ty käytettyjen tulisijojen prosenttiosuudet kevythormipaloissa. [8]le, mikä helpottaa tuotteiden vertailua. Kansallisessasoveltamis-standardissa SFS 7010-metallijärjestelmä savupiipuille asetettavatvaatimukset on esitetty suositukset, mitkäominaisuudet Suomessa on selvitettävä tuotestandardinSFS-EN 1856-1 mukaisille metallijärjestelmäsavupiipuille.[2, 3, 4]Taulukko 1 Tulisijojen prosenttiosuudet metallisten kevythormien aiheuttamissa tulipaloistaTulisija 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2004-2009Kiuas 62 % 66 % 50 % 51 % 56 % 56 % 56 %Takka 2 % 7 % 5 % 5 % 4 % 8 % 5 %Kamiina 12 % 3 % 9 % 7 % 9 % 9 % 8 %Lämmityskattila 16 % 10 % 17 % 19 % 19 % 18 % 17 %Puuliesi 0 % 1 % 1 % 1 % 0 % 0 % 1 %Ei mainintaa 9 % 12 % 19 % 18 % 12 % 8 % 13 %CE-meRKintään vAAdittavalämpöRAsituskoeSuomessa myytäviltä kevythormeilta vaaditaanCE-merkintä. CE-merkintä kevythormilleon mahdollinen, kun se on läpäissytstandardissa vaadittavat kokeet. Kokeissa hormiinjohdetaan kuumaa kaasua, jonka lämpötilariippuu kevythormin lämpötilaluokasta.Korkeimman T600-lämpötilaluokanhormeille kuuman kaasun lähtölämpötila on700 °C. [5, 6]Testissä kevythormi läpäisee väli- ja yläpohjaakuvaavat rakenteet. Väli- ja yläpohjassaon valmistajan ilmoittaman suojaetäisyydenpäässä puu, jonka pinnalta mitataanlämpötiloja. Normaalin käyttötilanteen testeissäkoetta jatketaan 6 tuntia tai kunneslämpötilat ovat tasaantuneet. Lämpötila katsotaantasaantuneeksi, kun sen nousu on alle2 °C/30 min. Testissä lämpötila palavan rakenteenpinnassa ei saa ylittää lämpötilaa85°C. Lisäksi kevythormin helposti kosketettavissaolevien pintojen lämpötila ei saaylittää lämpötilaa 80 °C. [5, 6, 7]Kevythormit testataan lisäksi nokipalojenvaralta johtamalla hormiin 30 min ajankuumaa kaasua, jonka lähtölämpötila on1000 °C. Tässä kokeessa lämpötila palavanaineen pinnalla ei saa nousta yli 100 °C:nlämpötilaan. [5, 6]KEVYTHORMITULIPALOT PRONTO-TIETOKANNASSATutkimuksessa pyrittiin saamaan tietoa kevythormienaiheuttamista rakennuspaloistaja rakennuspalovaaroista PRONTO-tietokannanavulla. Selvityksessä on käyty läpiyli 3000 rakennuspaloa ja rakennuspalovaaraavuosilta 2004–2009 ja poimittu mukaantapaukset, jotka on arvioitu saaneen alkunsakevythormeista. Yhteensä vuosina 2004–2009 tapahtui selvitykseen perustuvan arvionmukaan noin 500 metallisesta kevythormistaaiheutunutta rakennuspaloa ja rakennuspalovaaraa.[8]Kevythormipalojen määrän lisäksi pyrittiinsaamaan selville myös mitkä seikat vaikuttavatkevythormipalojen syttymiseen. Selvitysoli vaikeaa puutteellisten kirjausten vuoksi.Joistakin yksittäisistä paloista selvisi paljonseikkoja, mutta erillisten seikkojen vaikutustakevythormipalojen määrään ei voitu pää-KEVYTHORMITULIPALOIHIN TUTUSTUMINENTutkimuksen toisessa vaiheessa meillä oli mahdollisuus käydä muutamalla palopaikalla. KaikissaAinoastaan tarkastelluissa selvitystä tapauksissa kevythormiin tulipalo lii-oli mään syttynyt suoraan kevythormin kevythormista läpiviennin rakenteen kohdalta. lä-Ketellätettynvythormeinaolleesta oli tulisijasta käytetty