Kati Tillander, Sisäasiainministeriö, PL 26, 00023 ValtioneuvostoKari Junttila, Pelastusopisto, PL 1122, 70821 KuopioAsuinalueluokitusaineistonhyödyntäminenriskinarvioinnissaTiivistelmäTutkimuksessa on yhdistetty PRONTOnonnettomuustiedot asuinalueluokitusaineistoon.Aineiston perusteella pyritään tunnistamaanasuinrakennuksissa tapahtuviin onnettomuuksiinja tahallisiin muihin tulipaloihinliittyvien tekijöiden riippuvuuksia asuinalueidenominaispiirteistä. Analyysin tulostenperusteella tuotetaan lisätietoa riskien sijoittumisestasekä riskikartta-aineisto pelastuslaitoksille,jota voidaan sellaisenaan suoraanhyödyntää onnettomuuksien ennaltaehkäisytoimenpiteidenkohdentamisessa sekä työmenetelmienvalinnassa vaikuttavuuden parantamiseksi.TAUSTAPelastuslain (379/2011) mukaisesti onnettomuuksienehkäisyn toimialalla siirrytäännykyisestä palotarkastuksiin perustuvastatoiminnasta riskien arviointiin perustuvaanvalvontaan. Muutoksen tavoitteena onkohdentaa pelastuslaitoksen valvonta nykyistäparemmin alueen riskejä ja muita erityisiävalvontatarpeita vastaavaksi. Tätä taustaavasten riskien kohdentamisen apuvälineiksitarvitaan yhä enenevässä määrin analysoituatietoa, ajantasaisia tutkimustuloksia sekävakiomuotoisia riskienarviointityökaluja.Asuinalueluokituksen toimivuutta riskienennustamisessa on kokeiltu aiemmin toteutetussapelastustoimen riskianalyysin kehittämishankkeessa[1], jossa onnettomuuksienesiintymisen ja asuinalueluokituksen välistäriippuvuutta testattiin suppealla kokeiluaineistolla.Tulokset antoivat positiivisia viitteitäaineiston käytettävyydestä riskien määritystyössä.Vastaavanlaista aineistoa on aiemminkäytetty menestyksellisesti mm. Norjassasekä Englannissa, jossa asuinalueluokitteluon ollut ennaltaehkäisytyön kohdentamisenapuvälineenä jo useita vuosia.Hyvien kokemusten rohkaisemana vuoden2010 syksyllä aiheesta käynnistettiin Pelastusopistonjohdolla tutkimushanke, jonka päärahoittajanatoimii Palosuojelurahasto. Tutkimuksentavoitteena on tunnistaa asuinrakennuksissatapahtuviin onnettomuuksiinsekä tahallisiin muihin tulipaloihin liittyvientekijöiden riippuvuuksia asuinalueiden ominaispiirteistäanalysoimalla onnettomuustietoihinyhdistettyä asuinalueluokitusaineistoa.Analyysin tulosten perusteella tuotetaanhelppokäyttöisiä konkreettisia työvälineitäpelastuslaitoksille, joita voidaan sellaisenaansuoraan hyödyntää onnettomuuksien ennaltaehkäisytyössä.KÄYTETTY AINEISTOTutkimuksen toteutus perustuu asuinalueidenominaispiirteistä kootun tiedon jaPRONTOn [2] sisältämän onnettomuuksiinliittyvän tiedon yhdistämiseen ja analysoimiseen.Asuinalueita koskeva aineisto koostuu pelastustoimenriskiruutuaineiston tapaan 250m×250 m ruuduista ja se sisältää tietoa väestöstä,kotitalouksista sekä rakennuksista. Väestönosalta luokituksessa huomioidaan vähintäänikärakenne, koulutus, talouteen liittyvättiedot ja asema työmarkkinoilla. Kotitalouksiakoskien luokituksessa on vähintäänperhekoko, sosioekonominen luokka sekä tulot.Rakennuksia koskien luokituksessa onvähintään asuinrakennusten ikä, talotyyppi,pinta-ala sekä