nuksista on ollut yleissivistävän oppilaitoksenkouluja, eli yläkouluja, alakouluja tai lukioita.14 % palaneista koulurakennuksistaon ollut ammatillisia oppilaitoksia ja suurinpiirtein saman verran, 13 %, on ollut päiväkotirakennuksia.Muun tyyppisissä koulurakennuksissaon syttynyt vähäinen määrä paloja(Taulukko 1).SYTTYMISSYYTKuten yleensäkin tulipaloissa, myös yleissivistävienoppilaitosten palojen osalta yleisinsyttymissyy on ihmisen toiminta (Taulukko2). Tarkastelujakson aikana vuosina 2005–2009 yleissivistävien koulurakennusten tulipaloista66 % aiheutui ihmisen toiminnasta.Tämä voi tarkoittaa luvatonta tulen käsittelyä,tuhotyötä, tulella leikkimistä, varomatontatulen käyttöä tai tuottamuksellisuutta,jolloin tuli on syttynyt ihmisen toiminnanseurauksena, mutta ei tarkoituksella. Neljäsosatulipaloista oli syttynyt koneen tai laitteenviasta. Yleisin sähkölaitevika koulussaoli loisteputken valaisimen kuristimen kärähtäminen,mikä aiheutti savunmuodostustakoulun tiloissa.Yleissivistävissä oppilaitoksissa syttyneistätulipaloista pelastusviranomainen on arvioinuttahallisiksi 32 % tulipaloista (Taulukko3). Pelastusviranomaisen arvion mukaannoin viidesosa tulipaloista on ollut tuottamuksellisia.Tuottamukselliseksi on kirjattuesimerkiksi palo, joka syttyi kun tekstiililuokassasulatettiin liedellä kattilassa steariinia.On huomattava, että kolmasosassa yleissivistävienoppilaitosten tulipaloissa aiheuttaja onollut muu kuin ihminen; niissä tahallisuuttaei ole arvioitu.SYTYTTÄJÄN IKÄOn huomattava, että 41 %:ssa yleissivistävienoppilaitosten paloissa aiheuttajan ikää eiole voitu arvioida. Tällaisia tapauksia on 64.Kouluikäiset ovat suurin yksittäinen palonaiheuttajien ikäryhmä. 7–15-vuotiaat aiheuttivatyli puolet, 52 % (47) paloista. Aikuisikäisiä(25–64-vuotiaita) aiheuttajia on tarkasteluvuosinaollut 30 % (27).PALOJEN AJANKOHTAYleissivistävien oppilaitosten käyttöaste onsuurimmillaan syksystä kevääseen, päiväaikaan.Eniten paloja on tammikuussa, 14 %,1 Taulukon 1 perusteella saattaa ensi vilkaisulla näyttää siltä, ettäkoulupalot ovat kaksinkertaistuneet vuoden 2009 aikana. Kyse onkuitenkin tilastoinnin muutoksesta; tuolloin tilastointitapa rakennuspalojenosalta tarkentui ja muuttui.28 PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011rakennukseksi. Nykyisessä yhtenäiskoulujärjestelmässä samassa rakennuksessa saattaa toimialuokat Kuten 0 yleensäkin – 10 ja lisäksi tulipaloissa, lukio. myös yleissivistävien oppilaitosten palojen osalta yleisinsyttymissyy on ihmisen toiminta (Taulukko 2). Tarkastelujakson aikana vuosina 2005 – 2009Taulukko 1. Koulurakennuksissa syttyneet tulipalot vuosina 2005 - 2009.yleissivistävien koulurakennusten tulipaloista 66 % aiheutui ihmisen toiminnasta. Tämä voiRakennustyyppitarkoittaa luvatonta tulen käsittelyä, tuhotyötä, tulella 2005leikkimistä, 2006 2007 2008 varomatonta 2009 1 Yhteensä tulen käyttöäLasten- tai tuottamuksellisuutta, tai koulukoti jolloin tuli on syttynyt 2 ihmisen 3 toiminnan 2 2 seurauksena, 7 16 mutta eiLasten tarkoituksella. päiväkoti Neljäsosa tulipaloista oli syttynyt 6 koneen 5 12 tai 10 laitteen 20 viasta. 