olivat lamaannuttavat (myrkylliset kaasut jalämpötila) 2–3 minuuttia sytytyksen jälkeen.Sammutuskokeiden perusteella näyttää siltä,että koetilan mukaisen palon sammuttamiseentarvittava vesimäärä suihkuputkella jaCobra-sammutinleikkurilla on alaraja-arvionanoin 50 litraa (käytetylle lattiapinta-alallenoin 4 mm). Cobran sammutustavassa oletetaanhuoneen oven olevan kiinni. DSPAheittosammuttimellakokeiltiin ainoastaan tilanteita,joissa huonetilan ovi oli auki. Näissäkokeissa DSPA-sammuttimella ei kyetty sammuttamaanpaloa. Ovi auki -tilanteessa myösCobralla sammuttamiseen tarvitaan 2–3 kertainenvesimäärä. Huonetilan palokuorma olinoin 280 MJ/m2 ja laskennallinen maksimipalotehoaukkotekijät huomioon ottaen suuruusluokkaa4 MW.Cobran ja perinteisen sammutustavan välilläkoetulosten valossa ei suurta eroa havaittu.Cobran kannalta keskeistä on mahdollisetaukot, joista vesisumu karkaa ja sammutusvaikutusheikkenee. Työturvallisuuteen vaikuttavatoleellisesti vesihöyryn aiheuttamanäkyvyyden heikkeneminen hyvin suuressaosassa rakennusta ja suojaetäisyydet rakenteitaläpäisevän vesisuihkun edessä ja sivuilla.Perinteisessä sammutustavassa sammutuksenensivaikute näkyvien liekkien ja pintojenkastelun osalta oli veden kulutuksen kannaltasamaa suuruusluokkaa kuin Cobrassa. Jälkisammutuksessavoidaan kuluttaa nopeastikinsamainen vesimäärä kuin varsinaisessasammutusvaiheessa.jo jo hiipunut. hiipunut.a Tilaa jo hiipunut. kasteltiin suihkuputkella ajanhetkellä 6 min 11 s, kuva 7b, mutta tässä vaiheessa palo olia jo hiipunut.a1200aLoppuraportin tekijät haluavat esittää kiitoksetVTT:n tutkija Kati Tillanderille, joka1200 1000120012001000 80010001200 1000osallistui merkittävällä panoksella kokeiden800 6008001000 800suunnitteluvaiheeseen. Koegeometrian rakentamisenosalta osoitamme kiitokset Pe-600 400600800 600400 200400600lastusopiston harjoitusalueen palveluhenkisellehenkilökunnalle ja kokeiden operatii-4002000200400 2000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 100visen puolen toteutuksesta Pelastusopiston2000Aika (min)0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1010bopettajalle Raimo Savolalle.0 0 1 2 3 Aika 4 (min) 5 6 7 8 9 10Aika (min)b 0 1 2 3 4Aika 5(min)6 7 8 9 10bAika (min)1200bLÄHDELUETTELO1200 100012001. Jäntti, J., Loponen, T. & Miettinen, P.12001000 800Selvitys vaihtoehtoisten sammutusmenetelmien10001200 1000800 600COBRA ja DSPA soveltuvuudesta huoneistopalonsammuttamiseen. Sammutuskokeiden tu-8001000 800600 400600800 600400 200lokset Pelastusopiston testausympäristössä 2009.400600 4002000Pelastusopiston julkaisu, B-sarja: Tutkimusraportit4/2009.200400 2000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1002000Aika (min)0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2. Alho, R. Sammutustekniikka. Viides, uu-10Kuva 7. 0 Cobra-sammutus 0 1 2 3 Aika 4 (min) (1 5 minuutti) 6 7 8ovi 9auki 10 (a) sittu ja painos. ovi kiinni Suomen (b).Aika (min)Palontorjuntaliiton julkaisu.ja ovi 1988. kiinni (b).Kuva 7. Cobra-sammutus 0 1 2 3 4Aika (1 5(min)minuutti) 6 7 8ovi 9auki 10Kuva 7. Cobra-sammutus (a)Aika (min)(1 minuutti) ovi auki (a) ja ovi kiinni (b).Kuva 7. Cobra-sammutus (1 minuutti) ovi auki (a) 3. ja Ala-Kokko, ovi kiinni (b). V. Savusukellusopas. PelastusopistonCobran Kuva 7. vesimäärät Cobra-sammutus olivat luokkaa (1 minuutti) 50 litraa ovi auki minuuttissa, (a) ja ovi kiinni jotenjulkaisu,(b). palonA-sarja:sammumisenOppimateriaalit2/2008. joten palon sammutustavalla. sammumisen kannalta MikälikannaltaCobran