Kaasuvuo ei juuri vaikuta liekehtimispituuteen.Kuva 4 esittää kaasuvuon vaikutuksenliekehtimispituuteen, eri kineettisten parametrienarvoilla. Nähdään, että kaasuvuovaikuttaa vain muutamilla log(Z2/Z1) arvoilla.Kun suhde on suurempi kuin 12,4 korrelaatiooli positiivinen. Sitä pienemmillä arvoillakorrelaatio oli nolla tai lievästi negatiivinen.Toisin sanoen sopivilla materiaalinominaisuuksilla, kaasuvirran lisääminen saattaalyhentää liekehtimispituutta, kun taas toisillaominaisuuksilla liekehtimispituus saattaalyhentyä. Useimmissa tapauksissa kaasuvuonvaikutus ei kuitenkaan ole suuri.Numeeristen kokeiden perusteella suunniteltiinsavukkeiden kytökoesarja, jonka tuloksistaraportoidaan myöhemmin. Ennakkotietonamainittakoon, että niissä ei vielä päästykvantitatiivisella tasolla vertaamaan numeeristenja fysikaalisten kokeiden tuloksia, sillämallimme on todelliseen kytökokeeseenverrattuna aivan liian yksinkertainen. Avainmuuttujienlöytyminen oli kuitenkin merkittävätulos koko palokuolemien ehkäisykeinojenarviointiohjelman kannalta.( ) arvoille.Kuva 4. Liekehtimispituus L f kaasuvuon funktiona muutamille suhteen log Z 2/Z 1Useimmilla suhteen log( Z 2/Z 1 ) arvoilla liekehtimispituus on melko riippumaton kaasuvuosta.Kuitenkin suhteen arvon 5,5 ympäristössä kaasuvuon kasvattaminen kasvattaa myösliekehtimispituutta. Tämä havaittiin suhteen arvoilla 5,4 ja 5,6 sekä standardiparametreillakun ( log( /12) ≈ZZ. 12. 76 Kaikilla muilla suhteen arvoilla kaasuvuon kasvattaminen lyhensihiukan liekehtimispituuksia.Kuva 4. Liekehtimispituus L f kaasuvuon funktiona muutamille suhteen log Z 2Useimmilla suhteen log( Z 2/Z 1 ) arvoilla liekehtimispituus on melko riippumatonKuitenkin suhteen arvon 5,5 ympäristössä kaasuvuon kasvattaminen kaliekehtimispituutta. Tämä havaittiin suhteen arvoilla 5,4 ja 5,6 sekä standardikun ( log( /12) ≈ZZ. 12. 76 Kaikilla muilla suhteen arvoilla kaasuvuon kasvattahiukan liekehtimispituuksia.(YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSETTutkimuksen lähtökohtana oli Aldushininryhmän käyttämä liekkiin leimahtamisenteoria. Ensiksi heidän analyyttiset ja numeerisettuloksensa toistettiin simuloimallaGPYRO-ohjelmistolla. Kun tulokset oli saatuvahvistetuksi ja siten saatu lisää varmuuttakäytetyn mallin kelpoisuudesta, siirryttiinMonte Carlo -simulointeihin.GPYRO-ohjelmistolla tehdyillä MonteCarlo -simulaatioilla tutkittiin materiaalinkineettisten parametrien vaikutusta kytevänpalon etenemiseen ja liekkiin leimahtamiseen.Tutkimuksessa määritettiin numeerisestiliekkiinleimahtamiseen tarvittavaa matkaaja tarvittavia reunaehtoja, kuten kaasuvuonvoimakkuutta ja sytyttämislämpötilaa.Selvisi, että sopivissa olosuhteissa liekkiin leimahtaminenvoitaisiin nähdä hyvin lyhyelläkinliekehtimispituudella. Lisäksi liekkiin leimahtamiseenjohtavat sytyttämislämpötilatovat hyvin lähellä esimerkiksi palavan tupakanlämpötiloja ja kaasuvuot ovat suuruusluokaltaansamaa luokkaa kuin asuinrakennuksissaesiintyvät ilmavirrat.Käytetty liekkiinleimahtamisen malli vaikuttaalupaavalta. Numeerisilla kokeilla löysimmeprosessin avainmuuttujat ja näimme,että periaatteessa olemme samalla alueella,mikä saattaa esiintyä kytevän savukkeenjouduttua herkästi syttyvän materiaalinjoukkoon. On kuitenkin otettava huomioon,että todellisuudessa kyteminen ei tapahduyksiulotteisena täysin eristetyssä kappaleessa,vaan kytörintaman lämpöhäviöilläon suuri merkitys. Lisäksi ei ole vielä tiedos-a) b)Kuva 5 a) Kytörintaman etenemisnopeus u suhteen log Z 2/Z 1etenemisnopeus u kaasuvuon funktiona.