53 YleisinYleissivistävän sähkölaitevika oppilaitoksen koulussa oli rakennus loisteputken valaisimen 39 kuristimen 35 43 kärähtäminen, 35 84 236 mikä aiheuttiAmmatillisen savunmuodostustaKuten yleensäkin oppilaitoksen tulipaloissa,koulun rakennus tiloissa.myös yleissivistävien 7 oppilaitosten 15 5 14 palojen 20 osalta 61 yleisinKorkeakoulurakennus syttymissyy on ihmisen toiminta (Taulukko 2). Tarkastelujakson 6 2 3 aikana 4 vuosina 5 2005 – 2009TaulukkoTutkimuslaitosrakennus yleissivistävien 2. Yleissivistävien koulurakennusten oppilaitosten tulipaloista 66 palojen % aiheutui aiheuttaja2 4 ihmisen pelastusviranomaisen6 4 toiminnasta. 6 22 Tämä voi arvionmukaanJärjestön,tarkoittaa vuosinaliiton,luvatonta 2005työnantajantulen - 2009. käsittelyä,yms. opetusrakennustuhotyötä, tulella1leikkimistä,1 1varomatonta2 0tulen5käyttöäArvio, tai tuottamuksellisuutta, mikä aiheutti tulipalon jolloin tuli on syttynyt 2005 ihmisen 2006 toiminnan 2007 2008 seurauksena, 2009 Yhteensä mutta eiMuuallatarkoituksella.luokittelematonNeljäsosaopetusrakennustulipaloista oli syttynyt0koneen2tai1laitteen1 4viasta.8Ihmisen toiminta 26 21 28 26 54 155 YleisinYhteensä sähkölaitevika koulussa oli loisteputken valaisimen 63 kuristimen 67 73 kärähtäminen, 72 146 mikä 421 aiheuttiLuonnontapahtuma tai -ilmiö 0 1 0 0 1 2savunmuodostusta koulun tiloissa.Koneen tai laitteen vika 5 11 12 7 23 58Palovaarallinen Koulurakennusten Taulukko 2. Yleissivistävien aine palaminen näyttäisi oppilaitosten keskittyvän 0 palojen yleissivistävän 0 aiheuttaja 0 pelastusviranomaisen oppilaitoksen 1 0 rakennuksiin. 1 arvionMuu 56 mukaan % syy palaneista vuosina 2005 koulurakennuksista - 2009. on ollut 5 yleissivistävän 1 1 oppilaitoksen 0 5 kouluja, 12 eliyläkouluja, Arvio, mikä alakouluja aiheutti tulipalon tai lukioita. 14 % palaneista 2005 2006 koulurakennuksista 2007 2008 2009 on ollut Yhteensä ammatillisiaEi voida arvioida 3 1 2 1 1 8oppilaitoksiaIhmisen toimintaja suurin piirtein saman verran,261321%, on28ollut26päiväkotirakennuksia.54 155MuunYhteensä tyyppisissä koulurakennuksissa on syttynyt vähäinen 39 35 määrä paloja 43 (Taulukko 35 84 1). 236Luonnontapahtuma tai -ilmiö 0 1 0 0 1 2Koneen tai laitteen vika 5 11 12 7 23 58SYTTYMISSYYTYleissivistävissä Palovaarallinen aine oppilaitoksissa syttyneistä 0 tulipaloista 0 0 pelastusviranomainen 1 0 1 on arvioinuttahallisiksi Muu syy 32 % tulipaloista (Taulukko 5 3). 1 Pelastusviranomaisen 1 0 5 arvion 12 mukaan noinviidesosa Ei voida arvioida tulipaloista on ollut tuottamuksellisia. 