Tulipalojen terveyskustannukset - Pelastustieto

telussa. Lisäksi he antoivat kyselylomakkeenavulla arvionsa teknologian lupaavuudesta.Kuvassa 2 esitetään, miten normaalisti toimiva,opintojensa päätösvaiheessa olevista palomiesopiskelijoistakoostunut ryhmä onnistuiensimmäisessä kenttätestitilanteessa päätöksenteossaja miten seurantaryhmä olisitoiminut, jos sillä olisi ollut uusi teknologia(ammoniakkiantureista saatu tieto) käytettävissään.Kyseessä olevassa onnettomuudessahenkilöauto oli törmännyt ammoniakkiakuljettavaan säiliöautoon aiheuttaen ammoniakkivuodonja lisäksi toinen henkilöautoon törmännyt säiliöautoon ja syttynyt palamaan.Seurantaryhmällä oli käytössään erillisensääaseman tiedot ja maastoon vapaastisijoitettavia kemikaaliantureita. Langatonverkko (Wireless Sensor Network) välitti tiedonsäästä (mm. tuulen suunta) ja kemikaalinkonsentraatiosta anturien sijoituspaikoillakannettavan tietokoneen karttapohjalle.Testeihin osallistuneiden palomiesten näkemystulee selvästi ja lyhyesti esille kyselylomakevastauksista.Väitteestä ”tämän kaltaisen(mutta valmiin) järjestelmän avulla voisiparantaa yhteistä tilannekäsitystä pelastustoiminnassa”hieman alle 50 % vastanneista olitäysin samaa mieltä ja hieman yli 50 % jokseenkinsamaa mieltä. Väitteestä ”valmiiksikehitettynä järjestelmä voisi sopia tulevaisuudessahyvin ammattikäyttöön” hieman alle40 % oli täysin samaa mieltä, hieman yli50 % oli jokseenkin samaa mieltä, ja hiemanalle 10 % jokseenkin eri mieltä.Teknologian lupaavuuden lopullinen, kokonaisvaltainenarviointi tapahtui käyttämälläkaikkea projektin aikana saatua käyttökokemustaja kerättyjä arvioita. Tästä muodostettiinoma kokonaiskuva nk. Usability Casemetodin avulla. Siinä luotiin näkemys siitä,mitkä ovat kyseisen teknologian oleellisimmatvaatimukset käytön näkökulmastaja sen jälkeen tutkittiin, kuinka hyvin teknologiatäyttää nämä vaatimukset. Sen pohjaltatodettiin, että teknologiakonseptit – toimijoidenpäätelaitteet, anturit, jotka jatkoivatihmisen aisteja, tiedon merkityksen strukturointija tiedon jakaminen nk. Gatewayn jaWLAN:n avulla tukivat tilannemallin muodostamista,esittämistä ja jakamista.KESKEISET TULOKSETTeknologian käyttölähtöisen kehittämisennäkökulmasta käytetyt metodit olivat onnistuneita.Alaan tutustuminen antoi tarvittavaanäkemystä pelastustyön vaativuudesta javaatimuksista yleisellä tasolla. Näkemys siitä,missä tehtävissä teknologiaa voi käyttää, varmistiettä teknologian kehittäminen kohdistuitodelliseen käyttöön. Suunnittelupalautekehitystyön aikana varmisti, että kun teknisetperusratkaisut oli tehty, kehitys suuntautuukäytön kannalta mielekkäisiin ratkaisuihin.Suunnittelupalautetta olisi voitu antaapaitsi useammalle teknologialle myös projektinaikaisemmassakin vaiheessa, jolloin teknologiaolisi ollut kehittyneempää ja sitenhelpommin arvioitavissa kenttätilanteessa.Uutta teknologiaa käyttävän ryhmän käyttörinnakkain tehtävää suorittava ryhmän kanssamahdollisti keskeneräisen, konseptitasollatoimivan teknologian lupaavuuden arvioinninilman, että teknologian keskeneräisyysolisi haitannut vaativan tehtävän suorittamista.Usability Case antoi kattavan ja selkeänkokonaiskuvan siitä, kuinka lupaavaksi teknologiaosoittautui projektin aikana.Myös kehitetyn teknologian näkökulmastaprojekti oli onnistunut. Myönteistä palautettasaatiin eniten niiden välineiden suhteen,jotka olivat tarkoitettu erityisesti P3:nkäyttöön. Teknologian keskeneräisyys muodostiongelman palomiehille tarkoitetun teknologiantestaamiselle kenttäkokeissa, muttaniistäkin saatiin näkemys verifiointitestauksenyhteydessä. P3:n tehtävänantoon ja vastaavastiniiden kuittaukseen liittyvä sovellusvaikutti olevan lupaava. Samoin yhteistä