( ) funktiona, b) KytörintamanKäytetty liekkiinleimahtamisen malli vaikuttaa lupaavalta. Numeerisilla kokeilla löysimmeprosessin avainmuuttujat ja näimme, että periaatteessa olemme samalla alueella, mikä saattaaesiintyä kytevän savukkeen jouduttua herkästi syttyvän materiaalin joukkoon. On kuitenkinotettava huomioon, että todellisuudessa kyteminen ei tapahdu yksiulotteisena täysinsa, vastaavatko näissä simulaatioissa käytetyt 8 a) 2. Keski-Rahkonen, O., Karhula, T. & b)kineettisten parametrien yhdistelmät Kuva 5 a) Kytörintaman mitään Hostikka, etenemisnopeus S., 2009b. u suhteen Palokuormien log( Z 2/Zjakau-mat palokuoleman funktiona. ehkäisykeinojen arvioin-1 ) funktiona, b)oikeita materiaaleja. Tulos etenemisnopeus oli erittäin rohkaisevakäytettyyn panostukseen verrattutiohjelmassa,<strong>Pelastustieto</strong> 60, palontorjun-u kaasuvuonna, mutta kvalitatiivinen.KäytettySiksi ei myöskäänliekkiinleimahtamisentatekniikka-erikoisnumeromalli vaikuttaa lupaavalta.- Palotutkimuksenja päivät näimme, 2009, että s. periaatteessa 108–114. olemme samalla alueellaNumeerisilla kokeyritetä tehdä vertailuja toteutettuun prosessin avainmuuttujat koesarjaan.Kytemisen teorian tulosten esiintyä kytevän varmistaminenvaatii huomattavasti otettava lisätutkimuksia huomioon, Pello, että todellisuudessa A.C., Torero, J.L., kyteminen Urban, D.L., ei tapahdu App-yksiulottsavukkeen 3. Rein, jouduttua G., Lautenberger, herkästi syttyvän C., Fernandez- materiaalin joukkoon.sekä huolellisesti suunniteltuja laboratoriokokeitayksinkertaisissa, geometrisesti hyvin gravimetry to determine the kinetics of policationof genetic algorithms 8 and thermo-määritellyissä tilanteissa käyttäen näytemateriaaleja,joista kaikki tarvittavat parametrit on, Combustion and Flame, 2006. Vol. 146lyurethane foam in smoldering combusti-on määritetty, mihin ei tässä päästy aikataulu-ja resurssisyistä.4. Aldushin, A.P., Bayliss A. & Matkows-s. 95–108.ky, B.J., Is there a transition to flaming in reversesmolder waves?, Combustion and Flame,2009. Vol. 156, s. 2231 – 2251.KIITOKSETTätä tutkimusta ovat rahoittaneet Palosuojelurahasto,sisäasiainministeriö, ympäristöky,B.J., On the mechanism of triggering the5. Aldushin, A.P., Bayliss A. & Matkowsministeriö,sosiaali- ja terveysministeriö, ja transition from smoldering to flaming, Proceedingsof the Combustion Institute 31,VTT.2007. S. 2661–2668.6. Aldushin, A.P., Bayliss A. & Matkowsky,B.J., On the Transition from smolderingLÄHDELUETTELO1. Keski-Rahkonen, O., Karhula, T. & Hostikka,S., 2009a. Palokuoleman ehkäisykei-Vol. 145, s. 579-606.to flaming, Combustion and Flame, 2006.nojen arviointiohjelma – tuloksia esitutkimuksesta,<strong>Pelastustieto</strong> 60, nro 6, 28 – 33. Jackson, T. L., Smolder waves, smolder7. Liu, Y., Chen, M., Buckmaster, J. &spots20 PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011
and the genesis of tribrachial structures insmolder combustion, Proceedings of theCombustion Institute 30,2005. S. 323–329.8. Lu, Z., Buckmaster, J., Chen, M. &Massa, L., Instabilities of reverse smolderwaves, Combustion Theory and Modelling,2006. Vol. 10 s. 515–534.9. Ghabi, C., Benticha, H. & Sassi, M.,Computational modelling and simulationof forward-smouldering of porous media ina fixed bed, Progress in Computational FluidDynamics, 2007. Vol. 7, s. 283–293.10. Ghabi, C., Rein, G., Benticha, H. &Sassi, M., Bidimensional Numerical Modelfor Polyurethane Smoldering in a Fixed Bed,4th International Conference on ComputationalHeat and Mass Transfer, Proceedingsof 4th ICCHMT, May 17–20, 2005, Paris-Cachan, FRANCE, Paper number 159, 6 s.11. Lautenberger, C., 2007. A GeneralizedPyrolysis Model for Combustible Solids,Ph.D Dissertation, Department of MechanicalEngineering, University of California,Berkeley, Fall 2007.12. Lautenberger, C. & Fernandez-Pello,C., A.,. Generalized pyrolysis