3 1 Tuottamukselliseksi 2 1 1 on kirjattu 8 esimerkiksi1 Taulukon 1 perusteella saattaa ensi vilkaisulla näyttää siltä, että koulupalot ovatpalo,kaksinkertaistuneetYhteensä joka syttyi kun tekstiililuokassa sulatettiinvuoden 2009 aikana. Kyse39on35liedellä kuitenkin43 kattilassatilastoinnin35 steariinia.muutoksesta;84 236 On huomattava,tuolloinettä kolmasosassatilastointitapayleissivistävienrakennuspalojenoppilaitostenosalta tarkentuitulipaloissaja muuttui.aiheuttaja on ollut muu kuinihminen; niissä tahallisuutta ei ole arvioitu.Yleissivistävissä oppilaitoksissa syttyneistä tulipaloista pelastusviranomainen on arvioinutTaulukko tahallisiksi 3. 32 Arvio % tulipaloista tulipalon tahallisuudesta (Taulukko 3). 2 Pelastusviranomaisen yleissivistävien oppilaitosten arvion mukaan paloissa noin vuosina2005 viidesosa - 2009. tulipaloista on ollut tuottamuksellisia. Tuottamukselliseksi on kirjattu esimerkiksiArvio palo, joka tulipalon syttyi tahallisuudestakun tekstiililuokassa sulatettiin liedellä 2005 kattilassa 2006 2007 steariinia. 2008 2009 On huomattava, Yhteensäettä kolmasosassa yleissivistävien oppilaitosten tulipaloissa aiheuttaja on ollut muu kuinTahallinen PALOJEN AJANKOHTA14 7 10 15 29 75ihminen; niissä tahallisuutta ei ole arvioitu.Tuottamuksellinen (huolimattomuus/4 5 8 6 11 34varomattomuus)Taulukko 3. Arvio tulipalon tahallisuudesta yleissivistävien oppilaitosten paloissa vuosinaVahinko 2005 - 2009. tai tahaton 9 13 12 3 10 47Ei Arvio voida tulipalon arvioida tahallisuudesta2005 4 2006 7 20071020082 20094 Yhteensä 27Aiheuttaja Tahallinen muu kuin ihminen 14 8 7 3 10 315 929 30 75 53Yhteensä Tuottamuksellinen (huolimattomuus/4 395 358 436 35 11 84 34 236varomattomuus)Vahinko vähäisempää tai tahaton (Taulukko 4).9 13 12 3 10 47SYTYTTÄJÄN Ei voida arvioida IKÄ4 7 10 2 4 27Aiheuttaja muu kuin ihminen 8 3 3 9 30 53On Yhteensä huomattava, että 41 %:ssa yleissivistävien oppilaitosten 39 35 43paloissa 35 84 aiheuttajan 236 ikää ei olevoitu arvioida. Tällaisia tapauksia on 64. Kouluikäiset ovat suurin yksittäinen palonaiheuttajien ikäryhmä. 7-15-vuotiaat aiheuttivat yli puolet, 52 % (47) paloista.SYTYTTÄJÄN IKÄAikuisikäisiä (25–64-vuotiaita) aiheuttajia on tarkasteluvuosina ollut 30 % (27).Yleissivistävien oppilaitosten käyttöaste on suurimmillaan syksystä kevääseen, päiEniten paloja on tammikuussa, 14 %, ja toiseksi eniten huhtikuussa, 11 %. Lämmitvalaisemisen tai kynttilöiden poltto joulukuussa ei ole lisännyt yleissivistävien opppalojen määrää. Tämä antaa viitteitä ihmisen osuudesta yleissivistävien oppilaitostYleissivistävien oppilaitosten paloja on syttynyt myös kesäaikaan, jolloin koulujenTaulukko 4. Yleissivistävien oppilaitosten palojen määrät kuukausittain vuosina 20TammikuuHelmikuuMaaliskuuHuhtikuuToukokuuOn huomattava, että 41 %:ssa yleissivistävien oppilaitosten paloissa aiheuttajan ikää ei olevoitu arvioida. Tällaisia tapauksia on 64. Kouluikäiset 3 ovat suurin yksittäinen palonaiheuttajien ikäryhmä. 