Esko Mikkola, VTT, PL 1000, 02044 VTTPalokuormien merkityksestäja muutoksistaTiivistelmäPalokuormien arvioidut suuruusluokat ovatrakennusten paloturvallisuussuunnittelussayhtenä osana lähtöoletuksia. Sisustuksen jamuun irtaimiston sisältämää palokuormaaei kuitenkaan kontrolloida, joten todellisissarakennuksissa esiintyvien palokuormajakaumienanalyysi on tarpeen, jotta pystytäänarvioimaan käytettävien palokuormaoletustenkelpoisuutta.Palokuorman palamisen aiheuttamaan palorasitukseenvaikuttaa palokuorman todellisenmäärän lisäksi kyseisen tilan aukot ja pinta-ala,tilan vaipan materiaalien kyky johtaaja sitoa lämpöä sekä palokuorman sijoittuminenja koostumus. Osa palokuormasta voiolla myös rakenteellisesti tai automaattisellakeskiarvoja sammutuksella edustavia. suojattu, jolloin sen osallistuminenpaloon joko estyy, viivästyy tai paloonosallistuva osuus pienenee.Niin palokuormiin liittyen kuin yleisem-projektin aineistoon.minkin tarvitaan passiivisten ja aktiivistenteknisten menetelmien lisäksi panostusta paloturvallisuuskulttuurinkehittämiseen niin,että tulipalon vaarallisuuden ymmärtämisenja laaja-alaisen vastuunoton myötä paloturvallisuusparanee ja samalla saavutetaan taloudellisiasäästöjä.Käytännössä irtaimen palokuorman kovinPalokuormia on pyritty arvioimaan mittaamalla suuriakin määriä kohteita ja näin on saatutiukka rajoittaminen voisi myös johtaa mahdollisiinongelmiin muiden vaatimusten täyt-keskimääräisiä arvoja sekä palokuormien jakaumia. Taulukossa 1 on annettu eri tutkimuksissaasunnoille ja toimistoille mitattuja ja suunnittelussa käytettäväksi suositeltuja arvoja [1-7].Taulukon 1 jakaumia on havainnollistettu kuvissatymisen osalta. Terveellisyyteen, käytettävyyteen,jne. liittyvät vaatimukset tulee tietystiPALOKUORMISTA1 ja 2. Palokuormien mittausmenetelmätovat vaihdelleet näissä tutkimuksissa melko paljon. Tarkimmillaan irtain palokuorma onpunnittu, materiaalit tunnistettu ja käytetty niitä edustavia lämpöarvoja. Jos otokset ovat olleetsamanaikaisesti täyttää.suurempia, on yleensä nopeutettu mittaustyötä PalokuormAT määrittämällä määräyksissä ensin mm. keskimääräisiä Määräyksissä palokuormat otetaan useimmitenhuomioon kollektiivisina oletusarvoi-hyllymetrin energia-arvoja ja tyypillisten toimistopöytien ja -laitteiden energia-arvoja.Ainakin osaa palokuormatutkimusten tuloksista Rakennusten voidaan paloturvallisuusvaatimustenkritisoida liian karkeasta na, vaikka todellisuudessa voikin esiintyä suuriavaihteluita. Esimerkiksi asunnot kuuluvatpalokuormiin kuuluvien osien arvioinnista: esimerkiksi taustalla on huonekaluille oletuksia palokuormista on käytetty ja valmiiksi niidenosallisuudesta Tästä huolimatta tulipaloon. tällaisetkin Palokuormi-arviot ovat palokuormaryhmään alle 600 MJ/m2, muttaannettua kokonaisenergiaa välittämättä niiden koosta.suuntaa antavia ainakin silloin kun arvioiden pohjana en arvioidut olevat suuruusluokat oletukset ovat myös olleet vaikuttavat suunnilleen asuinrakennusten kellariosastot, jotka sisältävätirtaimistovarastoja kuuluvat palokuorma-kantavien rakenteiden ja sisäpuolisten pintojenluokkavaatimuksiin. Sisustuksen ja muun ryhmään 600–1200 MJ/m2. Kokoontumis-Taulukko 1. Asuntojen ja toimistojen palokuormatiheyden irtaimiston (MJ/m sisältämää 2 ) jakaumien palokuormaa vertailuja ei kont-[1-7]ja liiketilojen sekä tuotanto- ja varastotilojenlähdeviitteen [1] mukaan. Asuntotietokanta 2010 rolloida, -arvot perustuvat vaan sen annetaan viitteessä muodostua [2] kuvatun vapaastilukuun ottamatta mm. polttoaineenvarastointia koskevia rajoituksia. Toki terveydellevaarallisia aineita sisustukseen kuuluvassapalokuormassa voidaan kieltää, muttakiellon peruste ei tällöin ole paloturvallisuus.osalta jaottelu on tarkempaa liittyen pintaaloihinja paloturvallisuusluokkiin.Palokuormien