vesimäärät vesimäärät olivat kutakuinkin olivat luokkaa samaa 50 litraa tasoa minuuttissa, kuin perinteiselläCobran vesimäärät olivat luokkaa 50 litraa minuuttissa, joten palon sammumisen kannaltavesimäärät sammutetaan Cobran vesimäärät olivat kokeiden kutakuinkin olivat mukaista luokkaa samaa huonetilaa 50 litraa tasoa oven minuuttissa, kuin ollessa4. Rinne,perinteisellä suljettu, joten palon T., Grönberg,sammutustavalla. sammumisen saadaan haltuun kannaltaP., Heikura, V.Mikäli noinvesimäärät olivat kutakuinkin samaa tasoa kuin perinteisellä sammutustavalla. Mikäli &sammutetaan 50 Cobran vesimäärätKIITOKSETlitralla vesimäärät sammutusvettä, olivat kokeiden kutakuinkin olivat mukaista mutta luokkaa oven huonetilaa samaa 50 ollessa litraa tasoa oven auki minuuttissa, kuin vettä ollessa perinteisellä kuluu suljettu, joten 2–3 palon kertaa sammutustavalla. sammumisen saadaan enemmän. haltuun kannalta Mikälisammutetaan kokeiden mukaista huonetilaa oven noinLoponen, ollessa T. suljettu, Huoneistopalon saadaan sammutus haltuun vaih-noitoehtoisillavettä kuluu50 sammutetaan vesimäärät litralla sammutusvettä, olivat kokeiden kutakuinkin mukaista mutta oven samaa huonetilaa ollessa tasoa auki oven kuin vettä ollessa perinteisellä kuluu suljettu, 2–3 kertaa sammutustavalla. enemmän. saadaan haltuun Mikäli noin50sammutetaan Tämä litralla julkaisu sammutusvettä,kokeiden perustuu hankkeen mutta ovenmukaista ”Huoneistopalonlitralla sammutusvettä, vaihtoehtoisilla mutta oven sammu-ollessa auki 2570. vettä 2010. kuluu 2–3 kertaa enemmän.ollessa aukihuonetilaa oven ollessa menetelmillä. 2–3 kertaasuljettu, palo saadaan VTT enemmän.50 litralla sammutusvettä, mutta oven ollessa auki vettä kuluu 2–3 kertaa enemmän. Tiedotteita haltuun noinYHTEENVETO50YHTEENVETOtusmenetelmillä” loppuraporttiin [4]. Hanke 5. Karlsson, B. & Quintiere, J. EnclosureYHTEENVETOKokeet YHTEENVETOon toteutettu olivat vuonna hyvin 2010 toistettavissa VTT:n ja ja Pelastusopistonminuutin olivat yhteistyönä. kuluessa hyvin toistettavissa sytytyksestä. Hanketta ovat ja Yhdessä kaikissa ra-6. kokeissa kokeessa SFS-EN tila 1363-1:1999. sammutus saatiin lieskahtamaan aloitettiin Palonkestävyys-ennenkaikissa Fire kokeissa Dynamics. tila CRC saatiin Press lieskahtamaan LLC. 2000. noinKokeet 3 YHTEENVETOKokeet olivat hyvin toistettavissa ja kaikissa kokeissa tila saatiin lieskahtamaan noin noin3 yleissyttymistä. Kokeet hoittaneet minuutin olivatminuutinPalosuojelurahasto, kuluessa Kaasupitoisuuksista hyvin toistettavissakuluessa sytytyksestä. sytytyksestä.Pelastusopistominuutin ja VTT. lamaannuttavat olivat kuluessa Kaasupitoisuuksista hyvin (myrkylliset toistettavissa sytytyksestä. kaasut lasketut ja Yhdessä ja kaikissa lämpötila) FED-arvot kokeissa kokeessa 2–3 osoittivat, minuuttia tila sammutus saatiin että sytytyksen olosuhteet lieskahtamaan aloitettiin jälkeen. palotilassa ennen noinlasketut ja Yhdessä kaikissa FED-arvotYhdessätestit. kokeessa kokeissakokeessaOsa osoittivat, 1: Yleiset tila sammutus sammutusvaatimukset. saatiin että olosuhteet lieskahtamaan aloitettiin palotilassaaloitettiin ennen noinennenolivat yleissyttymistä. Kokeet 3yleissyttymistä. Kaasupitoisuuksista lasketut FED-arvot osoittivat, että olosuhteet palotilassaolivat 3 yleissyttymistä. minuutin lamaannuttavat kuluessa Kaasupitoisuuksista (myrkylliset sytytyksestä. kaasut lasketut Yhdessä ja lämpötila) FED-arvot kokeessa 2–3 osoittivat, minuuttia sammutus että sytytyksen olosuhteet