7-15-vuotiaat aiheuttivat yli puolet, 52 % (47) paloista.KesäkuuVuosi2005 5 1 6 4 1 3 4 4 4 4 3 0 39% 13 3 15 10 3 8 10 10 10 10 8 0 1002006 6 0 4 3 3 1 3 2 2 4 4 3 35% 17 0 11 9 9 3 9 6 6 11 11 9 10032007 4 2 3 3 2 4 2 4 5 5 5 4 43% 9 5 7 7 5 9 5 9 12 12 12 9 1002008 4 3 0 7 2 3 3 2 1 2 4 4 35% 11 9 0 20 6 9 9 6 3 6 11 11 1002009 15 5 6 8 6 10 7 7 5 6 3 6 84% 18 6 7 10 7 12 8 8 6 7 4 7 100Yhteensä 34 11 19 25 14 21 19 19 17 21 19 17 236% 14 5 8 11 6 9 8 8 7 9 8 7 100HeinäkuuYleissivistävien oppilaitosten palot ovat viiden vuoden tarkasteluvälillä sattuneettiistaisin tai keskiviikkoisin, mutta kaikkiaan paloja on sattunut melko tasaismittaan (Taulukko 5). Tulipaloja on syttynyt myös viikonloppuisin, vaikkkäyttöaste on viikonloppuisin pienempi kuin viikolla.ElokuuSyyskuuLokakuuMarraskuuJoulukuuYhteensä
Taulukko 5. Yleissivistävien oppilaitosten palojen määrät viikonpäivittäin vuosina 2005 -2009.MaanantaiTiistaiKeskiviikkoTorstaiPerjantaiLauantaiSunnuntaiYhteensäVuosi2005 5 9 8 5 5 4 3 39% 13 23 21 13 13 10 8 1002006 5 10 8 3 4 3 2 35% 14 29 23 9 11 9 6 1002007 6 11 7 3 4 7 5 43% 14 26 16 7 9 16 12 1002008 4 9 6 5 6 2 3 35% 11 26 17 14 17 6 9 1002009 10 13 20 18 9 9 5 84% 12 15 24 21 11 11 6 100Yht. 30 52 49 34 28 25 18 236% 13 22 21 14 12 11 8 100perusteella voidaan nähdä, että viiden vuoden tarkasteluvälillä tyypillisin palonalkamisajankohta on aamupäivä. Toiseksi yleisintä on, että yleissivistävien oppilaitosten palosyttyy illan tunteina. Paloja on ollut seuranta-aikana vähiten vuorokauden kahdeksanensimmäisen tunnin aikana. Tämä on todennäköisin aika, jolloin sekä koulurakennus ettäpiha-alueet ovat tyhjiä.pelastusalueiden väestörakenne-erot. Väkilukuun suhteutettuna Pohjanmaan, Oulun,Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastusalueiden alueilla on eniten 0 – 17-vuotiaita koko alueenväkilukuun suhteutettuna. Kun yleissivistävien oppilaitosten palot suhteutetaan nuortenmäärään alueella, eniten paloja 100 000 nuorta kohden on taulukon 6 mukaan Pohjois-Karjalan (35), Länsi-Uudenmaan (32) ja Pirkanmaan (30) pelastusalueilla.Taulukko 6. Vuosien 2005 – 2009 yleissivistävien oppilaitosten palot oppilaitostenmäärään ja väestömäärään suhteutettuina pelastusalueittain.Kuva 1. Yleissivistävien oppilaitosten palojen syttyminen kellonaikojen mukaan vuosina2005 - 2009.ja toiseksi eniten huhtikuussa, 11 %. Lämmittämisen,valaisemisen tai kynttilöidenpoltto joulukuussa ei ole lisännyt yleissivistävienoppilaitosten palojen määrää. TämäYleissivistäviä oppilaitoksia(kpl)Koulupaloja vuosina 2005–2009Koulupaloja/ 100oppilaitosta6Koulupaloja/ 100 0000-17-vuotiasta0-17-vuotiaita vuonna 2009KOULUPALOT PELASTUSALUEITTAINantaa viitteitä ihmisen osuudesta