arvioinnisTAPalokuormia on pyritty arvioimaan mittaamallasuuriakin määriä kohteita ja näin onsaatu keskimääräisiä arvoja sekä palokuormienjakaumia. Taulukossa 1 on annettu eritutkimuksissa asunnoille ja toimistoille mitattujaja suunnittelussa käytettäväksi suositeltujaarvoja [1–7]. Taulukon 1 jakaumia onTaulukko 1. Asuntojen ja toimistojen palokuormatiheyden (MJ/m2) jakaumien vertailuja [1-7] lähdeviitteen[1] mukaan. Asuntotietokanta 2010 -arvot perustuvat viitteessä [2] kuvatun projektin aineistoon. en mittausmenetelmät ovat vaihdelleet näissähavainnollistettu kuvissa 1 ja 2. Palokuormi-Kuvista 1 ja 2 havaitaan, että eri tutkimusten palokuormajakaumat ovat kohtuullisen lähellätoisiaan vaikkakin tiheysfunktion leveydessä on eroja. Eurocode 1:n poikkeava käyräperustunee 44lähinnä PALOTUTKIMUKSENsille, että siihen PÄIVÄT 2011on sisäänrakennettuna erilaisia varmuuskertoimia.Palokuormajakaumien analyysi on tarpeen, jotta pystytään ottamaan huomioon kohteessa
tutkimuksissa melko paljon. Tarkimmillaanirtain palokuorma on punnittu, materiaalittunnistettu ja käytetty niitä edustavia lämpöarvoja.Jos otokset ovat olleet suurempia,on yleensä nopeutettu mittaustyötä määrittämälläensin mm. keskimääräisiä hyllymetrinenergia-arvoja ja tyypillisten toimistopöytienja -laitteiden energia-arvoja. Ainakinosaa palokuormatutkimusten tuloksista voidaankritisoida liian karkeasta palokuormiinkuuluvien osien arvioinnista: esimerkiksihuonekaluille on käytetty valmiiksi annettuakokonaisenergiaa välittämättä niiden koosta.Tästä huolimatta tällaisetkin arviot ovatsuuntaa antavia ainakin silloin kun arvioidenpohjana olevat oletukset ovat olleet suunnilleenkeskiarvoja edustavia.Kuvista 1 ja 2 havaitaan, että eri tutkimustenpalokuormajakaumat ovat kohtuullisenlähellä toisiaan vaikkakin tiheysfunktion leveydessäon eroja. Eurocode 1:n poikkeava käyräperustunee lähinnä sille, että siihen on sisäänrakennettunaerilaisia varmuuskertoimia.Palokuormajakaumien analyysi on tarpeen,jotta pystytään ottamaan huomioon kohteessatodellisuudessa esiintyviä vaihteluja. Esimerkiksise mitä fraktiilia (esim. 80 %) käytetään,vaikuttaa siihen millainen turvallisuusmarginaalisisältyy palokuormaoletukseen.Kuviin 1 ja 2 on merkitty kolme esimerkkihuonettahavainnollistamaan erilaisia huoneita,jotka ovat pääpiirteiltään seuraavanlaiset:Huone 1: Olohuone 19,4 m2, palokuormaa310 MJ/m2 (vähän kalusteita)Huone 2: Olohuone 20,1 m2, palokuormaa607 MJ/m2 (paljon kalusteita)Huone 3: Makuuhuone 12,6 m2, palokuormaa818 MJ/m2.Palokuorma koostuu irtaimiston sisältämästäpalokuormasta ja kiinteästä palokuormasta.Näitä kahta osaa ja niiden sääntelyävoidaan kuvata seuraavasti:Irtaimiston sisältämä palokuorma:huonekalut, kalusteet, laitteet, varastoitutavara, jne.pääosin ei säädellä; tilan koko ja materiaalienlämpöarvojen rajat asettavat reunaehtojaesim. asuntojen suhteen on tehty paljonmittauksia (tulokset ovat historiatietoaeivätkä ne kerro tulevaisuuden mahdollisistamuutostrendeistä)myös toimistojen, liiketilojen ja varastojenpalokuormista löytyy mittaustuloksiaKiinteä palokuorma – rakenteet ja rakennustarvikkeet:pintakerrokset, eristeet ja muut rakennustarvikkeetkantavat rakenteetrakennuksen paloluokkaan, kerroslukuunja käyttötapaan liittyy sääntelyä koskienpalokuormaa sisältävien kantavien rakenteidenja eristeiden käyttöä/rajoittamistaKuva 1. Asuntojen palokuormien kertymäfunktioita eri tutkimusten mukaan [1]. Huoneet -3Kuva 1. Asuntojen palokuormien kertymäfunktioita eri tutkimusten mukaan [1]. Huoneet 1 -3ovat esimerkkihuoneita havainnollistamaan eri huonetyyppejä ja kalustusta (ks. teksti).ovat esimerkkihuoneita havainnollistamaan eri huonetyyppejä ja kalustusta (ks. teksti).Kuva 2. Asuntojen palokuormatiheyksien vertailua eri tutkimusten mukaan [1]. Huoneet -3Kuva 2. Asuntojen