aloitettiin jälkeen. palotilassa ennenolivat lamaannuttavat (myrkylliset kaasut ja lämpötila) 2–3 minuuttia sytytyksen jälkeen.olivat yleissyttymistä. lamaannuttavat Kaasupitoisuuksista (myrkylliset kaasut lasketut ja lämpötila) FED-arvot 2–3 osoittivat, minuuttia että sytytyksen olosuhteet jälkeen. palotilassa9olivat lamaannuttavat (myrkylliset kaasut ja lämpötila) 2–3 minuuttia sytytyksen jälkeen.999Lämpötila, Lämpötila, h=1.6m h=1.6m (°C) (°C)Lämpötila, h=1.6m h=1.6m (°C) (°C) (°C)Lämpötila, Lämpötila, h=1.6m h=1.6m (°C) (°C)Lämpötila, h=1.6m h=1.6m (°C) (°C) (°C)78 PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011
Markku Rantama ja Kari Junttila, Pelastusopisto, PL 1122, 70820 KuopioPelastustoimenlangattoman tiedonsiirrontulevaisuusTiivistelmäTutkimushankkeen tavoitteena oli selvittääpelastustoimen langattoman tiedonsiirrontarpeet ja niiden toteutusmahdollisuudettulevaisuudessa. Hankkeessa lähdettiinliikkeelle tiedonsiirron nykytilanteesta ja siihenliittyvistä ongelmista. Tämän jälkeen selvitettiin,miten pelastustoimen langattomantiedonsiirron tarpeet tulevat muuttumaan lähivuosinaja mitkä voisivat olla ne teknologisetratkaisut, joilla nämä tarpeet voidaantyydyttää. Selvitetyt teknologiat ovat VIR-VEn lisäksi kaupalliset matkapuhelintekniikat(2G/3G/4G), WiMAX, @450, GSM-R,lähiverkkotekniikka WLAN ja satelliittilaajakaistatekniikat.Lopuksi on analysoitu VIR-VEn ja muiden teknologioiden roolia tulevaisuudessaja mietitty erilaisia skenaarioitatulevaisuuden kehityksestä.Yhteenvetona todetaan, että VIRVElle eiole näköpiirissä kilpailijaa kriittisen kommunikaationosalta ja VIRVEn puhepalvelutovat ylivoimaisia muihin teknologioihinnähden. Datasiirtopalveluissa joudutaan sensijaan turvautumaan myös muihin verkkoihin,ainakin ei-kriittisen tiedonsiirron osalta.Avainasioina ovat monikanavaisuus, mobiilitietoisuusja sovellusälykkyys, joiden avullatulevaisuuden ratkaisut on haettava.ESIPUHETämä esitys perustuu Pelastusopiston langattomantiedonsiirron tutkimushankkeessakertyneisiin tietoihin ja kokemuksiin janiiden analysointiin. Esitys pyrkii yhteenvetomaisestikuvaamaan hankkeen tärkeimmättulokset ja johtopäätökset. Lukijan, jokahaluaa perehtyä perusteellisemmin tähän aihepiiriin,kannattaa tutustua hankkeen loppuraporttiin[1], jossa asioita on käsitelty yksityiskohtaisemmin.NYKYTILA JA ONGELMATPelastustoimen operatiivinen toiminta (elihätäkeskukseen saapuvasta hätäilmoituksestakäynnistyvä toiminta) tukeutuu nykyäänvahvasti viranomaisverkko VIRVEn käyttöön.Hätäkeskus lähettää hälytyksen ja siihenliittyvät tehtävätiedot pelastustoimen resursseilleVIRVEn status- ja tekstiviesteinä.Tarvittaessa apuna voidaan käyttää myös kaupallistenmatkapuhelinverkkojen (2G/3G)tekstiviestejä. Hälytetyt resurssit kuittaavatsaamansa tiedot ja lähettävät omat tilatietonsasamaten VIRVEn statusviesteillä. Tärkeintiedonvälityskanava on kuitenkin VIRVEnryhmäpuhelu, minkä avulla saadaan tehtäväänliittyvää lisätietoa hätäkeskuksesta jakommunikoidaan muiden samalle tehtävällehälytettyjen resurssien kanssa, sekä omantoimialan sisäisesti että laajemman tehtävänkyseessä ollessa myös viranomaisrajojen yli.Myös hätäkeskustietojärjestelmä (ELS) jakenttäjohtamisjärjestelmät (Merlot, PEKE)turvautuvat liikkuvien yksiköiden välisessätiedonsiirrossa VIRVEn datapalveluihin.VIRVEn datapalveluiden pahin pullonkaulaon vaatimaton tiedonsiirtonopeus: käytännönnopeudet ovat luokkaa 2–4 kbit/s, kunkäytetään yhtä aikaväliä. Se riittää juuri lyhyidentila- ja paikannusviestien