hallintamuoto. Asuinalueluokkamääräytyy useiden tietojen yhdistelmänä.Eri asuinalueluokkia on 33 kpl ja asuinalueryhmiä9 kpl. Analyyseissä käytetään jokoluokkia tai ryhmiä, aineiston koon määräämissäpuitteissa.Asuinalueluokitusta käytettäessä yksilöntietoturva ei ole vaarassa, koska luokitteluntekemiseksi alueella tulee asua useita kotitalouksiasiten, ettei yhdenkään yksilön tiedotole aineistosta tunnistettavissa. Näin ollenmyöskin hankkeen tulokset ovat yleistettävissäja tarkoitettu hyödynnettäväksi vaintaajaan asutuilla alueilla.Onnettomuuksista tarkasteluun valittiinasuinrakennuspalot, sisältäen asuinrakennuspalovaaratsekä tahalliset muut tulipa-4 PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011
esimerkissä palojen esiintymistiheys on korkein luokassa I30, joka siten poikkeaa eniten kokmaan keskiarvosta.Vastaavasti kuvassa 2 on esitetty koneen ja laitteen viasta aiheutuneidenasuinrakennuspalojen ja asuinrakennuspalovaarojen esiintyminen eri asuinalueryhmissä.Kuvasta 2 on tulkittavissa, että ryhmässä A koneen ja laitteen viasta aiheutuneiden palojenesiintymistiheys on suurin ja poikkeaa eniten koko maan keskiarvosta.Kuvassa 3 on esitetty kartalla koneen ja laitteen viasta aiheutuneiden asuinrakennuspalojen jaasuinrakennuspalovaarojen esiintyminen eri asuinalueryhmissä. Tummat ruudut vastaavatsuuria indeksiarvoja ja vaaleat ruudut vastaavasti pieniä.Kuva 1. Asuinrakennuspalojen ja asuinrakennuspalovaarojen esiintyminen easuinalueluokissa suhteessa kotitalouksien lukumäärään. Indeksin arvo 100 edustaa kokmaan keskiarvoa.3Kuva 2. Koneen ja laitteen viasta aiheutuneiden asuinrakennuspalojen jaasuinrakennuspalovaarojen esiintyminen eri asuinalueluokissa. Indeksin arvo 100 edustaakoko maan keskiarvoa.lot (muut kuin rakennus-, liikennevälinetaimaastopalot) ja niihin liittyen seuraavatmuuttujat:Palojen määrät- Asuinrakennuspalojen ja tahallisten muidentulipalojen lukumäärät asukasta kohden.Aiheuttaja asuinrakennuspaloissa- Ihmisen toiminnasta aiheutuneet palot- Koneen tai laitteen viasta aiheutuneetpalotTahallisuus asuinrakennuspaloissaSyttymissyyt asuinrakennuspaloissa- Ruoanvalmistus- Tulitikku, kynttilä, tms.- Tupakka- Kone tai sähkölaiteOmaisuusvahingot asuinrakennuspaloissaAlkusammutus asuinrakennuspaloissa sekätahallisissa muissa tulipaloissa- Oliko alkusammutuskalustoa?- Yritettiinkö alkusammutusta?Aiheuttajan ikä tahallisissa muissa tulipaloissaAineisto tuotettiin liittämällä PRONTOnvuosien 2005–2009 onnettomuusaineistoontieto siitä, mihin asuinalueluokkaan kuuluvassaruudussa onnettomuus oli (koordinaattitietojenperusteella) tapahtunut.TULOKSETTutkimushanke on kesken ja toistaiseksi käytettävissäolevat tulokset ovat alustavia.Tulokset perustuvat yksinkertaisiin analyyseihin,joiden perusideana on verrata poikkeaakotietyn tyyppisten onnettomuuksienesiintyminen jollakin asuinalueella keskimääräisestätilanteesta. Analyysien perusteellanähdään, mihin suurimmat riskit sijoittuvatmaantieteellisesti. Tarkastelut tehdääntässä vaiheessa koko Suomen kattavallaaineistolla.Kuvassa 1 on esitetty esimerkkinä