yleissivistävienoppilaitostenPelastusalueittain tarkasteltuna eniten yleissivistävien oppilaitostenpaloihin.tulipalojaYleissivistävienon olluttarkastelujakson aikana läntisellä Uudellamaalla 32 (14 %) ja Pirkanmaalla 29 (12 %).oppilaitosten paloja on syttynyt myös kesäaikaan,jolloin koulujen käyttö on vähäisem-Vähiten paloja on ollut itäisellä Uudellamaalla ja Kainuussa. On huomattava, ettäpelastusalueiden väestörakenne-erot. Väkilukuun suhteutettuna Pohjanmaan, Oulun,Kuva 1. Yleissivistävien oppilaitosten palojen syttyminen Koillismaan kellonaikojen mukaan ja Jokilaaksojen vuosina pelastusalueidenpääalueilla(Taulukkoon eniten4).0 – 17-vuotiaita koko alueen2005 - 2009.väkilukuun suhteutettuna. Kun yleissivistävien oppilaitostenYleissivistävienpalotoppilaitostensuhteutetaanpalotnuortenovat viidenvuoden tarkasteluvälillä sattuneet ylei-Pelastustoimen alueHelsinki 178 13 7 13 96 590 16.5KOULUPALOT PELASTUSALUEITTAINsimmin tiistaisin tai keskiviikkoisin, muttaLänsi-Uusimaa 247 32 13 32 99 637 23.5 kaikkiaan 5 paloja on sattunut melko tasaisestiviikon mittaan (Taulukko 5). Tulipaloja onPelastusalueittain tarkasteltuna eniten yleissivistävien oppilaitosten tulipaloja on olluttarkastelujakson Keski-Uusimaa aikana läntisellä Uudellamaalla 189 3225 (14 %) ja Pirkanmaalla 13 26 29 (12 %). 97 620 23.4Vähiten paloja on ollut itäisellä Uudellamaalla ja Kainuussa. On huomattava, ettäsyttynyt myös viikonloppuisin, vaikka koulujenkäyttöaste on viikonloppuisin pienem-Itä-Uusimaa 90 1 1 5 21 259 22.6Varsinais-Suomi 293511 4 12 89 942 19.4 pi kuin viikolla.Kanta-Häme 127 9 7 25 35 800 20.5 Puolet yleissivistävien oppilaitosten paloistaon viiden seurantavuoden aikana syttynytPäijät-Häme 107 10 9 26 39 106 19.4Kymenlaakso 118 6 5 18 33 757 18.4koulupäivän aikana kello 8–15 ja noin viidesosailta-aikaan kello 19–24. Kuvan 1 perusteellavoidaan nähdä, että viiden vuoden tar-Etelä-Karjala 79 6 8 25 24 106 17.9Etelä-Savo 135 3 2 11 27 445 17.6 kasteluvälillä tyypillisin palon alkamisajankohtaon aamupäivä. Toiseksi yleisintä on, et-Keski-Suomi 186 9 5 16 55 625 20.4Pirkanmaa 275 29 11 30 96 339 19.8 tä yleissivistävien oppilaitosten palo syttyy illantunteina. Paloja on ollut seuranta-aikanaSatakunta 169 8 5 18 43 395 19vähiten vuorokauden kahdeksan ensimmäisentunnin aikana. Tämä on todennäköisinEtelä-Pohjanmaa 200 9 5 22 41 010 21.1Pohjanmaa 142 6 5 16 37 599 25.7 aika, jolloin sekä koulurakennus että pihaalueetovat tyhjiä.Keski-Pohjanmaa jaPietarsaari0-17-vuotiaiden osuus kokoväestöstä vuonna 2009 (%)102 3 3 13 22 982 23.1Pohjois-Savo 165 14 8 29 48 073 19.3Pohjois-Karjala 115 11 10 35 31 314 18.8Jokilaaksot 139 7 5 23 30 588 24.5Kainuu 65 2 3 13 15 671 18.9Oulu-Koillismaa 162 13 8 20 66 307 24.7Lappi 152 9 5 25 35 950 19.5Yhteensä 3 435 236 ka 6.8 21 1 090 115KOULUPALOT PELASTUSALUEITTAINPelastusalueittain