Tulipalojen terveyskustannukset - Pelastustieto

Kokeissa lämpötila ei alussa kuitenkaan nouse yhtä rajusti kuin lämpötilarasituskäyräISO 834.tytystapa ja syttymislähde (televisio) oli riittävällätarkkuudella samanlainen. Koko huonetilanpalon kannalta kasvuvaiheeseen vaikuttioleellisesti se, kuinka hyvin palava televisiolevitti paloa kirjahyllyyn ja sitä kautta kokohuonetilaan. Kokeiden välillä syntyi luonnollisestipieniä eroja.Kokeiden kasvuvaiheen samankaltaisuuttavoidaan arvioida esimerkiksi plate thermometer-anturinnäyttämän perusteella, jokaei ole herkkä hetkellisille lämpötilamuutoksillesuuremman massansa vuoksi. Kuvassa2 esitetään käytetyn anturin lämpötilat kokeittain.Havaitaan, että ensimmäisen 5 minuutinaikana lämpötilan kasvu on ollut hyvinsamanlaista kokeissa 1–4 ja 6. Kokeessa5 kirjahyllyn syttyminen kesti kauemmin eikäko. kokeessa huonetilaa tarkoituksellisestisaatettu lieskahdusvaiheeseen. Noin 5 minuutinkohdalla voidaan karkeasti sanoa, ettäkaikki (pl. koe 5) lämpötilat leikkaavat n.700 oC:n rajan. Vertailun vuoksi tämä lämpötilako. ajanhetkellä on suurempi kuin esimerkiksikoemene-telmästandardin SFS-EN1363-1:1999 (ISO 834) [6] mukainen lämpötilarasituskäyrä.Kokeissa lämpötila ei alussakuitenkaan nouse yhtä rajusti kuin lämpötilarasituskäyräISO 834.Palon kehittymisestä ja leviämisestä tehdytajalliset havainnot kertovat myös kokeidentoistettavuuden olleen varsin hyvä; esimerkiksisohvan syttymisajat sijoittuvat kaikissakokeissa noin 30 sekunnin aikaikkunaan(pl. koe 5). Tilat lieskahtivat noin 3 minuuttinkuluttua sytytyksestä ja palotilan ikkunanrikkoutuminen tapahtui noin 4–6 minuuttiasytytyksestä (pl. koe 5).Huonetilan olosuhteita pystyttiin kuvailemaansilmämääräisesti hyvin rajuiksi varsinkin3 minuutin jakson aikana, jolloin huonetilaoli täyden palamisen vaiheessa. Ainoastaanhapen saanti rajoitti paloa, jossa käytännössäkaikki pinnat, puulattia mukaan luettuna,paloivat.Perinteinen sammutusmenetelmäLämpötila Tpl (°C)1000Huonetilan olosuhteita pystyttiin kuvailemaan silmämääräisesti hyvin rajuiksi varsinkin3 minuutin jakson aikana, jolloin huonetila oli täyden palamisen vaiheessa. Ainoastaan hapen900saanti rajoitti paloa, jossa käytännössä kaikki pinnat, puulattia mukaan luettuna, paloivat.800Perinteinen sammutusmenetelmä700ISO 834Pelkästään perinteisellä sammutusmenetelmällä eli suihkuputkella sammutettiinensimmäisessä 600 kokeessa. Muissa kokeissa suihkuputkea käytettiin myös varsinaisen primäärisammutustavanjälkeen joko sammutettaessa näkyviä liekkejä tai jälkisammutuksessa.Huonegeometrian 500 ja -koon pysyessä vakiona myös sammutusvesimäärät varsinaisensammutusvaiheen osalta pysyivät suhteellisen muuttumattomina. Lattiapinta-alaltaan 12,6 m 2(2,8 x 400 4,5 m) kokoisen huoneen sammutukseen käytettiin vettä koe kokeesta 4 riippuen noin 50–60 litraa. Huomattakoon, että kutakin sammutusparia ei ollut erikseen käsketty esimerkiksikäyttämään 300vettä säästeliäästi, vaan pari toimi tilanteessa niin kuin parhaaksi näki.koe 5 koe 1Ensimmäisessä200kokeessa, missä suihkuputki oli ensisijainen sammutusmenetelmä, tilannehuoneistossa saatiin hallintaan 24 litralla vettä. Tällöin isoimmat liekit oli saatu taltutettua.100koe 3 koe 6Kun tilanne huoneiston sisällä oli vakiintunut, oven raosta sammutettiinpienpisarasammutuksella0kolmella eri kerralla. Yhteensä 28 litraa vettä kului näihinsammutuskertoihin. Näin ollen varsinaiseen sammutukseen käytettiin 52 litraa vettä.Jälkisammutukseen (kastelua, mukaan lukien tapahtuneen letkurikon vedenkulutus) käytettiin51 litraa vettä. Kokeessa 1 kului siten vettä yhteensä 103 litraa, letkurikkoineen.0 5 10 15Aika (min)Kuvassa 2. 