asuinrakennuspalojenesiintyminen eri asuinalueluokissasuhteessa kotitalouksien lukumäärään.Indeksin arvosta on luettavissa, kuinkapaljon esiintymistiheys eri luokissa poikkeaakoko maan keskiarvosta. Kuvan 1 esimerkissäpalojen esiintymistiheys on korkein luokassaI30, joka siten poikkeaa eniten kokomaan keskiarvosta.Vastaavasti kuvassa 2 on esitetty koneen jalaitteen viasta aiheutuneiden asuinrakennuspalojenja asuinrakennuspalovaarojen esiintymineneri asuinalueryhmissä. Kuvasta 2on tulkittavissa, että ryhmässä A koneen jalaitteen viasta aiheutuneiden palojen esiintymistiheyson suurin ja poikkeaa eniten kokomaan keskiarvosta.Kuvassa 3 on esitetty kartalla koneen jalaitteen viasta aiheutuneiden asuinrakennus-PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011 5
- Page 2 and 3: Johdon Itse- Vir.om.tahto arvioJohd
- Page 6 and 7: YHTEENVETOTutkimuksen tavoitteena o
- Page 8 and 9: kuukausijakauma poikkesi palokuolem
- Page 10 and 11: paa-ajan asuntojen paloihin verratt
- Page 12 and 13: Teemu Karhula, Joonas Ryynänen ja
- Page 14 and 15: pois. Jokaisesta asuntokohteesta ta
- Page 16 and 17: palokuorman osuus on hyvin pieni. S
- Page 18: huomata, että tässä tarkastellaa
- Page 21: and the genesis of tribrachial stru
- Page 28 and 29: nuksista on ollut yleissivistävän
- Page 30: tulipalon 75 (32 %) tapauksessa. Ta
- Page 33: Erityisesti haluttiin saada esille
- Page 36 and 37: telussa. Lisäksi he antoivat kysel
- Page 38 and 39: ty käytettyjen tulisijojen prosent
- Page 40 and 41: Jukka Lepistö ja Pertti Granqvist,
- Page 42 and 43: kohoaa ja kohonnut lämpötila aihe
- Page 44 and 45: Esko Mikkola, VTT, PL 1000, 02044 V
- Page 46 and 47: mukaan lukien voi tulevaisuudessa m
- Page 49 and 50: sa, tietokannoissa, raporteissa ja
- Page 51 and 52: Esko Kaukonen, Pelastusopisto, PL 1
- Page 53 and 54: harjoituksiin ja sammutteiden käyt
- Page 55 and 56:
Skenaariossa Blokkien taisto talous
- Page 57 and 58:
taloudellisempia tuotteita ja suunn
- Page 59 and 60:
avautuvat 5 sekuntia myöhemmin. Ma
- Page 61 and 62:
Taulukko 2. DSC-kokeessa mitatut re
- Page 63 and 64:
Termisten parametrien estimointiKAR
- Page 65 and 66:
Johan Mangs ja Simo Hostikka, VTT,
- Page 67 and 68:
missä n s,αβ , A s,αβ ja E s,
- Page 69 and 70:
kaapelien simuloinneissa on muussa
- Page 71 and 72:
0: Ei vaurioita aiheuttanutta paloa
- Page 73 and 74:
loissa ei ollut välitöntä vaaraa
- Page 75 and 76:
Tällä varotoimenpiteellä estetti
- Page 77 and 78:
pintojen kasteluun kului 41 l sammu
- Page 79 and 80:
Markku Rantama ja Kari Junttila, Pe
- Page 81 and 82:
donsiirron välityskapasiteetti ali
- Page 83 and 84:
Pauliina Palttala ja Marita Vos, Vi
- Page 85 and 86:
tiin kuvaavat esimerkit ymmärtämi
- Page 87 and 88:
Tuomo Rinne ja Peter Grönberg, VTT
- Page 89 and 90:
avainsanat, kuten ”…poistukaa r
- Page 91 and 92:
katilanteet ovien edustoilla, jotka
- Page 93 and 94:
nuksia syntyy mm. työajan menetyks
- Page 95 and 96:
Sami Häkkinen, Suomen Palopäälly
- Page 97 and 98:
tavoitteenasetanta, strategian muka
- Page 99 and 100:
Pelastusopisto on...sisäasiainmini