittämätönväestön suojaamisensuunnittelu• Raskas puheliikenne,vaikeus seurata kaikkiaaktiviteetteja, osittainreaktiivinen toimintaPäätöksentekovaatimusTilannetietoisuudenluominen jaylläpitoPelastustoiminnanorganisointikolmella sektorillaVälittömän vaaranalueen määrittelySuoja-alueenmäärittely javäestönsuojaaminenPelastustoiminnanjatkuvamonitorointiSeurantaryhmä/media: WSN jakarttapohjainen käyttöliittymä, kuuliP3:n päättelyn ja Tetra-puheen• Välitön vaara ymmärrettiin• Ammoniakkipilvenleviäminen ja sen merkitysväestön suojelunnäkökulmasta ymmärrettiin• Ohjattiin sensoreidensijoittaminen maastoon,tunnistettiin tarve sijoittaasensorit myöhemminuudelleen toiseen paikkaan• Tunnistettiin tarve kasvattaavälittömän vaaran aluetta• Tunnistettiin tarve määritellänäkyvä raja• Tunnistettiin mitkä ovatriittävät suojavarusteet• Realistinen näkemys uhkista• (ei ollut tekemisissä)Kuva 2. Päätöksenteko kemikaalionnettomuudessa normaalisti (vasemmanpuolimmaisinsarake) ja uuden teknologian avulla (oikeanpuolimmaisin sarake). Kyseessä oli järjestettytilanne Pelastusopiston harjoituskentällä, toimijoina olivat opiston oppilaat.teknologiaa ei arvioidakaan siinä vaiheessa,kun sen ominaisuuksiin voitaisiin vielä voimakkaastivaikuttaa, mikä altistaa monenlaisillekäytettävyysongelmille. Toinen vaihtoehtoon tinkiä testaustilanteessa siten, että vaativatilanne esimerkiksi simuloidaan niin, ettätestaustilanteesta puuttuu tärkeät todelliselletilanteelle tunnusomaiset ominaisuudet– paine nopeaan päätöksentekoon, fyysinenhaastavuus jne. Projektissa kehitettiin tähänongelmaan uusi ratkaisu.Validointi suoritettiin kenttätestien avulla.Kenttätestin suunnittelivat Kuopion Pelastusopistonkouluttajat, joilla on alan tuntemusja näkemys ja mahdollisuus luoda riittäväntoden tuntuinen onnettomuuden simulaatioharjoituskentälle. Kouluttajat myös organisoivattestaajien eli opiston opiskelijoiden javiimeisessä testissä ammattilaisten osallistumisentestaukseen. Käytetyn onnettomuudenkokoa kasvatettiin vähitellen testi testiltä. Ensimmäisessätestissä oli kyse henkilö- ja säiliöautonyhteentörmäyksestä, josta oli seurauksenahenkilöauton palo ja ammoniakkivuoto.Toisessa testissä oli teollisuusrakennuksentulipalo ja ammoniakkivuoto. Kolmannessatestissä tapahtui laajamittainen ammoniakkiräjähdysja kaksi tehdaspaloa samanaikaisesti.Tutkijat muodostivat kuvan tehtävän toiminnallisistavaatimuksista. Onnettomuustilanteenetenemisestä ja siihen liittyvistä haasteistatehtiin toiminnallinen malli ja pelastustoiminnanjohtamiseen liittyvät päätöksente-PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011 35