tilannekuvaatukeva karttasovellus, johon voidaantuoda pelastustoiminnan symboleja, onjatkossa kehittämisen arvoinen konsepti. Palomiestenpäällepuettavan teknologian tuleeolla kevyttä ja vaivatonta. Kuumuutta mittaavatlämpökamerat ja niiden rinnalla mahdollisuuslähettää kentältä videokuvaa esimiehellesaivat palomiehille suunnatusta teknologiastamyönteisimmän vastaanoton.JOHTOPÄÄTÖKSETTiivis yhteistyö teknologian kehittämisen jakäytön näkökulman välillä on tärkeää erityisestialalla, joka edustaa vaativaa turvallisuuskriittistätyötä. Kun kehitystyön alla on työväline,työn tunteminen on erittäin tärkeää,jotta kehitys suuntautuu työn kannalta mielekkäisiinratkaisuihin. Välineen tulevaa käyttäjääkannattaa pyrkiä saamaan mukaan kehitystyöhön,sillä hänellä on näkemys siitä,minkälainen merkitys välineellä voisi olla todellisessatyötilanteessa.Työvälineen tuleva käyttäjä on siis tulevaammattikäyttäjä mutta ei ammattitestaaja.Jos tuleva mahdollinen käyttäjä arvioi teknologiaakehitystyön ollessa vielä hyvin kesken,on tärkeää, että teknologian käytettävyyteenliittyvät puutteet ja muu keskeneräisyysosataan ottaa huomioon. Käytettävyystestitilanteessase tapahtuu paitsi selittämällä, missävaiheessa kehitystyötä ollaan, myös varmistamalla,että testaaja osaa käyttää tätä keskeneräistäkintyövälinettä. Koulutuksen on oltavaselkeää ja kattavaa ja siihen on varattavariittävästi aikaa, jotta käyttäjä oppii käyttämääntyövälinettä nopeasti ja luontevasti.Projektissa kehitetty kahden ryhmän testitilanne,jossa testaava ammattikäyttäjä seuraatoisen, normaalisti toimivan ryhmän toimintaavierestä mutta häiritsemättä ja arvioi, mitenuusi teknologia voisi tukea tätä toimintaa,osoittautui erittäin antoisaksi. Tätä tullaankäyttämään jatkossakin muissa vastaavissateknologiankehitysprojekteissa.KIITOKSETKiitämme EU-komissiota projektin rahoituksestaja kaikkia projektimme jäseniä motivoituneestaja hedelmällisestä yhteistyöstä.Erityiskiitokset Pelastusopistolle ja sieltä AapoImmoselle ja Hannu Rantaselle, joita ilmanvaativat ja projektin kannalta oleellisetkenttäkokeet olisivat jääneet tekemättä.LÄHDELUETTELO1. Norros, L., Colford, N., Hutton, R., Liinasuo,M. Grommes, P., & Savioja, P. (2009).Analysis of work demands of multi-agencyemergency response activity for developinginformation support systems. European Conferenceof Cognitive Ergonomics 2009, Sept30–Oct 2, Helsinki, Finland, pp. 92–95.2. Vicente, K. J. 1999. Cognitive WorkAnalysis. Toward a Safe, Productive, andHealthyComputer Based Work. Mahwah, NJ,Lawrence Erlbaum Publishers.3. Klein, G. A., J. Orasanu, R. Calderwoodand C. E. Zsambok, Eds. 1993.DecisionMaking in Action: Models and Methods.Norwood, NJ, Ablex Publishing Corporation.4. Zambok, C. and G. A. Klein, Eds.1997.Naturalistic decision making. Mahwah,NJ, Lawrence Erlbaum.5. Montgomery, H., R. Lipshitz and B.Brehmer, Eds. 2005.How professionals makedecisions. Mahwah, New Jersey, LawrenceErlbaum Associates, Publishers.6. Crandall, B., G. Klein and R.R. Hoffman2007. Working Minds. A Practitioner’sGuide to Cognitive Task Analysis. London,The MIT Press: 73–90.7. Norros, L., Liinasuo, M. & HuttonR. (2010). Designing Tools for EmergencyOperations: New Method of Parallel AugmentedExercise. In: ECCE 2010, Proceedingsof the 28th European Conference onCognitive Ergonomics, W.-P. Brinkman &M. Neerincx (Eds.), 25th-27th August 2010,Delft, The Netherlands. Mediamatica, DelftUniversity of Technology, The Netherlands,pp. 49-56, ISBN: 978-94-90818-04-3.8. Norros, L., Liinasuo, M. & Hutton R.(accepted). Evaluating the potential of newtechnological tools for safety critical work.Interacting with Computers.36 PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011