model for combustiblesolids, Fire Safety Journal Vol, 2009.44 , s. 819–839.13. Gpyro 2010. http://code.google.com/p/gpyro14. Dodd, A.B., Computational Modelingof Smolder Combustion and the SpontaneousTransition to Flaming, A doctoral dissertationin Mechanical Engineering, Universityof California, Berkeley, 2009, 237 s.15. Dodd, A.B., Lautenberger, C. & Fernandez-Pello,A.C., Numerical examinationof two-dimensional smolder structure in polyurethanefoam, Proceedings of the CombustionInstitute 32, 2009. s. 2497–2504.16. Ohlemiller, T. J. Smoldering Combustion,Teoksessa: SFPE Handbook of Fire ProtectionEngineering. 3rd Edition, DiNenno,P. J.; Drysdale, D.; Beyler, C. L.; Walton, W.D., Editor(s), 2/200–210 p., 2002.17. Matala, A., Hostikka, S. & Mangs, JImplementation of quantitative fire risk assessmentin PSA (FIRAS). Estimation of pyrolysismodel parameters for condenced phasematerials, SAFIR2010. The Finnish ResearchProgramme on Nuclear Power PlantSafety 2007–2010. Interim Report. Eija KaritaPuska (Ed.). VTT Tiedotteita – ResearchNotes 2466. VTT. Espoo (2009), s.506–517.18. Matala, A., Hostikka, S. & Mangs, J.,Estimation of pyrolysis model parameters forsolid materials using thermogravimetric data,9th International Symposium. Karlsruhe,Germany, 21–26 Sept. 2008, Fire SafetyScience. International Association for FireSafety Science (2009) No: 9, 1213–1223.
- Page 2 and 3: Johdon Itse- Vir.om.tahto arvioJohd
- Page 4 and 5: Kati Tillander, Sisäasiainminister
- Page 6 and 7: YHTEENVETOTutkimuksen tavoitteena o
- Page 8 and 9: kuukausijakauma poikkesi palokuolem
- Page 10 and 11: paa-ajan asuntojen paloihin verratt
- Page 12 and 13: Teemu Karhula, Joonas Ryynänen ja
- Page 14 and 15: pois. Jokaisesta asuntokohteesta ta
- Page 16 and 17: palokuorman osuus on hyvin pieni. S
- Page 18: huomata, että tässä tarkastellaa
- Page 28 and 29: nuksista on ollut yleissivistävän
- Page 30: tulipalon 75 (32 %) tapauksessa. Ta
- Page 33: Erityisesti haluttiin saada esille
- Page 36 and 37: telussa. Lisäksi he antoivat kysel
- Page 38 and 39: ty käytettyjen tulisijojen prosent
- Page 40 and 41: Jukka Lepistö ja Pertti Granqvist,
- Page 42 and 43: kohoaa ja kohonnut lämpötila aihe
- Page 44 and 45: Esko Mikkola, VTT, PL 1000, 02044 V
- Page 46 and 47: mukaan lukien voi tulevaisuudessa m
- Page 49 and 50: sa, tietokannoissa, raporteissa ja
- Page 51 and 52: Esko Kaukonen, Pelastusopisto, PL 1
- Page 53 and 54: harjoituksiin ja sammutteiden käyt
- Page 55 and 56: Skenaariossa Blokkien taisto talous
- Page 57 and 58: taloudellisempia tuotteita ja suunn
- Page 59 and 60: avautuvat 5 sekuntia myöhemmin. Ma
- Page 61 and 62: Taulukko 2. DSC-kokeessa mitatut re
- Page 63 and 64: Termisten parametrien estimointiKAR
- Page 65 and 66: Johan Mangs ja Simo Hostikka, VTT,
- Page 67 and 68: missä n s,αβ , A s,αβ ja E s,
- Page 69 and 70:
kaapelien simuloinneissa on muussa
- Page 71 and 72:
0: Ei vaurioita aiheuttanutta paloa
- Page 73 and 74:
loissa ei ollut välitöntä vaaraa
- Page 75 and 76:
Tällä varotoimenpiteellä estetti
- Page 77 and 78:
pintojen kasteluun kului 41 l sammu
- Page 79 and 80:
Markku Rantama ja Kari Junttila, Pe
- Page 81 and 82:
donsiirron välityskapasiteetti ali
- Page 83 and 84:
Pauliina Palttala ja Marita Vos, Vi
- Page 85 and 86:
tiin kuvaavat esimerkit ymmärtämi
- Page 87 and 88:
Tuomo Rinne ja Peter Grönberg, VTT
- Page 89 and 90:
avainsanat, kuten ”…poistukaa r
- Page 91 and 92:
katilanteet ovien edustoilla, jotka
- Page 93 and 94:
nuksia syntyy mm. työajan menetyks
- Page 95 and 96:
Sami Häkkinen, Suomen Palopäälly
- Page 97 and 98:
tavoitteenasetanta, strategian muka
- Page 99 and 100:
Pelastusopisto on...sisäasiainmini