tarkasteltuna eniten yleissivistävienoppilaitosten tulipaloja on ollut tarkastelujaksonaikana läntisellä Uudellamaalla32 (14 %) ja Pirkanmaalla 29 (12 %). Vähitenpaloja on ollut itäisellä Uudellamaallaja Kainuussa. On huomattava, että pelastusalueidenväestörakenne-erot. Väkilukuunsuhteutettuna Pohjanmaan, Oulun, Koillismaanja Jokilaaksojen pelastusalueiden alueillaon eniten 0–17-vuotiaita koko alueenväkilukuun suhteutettuna. Kun yleissivistä-PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011 29
- Page 2 and 3: Johdon Itse- Vir.om.tahto arvioJohd
- Page 4 and 5: Kati Tillander, Sisäasiainminister
- Page 6 and 7: YHTEENVETOTutkimuksen tavoitteena o
- Page 8 and 9: kuukausijakauma poikkesi palokuolem
- Page 10 and 11: paa-ajan asuntojen paloihin verratt
- Page 12 and 13: Teemu Karhula, Joonas Ryynänen ja
- Page 14 and 15: pois. Jokaisesta asuntokohteesta ta
- Page 16 and 17: palokuorman osuus on hyvin pieni. S
- Page 18: huomata, että tässä tarkastellaa
- Page 21: and the genesis of tribrachial stru
- Page 30: tulipalon 75 (32 %) tapauksessa. Ta
- Page 33: Erityisesti haluttiin saada esille
- Page 36 and 37: telussa. Lisäksi he antoivat kysel
- Page 38 and 39: ty käytettyjen tulisijojen prosent
- Page 40 and 41: Jukka Lepistö ja Pertti Granqvist,
- Page 42 and 43: kohoaa ja kohonnut lämpötila aihe
- Page 44 and 45: Esko Mikkola, VTT, PL 1000, 02044 V
- Page 46 and 47: mukaan lukien voi tulevaisuudessa m
- Page 49 and 50: sa, tietokannoissa, raporteissa ja
- Page 51 and 52: Esko Kaukonen, Pelastusopisto, PL 1
- Page 53 and 54: harjoituksiin ja sammutteiden käyt
- Page 55 and 56: Skenaariossa Blokkien taisto talous
- Page 57 and 58: taloudellisempia tuotteita ja suunn
- Page 59 and 60: avautuvat 5 sekuntia myöhemmin. Ma
- Page 61 and 62: Taulukko 2. DSC-kokeessa mitatut re
- Page 63 and 64: Termisten parametrien estimointiKAR
- Page 65 and 66: Johan Mangs ja Simo Hostikka, VTT,
- Page 67 and 68: missä n s,αβ , A s,αβ ja E s,
- Page 69 and 70: kaapelien simuloinneissa on muussa
- Page 71 and 72: 0: Ei vaurioita aiheuttanutta paloa
- Page 73 and 74: loissa ei ollut välitöntä vaaraa
- Page 75 and 76:
Tällä varotoimenpiteellä estetti
- Page 77 and 78:
pintojen kasteluun kului 41 l sammu
- Page 79 and 80:
Markku Rantama ja Kari Junttila, Pe
- Page 81 and 82:
donsiirron välityskapasiteetti ali
- Page 83 and 84:
Pauliina Palttala ja Marita Vos, Vi
- Page 85 and 86:
tiin kuvaavat esimerkit ymmärtämi
- Page 87 and 88:
Tuomo Rinne ja Peter Grönberg, VTT
- Page 89 and 90:
avainsanat, kuten ”…poistukaa r
- Page 91 and 92:
katilanteet ovien edustoilla, jotka
- Page 93 and 94:
nuksia syntyy mm. työajan menetyks
- Page 95 and 96:
Sami Häkkinen, Suomen Palopäälly
- Page 97 and 98:
tavoitteenasetanta, strategian muka
- Page 99 and 100:
Pelastusopisto on...sisäasiainmini