voidaan tehdasvalmisteisia pitää luotettavana,tulisijat olivat koska erilaisia. lähes kaikissa tapauksissa se piviennin kohdalla kevythormin ympärilläpi ja ja itse ulkoputki tehtyjä ei hormeja. kuumene Myös liikaa, kohteissa mutta lä-käytetytoli mainittu. Selvityksen mukaan yli puolessaKevythormeissa tapauksista käytetty käytetään tulisija oli usein ollut eristeenä kiuas. tä A1 johtuen luokan esimerkki mineraalivillaa, tapauksissa jota oli pidetään läpivien-yleensäoleva eriste hidastaa lämmön siirtymistä. Sii-Kiukaiden täysin palamattomana. suuri määrä selittyy Mineraalivillassa osittain joidenkinkäytetään nin kohdalla kuitenkin kivivillaeriste sideaineena alkanut tavallisesti lämpenemäänja paikoitellen hiiltymään. Lopultahartsia,joka voivanhojenlämmetessäänulkosaunojenalkaapuutteellisillahiiltyä.hormiratkaisuilla, mutta suurimmaksi osaksi lämpö siirtyi lähellä olevaan palavaan materiaaliinjoka syttyi.sillä, että kiukaiden savukaasujen lämpötilatVapaassa huonetilassa lämpö pääsee siirtymään suoraan kevythormista rakenteen läpi ja ulkoputkiovat korkeita ja lämmitysajat voivat olla pitkiä.Kiukaissaei kuumeneja kamiinoissaliikaa,onmuttamyösläpivienninmukanahidastaa tapauksia, lämmön joissa siirtymistä. lämmitys on Siitä ollut johtuen tila-PALOKOKEIDEN esimerkki tapauksissa SUORITTAMINENoli läpiviennin kohdalla ki-kohdalla kevythormin ympärillä oleva eristepäistä vivillaeriste esimerkiksi alkanut rakennusajan lämpenemään lämmittämistäolevaan tai autotallin palavaan tai vastaavan materiaaliin tilan joka lämmittä-syttyi. opiston palolaboratoriossa heinäkuusta 2010ja paikoitellen Palokokeita hiiltymään. tehtiin Tampereen Lopulta teknillisen lämpö siirtyi yli-lähellämistä. Näissä hormien rakenteet ja läpiviennitovat olleet usein puutteellisia. Taulukossa läpivientejä eri kiukailla ja hormeilla. Kokeetlähtien. Kokeissa testattiin yläpohja- ja seinä-1 PALOKOKEIDEN on esitetty käytettyjen SUORITTAMINENtulisijojen prosenttiosuudetkevythormipaloissa. [8]ja. Hormin ulkoputken ympärille oli raken-suoritettiin polttamalla kiukaissa koivuklape-Palokokeita tehtiin Tampereen teknillisen nettu yliopiston läpivientiä palolaboratoriossa kuvaava rakenne. heinäkuusta Hormin 2010lähtien. Kokeissa testattiin yläpohja- ja seinäläpivientejä ympärillä oli ensin eri valmistajan kiukailla ja toimittama hormeilla. KokeetKEVYTHORMITULIPALOIHINsuoritettiin polttamalla kiukaissa koivuklapeja. paloeriste, Hormin jonka ulkoputken jälkeen oli ympärille kivivillaa kuvaamassayläpohjaeristystä. Lämpötiloja mitat-oli rakennettuTUTUSTUMINENTutkimuksen toisessa vaiheessa meillä oli tiin 3 savukaasuista, hormin eri kohdista sekämahdollisuus käydä muutamalla palopaikalla.Kaikissa tarkastelluissa tapauksissa tulipaloläpivienti eristeestä eri kohdista.oli syttynyt kevythormin läpiviennin kohdalta.Kevythormeina oli käytetty tehdasvalmisteisiaja itse tehtyjä hormeja. Myös kohteissaPALOKOKEIDEN TULOKSETkäytetyt tulisijat olivat erilaisia.LäpivientiPAKsuudellaKevythormeissa käytetään usein eristeenäA1-luokan mineraalivillaa, jota