palokuormatiheyksien vertailua eri tutkimusten mukaan [1]. Huoneet 1 -3ovat esimerkkihuoneita (ks. teksti).ovat esimerkkihuoneita (ks. teksti).3pintakerrosvaatimuksilla rajoitetaan palokuomanmäärää lähinnä uloskäytävillä, paloturvallisuudenkannalta vaativissa kohteissaja jonkin verran silloin kun kantavat rakenteeteivät ole palamattomia.Kuvassa 3 on esitetty esimerkki suomalaistenkerrostalojen palokuormajakaumastajaettuna irtaimeen ja kiinteään osuuteen[1,2]. Tässä on huomattava se, että ei niinkäänmääräyksistä johtuen, vaan käytännöntoteutuksen tuomana tuloksena on kiinteänpalokuorman varsin pieni osuus kerrostaloissa.Olemassa olevat kerrostalot ovat pääasiassabetonirunkoisia (eli niissä ei ole rungonsisältämää palokuormaa) ja vaikka P1paloluokan rakennuksissa onkin mahdollistakäyttää sisäpinnoissa D-luokan tuotteita(esim. puutuotteita tai vastaavia), niitä eijuurikaan käytännössä käytetä lattioita lukuunottamatta. Tämä rakentamistapa pintojenviimeistely mukaan lukien voi tulevaisuudessamuuttua paljonkin, jolloin myös irtaimenja kiinteän palokuorman määrät ja suhteetvoivat muuttua.Rakennuksen tai asunnon saman omistajan/haltijankäyttöjakson pituus voi myösvaikuttaa palokuormaan: esimerkiksi uusissaasunnoissa palokuormat ovat yleensä aluksikeskimääräistä pienempiä, mutta kasvavatvuosien kuluessa etenkin varastojen osalta.Toimistotilojen palokuormissa voi ollasuuriakin keskinäisiä eroja. Riippumatta sii-PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011 45
- Page 2 and 3: Johdon Itse- Vir.om.tahto arvioJohd
- Page 4 and 5: Kati Tillander, Sisäasiainminister
- Page 6 and 7: YHTEENVETOTutkimuksen tavoitteena o
- Page 8 and 9: kuukausijakauma poikkesi palokuolem
- Page 10 and 11: paa-ajan asuntojen paloihin verratt
- Page 12 and 13: Teemu Karhula, Joonas Ryynänen ja
- Page 14 and 15: pois. Jokaisesta asuntokohteesta ta
- Page 16 and 17: palokuorman osuus on hyvin pieni. S
- Page 18: huomata, että tässä tarkastellaa
- Page 21: and the genesis of tribrachial stru
- Page 28 and 29: nuksista on ollut yleissivistävän
- Page 30: tulipalon 75 (32 %) tapauksessa. Ta
- Page 33: Erityisesti haluttiin saada esille
- Page 36 and 37: telussa. Lisäksi he antoivat kysel
- Page 38 and 39: ty käytettyjen tulisijojen prosent
- Page 40 and 41: Jukka Lepistö ja Pertti Granqvist,
- Page 42 and 43: kohoaa ja kohonnut lämpötila aihe
- Page 46 and 47: mukaan lukien voi tulevaisuudessa m
- Page 49 and 50: sa, tietokannoissa, raporteissa ja
- Page 51 and 52: Esko Kaukonen, Pelastusopisto, PL 1
- Page 53 and 54: harjoituksiin ja sammutteiden käyt
- Page 55 and 56: Skenaariossa Blokkien taisto talous
- Page 57 and 58: taloudellisempia tuotteita ja suunn
- Page 59 and 60: avautuvat 5 sekuntia myöhemmin. Ma
- Page 61 and 62: Taulukko 2. DSC-kokeessa mitatut re
- Page 63 and 64: Termisten parametrien estimointiKAR
- Page 65 and 66: Johan Mangs ja Simo Hostikka, VTT,
- Page 67 and 68: missä n s,αβ , A s,αβ ja E s,
- Page 69 and 70: kaapelien simuloinneissa on muussa
- Page 71 and 72: 0: Ei vaurioita aiheuttanutta paloa
- Page 73 and 74: loissa ei ollut välitöntä vaaraa
- Page 75 and 76: Tällä varotoimenpiteellä estetti
- Page 77 and 78: pintojen kasteluun kului 41 l sammu
- Page 79 and 80: Markku Rantama ja Kari Junttila, Pe
- Page 81 and 82: donsiirron välityskapasiteetti ali
- Page 83 and 84: Pauliina Palttala ja Marita Vos, Vi
- Page 85 and 86: tiin kuvaavat esimerkit ymmärtämi
- Page 87 and 88: Tuomo Rinne ja Peter Grönberg, VTT
- Page 89 and 90: avainsanat, kuten ”…poistukaa r
- Page 91 and 92: katilanteet ovien edustoilla, jotka
- Page 93 and 94: nuksia syntyy mm. työajan menetyks
- Page 95 and 96:
Sami Häkkinen, Suomen Palopäälly
- Page 97 and 98:
tavoitteenasetanta, strategian muka
- Page 99 and 100:
Pelastusopisto on...sisäasiainmini