välitykseen,mutta on liian hidas isompien tiedostojen,kuvien, videon ja multimedian siirtoon.VIRVEn datasiirron rajoittuneisuuden takiamonissa pelastuslaitoksissa on tehty kokeilujaja otettu käyttöönkin kaupallistenverkkojen (esim. 2G/3G ja @450) palveluja,joilla voidaan hoitaa kuvansiirtoa, videonsiirtoa ja internet-yhteydet. Näiden datapalveluidensuurin ongelma on se, että niitä eiole suunniteltu kriittisen kommunikaationkriteerit mielessä: kun tarve on suurin (esim.katastrofitilanteessa) nämä palvelut eivät oletodennäköisesti käytettävissä, koska verkkojaei ole varmistettu ja ne tukkeutuvat muutenkinkansalaisten (yli)suuren kommunikointitarpeentakia.TULEVAISUUDEN TARPEETMuutostekijätTulevaisuuden tiedonsiirtotarpeisiin vaikuttavatmuutostekijät ovat: hätäkeskusuudistus,teknologinen kehitys ja eritoten kriittisenkommunikaation kehitys, johon liittyyomana asianaan myös viranomaisviestinnänkehittyminen tulevaisuudessa tehtävillä taajuuspäätöksillä,joista riippuu viranomaiskäyttöönsopivan langattoman laajakaistaratkaisunkohtalo.Hätäkeskusuudistus vuosina 2010–2015jakaa maan 6 toiminta-alueeseen, joilla kul-PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011 79
- Page 2 and 3:
Johdon Itse- Vir.om.tahto arvioJohd
- Page 4 and 5:
Kati Tillander, Sisäasiainminister
- Page 6 and 7:
YHTEENVETOTutkimuksen tavoitteena o
- Page 8 and 9:
kuukausijakauma poikkesi palokuolem
- Page 10 and 11:
paa-ajan asuntojen paloihin verratt
- Page 12 and 13:
Teemu Karhula, Joonas Ryynänen ja
- Page 14 and 15:
pois. Jokaisesta asuntokohteesta ta
- Page 16 and 17:
palokuorman osuus on hyvin pieni. S
- Page 18:
huomata, että tässä tarkastellaa
- Page 21:
and the genesis of tribrachial stru
- Page 28 and 29: nuksista on ollut yleissivistävän
- Page 30: tulipalon 75 (32 %) tapauksessa. Ta
- Page 33: Erityisesti haluttiin saada esille
- Page 36 and 37: telussa. Lisäksi he antoivat kysel
- Page 38 and 39: ty käytettyjen tulisijojen prosent
- Page 40 and 41: Jukka Lepistö ja Pertti Granqvist,
- Page 42 and 43: kohoaa ja kohonnut lämpötila aihe
- Page 44 and 45: Esko Mikkola, VTT, PL 1000, 02044 V
- Page 46 and 47: mukaan lukien voi tulevaisuudessa m
- Page 49 and 50: sa, tietokannoissa, raporteissa ja
- Page 51 and 52: Esko Kaukonen, Pelastusopisto, PL 1
- Page 53 and 54: harjoituksiin ja sammutteiden käyt
- Page 55 and 56: Skenaariossa Blokkien taisto talous
- Page 57 and 58: taloudellisempia tuotteita ja suunn
- Page 59 and 60: avautuvat 5 sekuntia myöhemmin. Ma
- Page 61 and 62: Taulukko 2. DSC-kokeessa mitatut re
- Page 63 and 64: Termisten parametrien estimointiKAR
- Page 65 and 66: Johan Mangs ja Simo Hostikka, VTT,
- Page 67 and 68: missä n s,αβ , A s,αβ ja E s,
- Page 69 and 70: kaapelien simuloinneissa on muussa
- Page 71 and 72: 0: Ei vaurioita aiheuttanutta paloa
- Page 73 and 74: loissa ei ollut välitöntä vaaraa
- Page 75 and 76: Tällä varotoimenpiteellä estetti
- Page 77: pintojen kasteluun kului 41 l sammu
- Page 81 and 82: donsiirron välityskapasiteetti ali
- Page 83 and 84: Pauliina Palttala ja Marita Vos, Vi
- Page 85 and 86: tiin kuvaavat esimerkit ymmärtämi
- Page 87 and 88: Tuomo Rinne ja Peter Grönberg, VTT
- Page 89 and 90: avainsanat, kuten ”…poistukaa r
- Page 91 and 92: katilanteet ovien edustoilla, jotka
- Page 93 and 94: nuksia syntyy mm. työajan menetyks
- Page 95 and 96: Sami Häkkinen, Suomen Palopäälly
- Page 97 and 98: tavoitteenasetanta, strategian muka
- Page 99 and 100: Pelastusopisto on...sisäasiainmini