pidetäänRATKAiseva merkitysyleensä täysin palamattomana. Mineraalivillassakäytetään kuitenkin sideaineena tateissäväli- ja yläpohjarakenteet ovat 200 mmKevythormien testistandardin mukaisissa tesvallisestihartsia, joka voi lämmetessään alkaahiiltyä.taa testit tuuletetulla rakenteella siten, ettäkorkeita. Lisäksi uusin standardi mahdollis-Vapaassa huonetilassa lämpö pääsee siirty-läpivientiä ei ole eristetty. Suomessa kevyt-Tutkimalla läpivientieristettä voidaan päätelläonko kevythormissa mahdollisesti paloriskiä.Yläpohjassa paloeristeen tutkiminen onhelpointa. Välipohjassa ja seinäläpiviennissäse ei välttämättä onnistu rakenteita rikkomatta.38 PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011
hormin läpivienti on aina eristetty ja lisäksiyläpohjan eristevahvuudet voivat olla jopa600 mm. [5, 6]Tampereen teknillisessä yliopistossa suoritetuissapalokokeissa havaittiin, että läpivientipaksuudellaon ratkaiseva merkitys lämpötiloihin.Kokeissa 200 mm korkealla läpivientieristeellälämpötila 50 mm:n suojaetäisyydenpäässä oli korkeimmillaan 225 °C. Kunkäytettiin 600 mm korkeaa läpivientieristettä,lämpötila oli jopa 500 °C.SavuKAAsut kiuKAissaoleteTTua kuumempiaKiukaassa tulee kansallisen soveltamisstandardinSFS 7010 mukaan käyttää hormia,jonka lämpötilaluokka on T600. LämpötilaluokanT600-hormissa keskimääräinen savukaasulämpötilasaa olla korkeintaan 600°C.Palokokeissa mitattiin kiukaiden tuottamiasavukaasulämpötiloja, jotka olivat jopayli 1000 °C. Kiukaan ja kevythormin välissäkäytetään tavallisesti 1000 mm pitkääeristämätöntä putkea, jonka tarkoituksenaon jäähdyttää savukaasuja ennen eristettyähormia. Palokokeissa savukaasujen lämpötilatläpiviennin kohdalla olivat keskimäärinyli 700°C ja suurimmillaan yli 800 °C, kunkäytettiin 1000 mm:n eristämätöntä putkea.Lämpötilat eristetyssä hormissa nousevat, joseristämätön putki on lyhyempi tai sitä ei ole.Palokokeita tehtiin myös seinäläpivienneille.Näissä kokeissa savukaasujen lämpötilatläpiviennissä olivat vielä korkeammat, koskakuumat savukaasut menivät suoraan eristettyynhormiin.Ongelma savukaasujen lämpötiloista johtuusiitä, ettei tulisijoille ole asetettu samanlaisiavaatimuksia kuin kevythormeille. Tilanneon muuttumassa sillä tulisijoille onjulkaistu omat standardit ja myös niille CEmerkintäon tulossa pakolliseksi. Kiukaidenosalta siirtymäaika alkaa 1.7.2011 ja päättyy1.7.2012. Tulisijojen CE-merkintä ei tosinpoista kaikkia ongelmia sillä tulisija- ja kevythormistandardeissaon savukaasujen lämpötilatmääritelty eri tavalla. Kevythormistandardeissapuhutaan savukaasujen maksimikeskilämpötiloistaja tulisijastandardeissa savukaasujenkeskiarvolämpötiloista.Tampereenteknillisellä yliopistollaon alkanut tutkimus,jossa tutkitaan myösmuita tulisijojakuin kiukaita.RISKIRAKENTEIDENTUNNISTAMINENTutkimuksen perusteella suurimman paloriskinaiheuttavat kiukaat ja paksut väli- taiyläpohjaeristykset. Paloriski kasvaa merkittävästi,jos kiukaan ja kevythormin välissäei ole eristämätöntä putkea tai se on lyhyt.Eristämätön putki laskee huomattavasti