3 Plate käyrät thermometer on sovitettu siten, -anturilla että vertailun mitatut helpottamiseksi lämpötilat eri (myös kokeissa. jäljempänä Vertailuna kuvissa) koemenetelmästandardinalkaminen SFS-EN on 1363-1 sijoitettu (ISO 834) ajanhetkelle mukainen 1 lämpötilarasituskäyrä.min. Rinnakkain on esitettysammutuksensammutusveden käyttöä ja sen vaikutusta huonetilassa vallinneeseen lämpötilaan.Palon kehittymisestä ja leviämisestä tehdyt ajalliset havainnot kertovat myös kokeidentoistettavuuden olleen varsin hyvä; esimerkiksi sohvan syttymisajat sijoittuvat kaikissakokeissa noin 30 sekunnin aikaikkunaan (pl. koe 5). Tilat lieskahtivat noin 3 minuuttin300150kuluttua sytytyksestä ja palotilan ikkunan rikkoutuminen tapahtui noin 4-6 minuuttia1000sytytyksestä hetkellinen (pl. koe 5).Virtaama (litraa/min)250200150100500virtauskumulatiivinen vesimääräPelkästään perinteisellä sammutusmenetelmällä10050200eli suihkuputkella sammutettiin en-50250simmäisessä kokeessa. Muissa kokeissa0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1000suihkuputkea käytettiin myös varsinaisen0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10Aika (min)pri-määrisammutustavan jälkeen joko sammutettaessaAika (min)näkyviä liekkejä tai jälkisammu-Kuva 4. Sammutusveden virtaama ja määrä sekä sen vaikutus huonetilan lämpötiloihin.tuksessa. Huonegeometrian ja -koon pysyessävakiona myös sammutusvesimäärät varsinaisensammutusvaiheen osalta pysyivät suhteellisenKokeessa 5 käytettiin DSPA-heittosammutinta. Tässä kokeessa sammutin heitettiin palotilanmuuttumattomina. Lattiapinta-alaltaan lattialle keskivaiheille ennen yleissyttymistä vaiheessa, jossa palotilan lämpötila oli12,6 m2 (2,8 x 4,5 m) kokoisen huoneen saavuttanut teliäästi, vaan 400 pari °C toimi (ajanhetki tilanteessa 1 niin min kuin kuvassa ralla 5). vettä. Kokeessa Tällöin huoneen isoimmat ovi liekit oli oli auki. saatutaltutettua. kehittymistä Kun tilanne palotilassa. huoneiston Palon sisäl-sammutukseen käytettiin vettä kokeesta riippuennoin 50–60 litraa. Huomattakoon, et-kiihtyessä Ensimmäisessä (sohva syttyi kokeessa, ja palotilan missä suihkuput-ikkuna rikkoutui) lä oli vakiintunut, palo sammutettiin oven raosta suihkuputkella sammutettiinSammuttimen parhaaksi näki. toimittua jäätiin seuraamaan olosuhteidentä kutakin sammutusparia ei ollut erikseen(ajanhetkestäki oli ensisijainen3 min 3sammutusmenetelmä,s eteenpäin, kuva 5).tilannehuoneistossa saatiin hallintaan 24 litralla.Yhteensä 28 litraa vettä kului näihinTällöinpienpisarasammutuksellatila oli yleissyttynyt. Palavakolmellatilaerisaatiinker-hallintaan 34 litralla vettä, jolloin oviaukolta ei ollut nähtävissä liekkejä. Sammutusparikäsketty esimerkiksi käyttämään vettä sääsviimeistelisammutusta tilan ulkopuolelta käyttämällä 15 l vettä. Jälkisammutukseen japintojen kasteluun kului 41 l sammutusvettä. Kokonaisuudessaan kokeessa 5 käytettiin 90 l76 PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011 sammutusvettä.1251007550250Vesimäärä (litraa)6Lämpötila, h=1.6m (°C)5120080060040020000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10Aika (min)(lisää happea huonetilaan). Lisäksi sammuttimen lähellä lattiatasolla havaittiin voimakas0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10eksoterminen reaktio, jossa sammute purkautui kipinöiden saattelemana kuoren sisältä.TilaAika (min)jouduttiin sammuttamaan suihkuputkella (ajanhetkestä 1 min 37 s alkaen) ovelta käsin. Palavatila Kuva saatiin 3. Sammutusveden hallintaan ja pääosin virtaama sammutettua ja määrä sekä 60 litralla sen vaikutus sammutusvettä. huonetilan Jälkisammutukseen lämpötiloihin. japintojen kasteluun tilan sisällä kului 6 litraa sammutusvettä.Kokeessa 2 käytettiin ensisijaisena sammutusmenetelmänä heittosammuttinta. Kuvassa 4heittosammutin on aktivoitu ja heitetty palotilaan ajanhetkellä 1 min, kun tila oli joyleissyttynyt. 300 Huonetilan ovi oli auki koko 150 kokeen 1200 keston ajan. Heittosammuttimen vaikutusnähdään 250 hetkellisesti kaikkien lämpötila-antureiden kohdalla lämpötiloja nostavanahetkellinen1251000tapahtumana. Tämä virtaus selittynee sammutteen purkautuessaan synnyttämästä ilmavirtauksestaVirtaama (litraa/min)200150kumulatiivinen vesimäärä10075Vesimäärä (litraa)Lämpötila, h=1.6m (°C)800600400