savukaasujenlämpötilaa. Tässä tutkimuksessatestattiin vain kiukaaseen liitettyjä kevythormeja,mutta tulipaloja on syttynyt myösmuihin tulisijoihin liitetyistä kevythormeista.Tampereen teknillisellä yliopistolla on alkanuttutkimus, jossa testataan myös muitatulisijoja ja hormeja.Kevythormin ympärillä käytetään paloeristeinäsideaineellista kivivillaa sekä valkoistakeraamista villaa. Eri hormivalmistajilla läpivientieristysvoi olla toteutettu eri tavoin.Suurin riski liittyy palokokeiden perusteellakorkeisiin paloeristyksiin kivivillalla.Läpiviennin tarkasTAminenTutkimalla läpivientieristettä voidaan päätelläonko kevythormissa mahdollisesti paloriskiä.Yläpohjassa paloeristeen tutkiminenon helpointa. Välipohjassa ja seinäläpiviennissäse ei välttämättä onnistu rakenteita rikkomatta.Paloeristeen vierestä on poistettavaesimerkiksi ympärillä oleva puhalluseriste,jotta paloeristettä päästäisiin tutkimaan. Paloeristeenulkopinnassa on lämpötila ollut yli200 °C, jos siinä on tapahtunut värimuutoksia.200°C lämpötila paloeristeen ulkopinnallaaiheuttaa paloriskin. [9]Lämpötila on suurin läpiviennin keskialueellaja reunoja kohti lämpötila laskee, koskaylä- ja alapinnalta eriste pääsee jäähtymään.Parhaiten värimuutokset voidaan havaita,kun paloeristeen aukaisee. Paloeriste voi ollapäältä katsottuna täysin kunnossa, vaikkasisältä eriste on muuttanut väriä. Musta väripaloeristeen pinnalla saattaa tulla siinä kiinniolleesta metallista. [9]Kevythormin ulkoputkessa tapahtuvat ensimmäisetväri- ja maalipinnan muutoksetnoin 300–400 °C:n lämpötiloissa. Värimuutoksetvoidaan havaita vain poistamalla läpivientieriste.[9]YhteenvetoTampereen teknillisen yliopiston palokokeissahavaittiin paloturvallisuusriskejä CE-merkityilläja testatuilla uusilla metallihormeilla,jotka oli asennettu valmistajan ohjeidenmukaisesti. Tämän lisäksi ovat vielä asennusvirheistätai vaurioista aiheutuvat paloriskit,joita TTY:n tutkimuksessa ei varsinaisestitutkittu.Suurimman paloriskin aiheuttavat kiukaisiinliitetyt kevythormit, jotka läpäisevät paksunyläpohja eristyksen. Tutkimuksessa havaittiin,että riskirakenteissa paloeristeen madaltaminenläpiviennissä parantaa paloturvallisuuttaenemmän kuin suojaetäisyyksienkasvattaminen. Lisäksi on aina estettävä puhalluseristeenjoutuminen hormin pintaan.Tutkimuksen kokeiden perusteella saatiinselvitettyä monia metallisten kevythormienpaloturvallisuuteen liittyviä seikkoja. Monistaseikoista on kuitenkin vielä puutteellinen tietämys.Tutkimuksessa oli mukana vain kaksihormivalmistajaa ja tulisijoina käytettiin vainkiukaita. Tampereen teknillisellä yliopistollaon alkanut tutkimus, jossa tutkitaan myösmuita tulisijoja kuin kiukaita.KIITOKSETHaluan kiittää tutkimuksen rahoittavia tahoja:Palosuojelurahastoa, Schiedel savuhormistotOy:tä, Härmä Air Oy:tä, Finanssialankeskusliittoa, ympäristöministeriötä,sisäasiain ministeriötä ja Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa.LÄHDELUETTELO1. Leppänen P. Metallisten kevythormien paloturvallisuus.Diplomityö, Tampereen teknillinenyliopisto 2010.2. Rakennusalan standardisointiselvitys2011. Ympäristöministeriö.3. Metallijärjestelmäsavupiipuille asetettavatvaatimukset. SFS 7010:2007.4. CE-merkintä. Ympäristöministeriöhttp://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=308226&lan=FI5. Chimneys. Metal chimneys. Test methods.SFS-EN 1859:20096. Chimneys. Requirements for metalchimneys. Part 1: System chimney productsSFS-EN 1856-1:20097. Pienten savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus.Määräykset ja ohjeet 2007. E3Suomen Rakennusmääräyskokoelma8. Pronto-tietokanta. https://prontonet.fi9. Hentinen A. Kevythormien materiaalitja niiden käyttäytyminen eri lämpötiloissa.Kandidaatintyö. Tampereen teknillinen yliopisto2011.PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011 39
- Page 2 and 3: Johdon Itse- Vir.om.tahto arvioJohd
- Page 4 and 5: Kati Tillander, Sisäasiainminister
- Page 6 and 7: YHTEENVETOTutkimuksen tavoitteena o
- Page 8 and 9: kuukausijakauma poikkesi palokuolem
- Page 10 and 11: paa-ajan asuntojen paloihin verratt
- Page 12 and 13: Teemu Karhula, Joonas Ryynänen ja
- Page 14 and 15: pois. Jokaisesta asuntokohteesta ta
- Page 16 and 17: palokuorman osuus on hyvin pieni. S
- Page 18: huomata, että tässä tarkastellaa
- Page 21: and the genesis of tribrachial stru
- Page 28 and 29: nuksista on ollut yleissivistävän
- Page 30: tulipalon 75 (32 %) tapauksessa. Ta
- Page 33: Erityisesti haluttiin saada esille
- Page 36 and 37: telussa. Lisäksi he antoivat kysel
- Page 40 and 41: Jukka Lepistö ja Pertti Granqvist,
- Page 42 and 43: kohoaa ja kohonnut lämpötila aihe
- Page 44 and 45: Esko Mikkola, VTT, PL 1000, 02044 V
- Page 46 and 47: mukaan lukien voi tulevaisuudessa m
- Page 49 and 50: sa, tietokannoissa, raporteissa ja
- Page 51 and 52: Esko Kaukonen, Pelastusopisto, PL 1
- Page 53 and 54: harjoituksiin ja sammutteiden käyt
- Page 55 and 56: Skenaariossa Blokkien taisto talous
- Page 57 and 58: taloudellisempia tuotteita ja suunn
- Page 59 and 60: avautuvat 5 sekuntia myöhemmin. Ma
- Page 61 and 62: Taulukko 2. DSC-kokeessa mitatut re
- Page 63 and 64: Termisten parametrien estimointiKAR
- Page 65 and 66: Johan Mangs ja Simo Hostikka, VTT,
- Page 67 and 68: missä n s,αβ , A s,αβ ja E s,
- Page 69 and 70: kaapelien simuloinneissa on muussa
- Page 71 and 72: 0: Ei vaurioita aiheuttanutta paloa
- Page 73 and 74: loissa ei ollut välitöntä vaaraa
- Page 75 and 76: Tällä varotoimenpiteellä estetti
- Page 77 and 78: pintojen kasteluun kului 41 l sammu
- Page 79 and 80: Markku Rantama ja Kari Junttila, Pe
- Page 81 and 82: donsiirron välityskapasiteetti ali
- Page 83 and 84: Pauliina Palttala ja Marita Vos, Vi
- Page 85 and 86: tiin kuvaavat esimerkit ymmärtämi
- Page 87 and 88: Tuomo Rinne ja Peter Grönberg, VTT
- Page 89 and 90:
avainsanat, kuten ”…poistukaa r
- Page 91 and 92:
katilanteet ovien edustoilla, jotka
- Page 93 and 94:
nuksia syntyy mm. työajan menetyks
- Page 95 and 96:
Sami Häkkinen, Suomen Palopäälly
- Page 97 and 98:
tavoitteenasetanta, strategian muka
- Page 99 and 100:
Pelastusopisto on...sisäasiainmini