Tulipalojen terveyskustannukset - Pelastustieto

Luotauksen laatukriteereihin lukeutuu myös kansalaissegmenttien tunteminen; tiedetään mitä erilähteitä käytetään tiedonetsintään ja miten niihin luotetaan.jaetaan viipymättä. Viestintä on tarkasti kohdennettuaja kanavat on valittu sidosryhmienmukaan. Yhteyshenkilöitä käytetään tarvittaessa.Tieto on esteettä kaikkien saatavillaesimerkiksi verkossa tai muulla tavallatoimitettuna. Myös tiedotusvälineitä palvellaantarvittaessa ympäri vuorokauden. Viestinnänsisältö on voimaannutavaa eli se tarjoaasekä tarpeeksi ohjeita että tukea kriisissäselviytymiseen. Tiedotusvälineiden kanssakorostetaan yhteistyön merkitystä kansalaistenedun nimissä.LuotauksenlaatukriteeritToimijaverkostonlaatukriteeritViestintästrategianlaatukriteerit•Sidosryhmien tarpeiden ja mielikuvien tunteminen•Kuunteleminen ja vuorovaikutus•Viestinnän koordinointi•Yhdenmukainen viestintä•Skenaariokohtaiset viestinnän sisällöt keinot ja kanavatSAATESANATKriisiviestinnän tuloskortti on kehitetty osanakansainvälistä tutkimushanketta1. Projektiakoordinoi Jyväskylän yliopisto (Viestintätieteidenlaitos). Kumppaneita ovat olleetTarton yliopisto Virossa, Ben Gurion Universityof the Negev Israelissa, the NorwegianUniversity of Science and Technology Trondheimissasekä Pelastusopisto. Tutkimusvastuutjakaantuivat siten, että kumppanit tuottivatsisältöä tuloskorttia varten ja Jyväskylänyliopisto vastasi työkalun koostamisesta ja validoinnista.Kriisiviestinnän tuloskortti oheismateriaaleineenon avoinna verkossa www.crisiscommunication.fi.LÄHTEET1. Huhtala, H. ja Hakala, S. 2009. Kriisi javiestintä. Yhteiskunnallisten kriisien johtaminenjulkisuudessa. 2. painos. Helsinki: Gaudeamus.2. Tirkkonen, P. ja Luoma-aho,V. 2011.Online Authority Communication duringan epidemic: A Finnish Example. Public RelationsReview, Vol. 37, Nro. 2, s. 172–174.3. Seeck, H., Lavento, H. ja Hakala, S.Kriisijohtaminen ja viestintä: Tapaus Nokianvesikriisi. 2008. Helsinki: Acta/SuomenKuntaliitto.4. Aho, P., Rantanen, H., Wiikinkoski, T.2009. Puhdistetun jäteveden joutuminen talousvesiverkostoonNokialla 28.–30.11.2007.Tutkintaselostus B2/2007Y Onnettomuustutkintakeskus.5. Coombs, W.T. 2007. Ongoing crisiscommunication: Planning, Managing, andResponding. CA: Thousand Oaks, Sage Publications.6. Ulmer, R., Sellnow, T. ja Seeger, M.2007. Effective crisis communication. Movingfrom crisis to opportunity. CA: ThousandOaks, Sage Publications.7. Reynolds, B. ja Seeger, M. 2005. Crisisand emergency risk communication as an integrativemodel. Journal of health communication,Vol. 10, s. 43–55.8. Stephens, K. K., Malone, P. C. ja Bailey,C.M. 2005. Communicating with stakehol-2000. Marketing balanced scorecard Deventer:Kuva 3. Kriisiviestinnän laatukriteerit.Samsom.ders during crisis. Journal of Business Communication,18. Becker, B., Huselid, M. ja Ulrich, D.Vol. 42, s. 390–419.2001. The HR-scorecard; linking people,Toimijaverkoston laaduksi käsitetään viestinnän tehokas koordinointi ja viestinnän yhteistenlinjojen 9. Valtionhallinnon sopiminen yhteistyössä viestintä kaikkien kriisitilanteissayhteistyö ja poikkeusoloissa sujuisi, viestinnän – työryhmän vastuut, tehtävät mie-Business on määriteltävä School etukäteen. Press. Toteutukseen onkriisinhallintaan strategy osallistuvien and performance. organisaatioiden Boston: kesken. HarvardJottavarattava tintö.Valtioneuvoston riittävät resurssit. kanslian Viestintään julkaisusarja11/2007.voidaan hoitaa 19. Keyes, myös J. yhteisillä 2005. Implementing resursseilla, the jos ITorganisaation omat voimavarat eivät riitä. Tässäbalancedyhteydessäscorecard.varmistetaanAuerbach:myös,Boca Raton.ettäkanavavalikoima on riittävän monipuolinen suuren ihmismassa tavoittamiseksi (tiedotusvälineet,verkkosivut, 10. Rantanen, tekstiviestit, H. 2007. jaettavat Informaatiovirratviranomaisyhteistyössä. viestinnän yleiset tavoitteet Teoksessa määritellään Viran-yhdessä countability verkostossa of communication ja viestintäsuunnitelmia manage-tiedotteet, puhelinpalvelu, 20. Vos, sireenit M. ja jne.). Schoemaker, Yhtenäisen H. sanoman 2004. Ac-luomiseksierilaisten omaisyhteistyö skenaarioiden – hyvät varalle käytännöt. kehitetään. Toim. Usein ment: tarve A balanced korottaa scorecard viestintä for ylemmälle communicationkuin operatiivisessa quality. Amsterdam: johtamisessa. Boom Lisäksi Onder-koordinoinnin Taitto, P., Heusala, tasolle (up-scaling) A-L. ja Valtonen, kasvaa V. nopeammin Pelastusopistonjulkaisu D1/2007.wijs/ Lemma.kriisiviestintää harjoitellaan säännöllisesti, jotta varmistetaan osaaminen tositilanteessa.Viestintästrategian 11. Palttala, P. ja laatukriteereillä Vos, M. 2011. tarkoitetaan The Crisisniitä 21. valintoja, Fleisher, C. joita ja Burton, tehdään S. 1995. viestinnän TakingCommunication liittyen kulloisessakin Scorecard: kriisitilanteessa Suppor-ja stock tilanteen of corporate erityispiirteet benchmarking huomioiden. practices:toteutukseenSanomat ting Emergency ovat paikkansapitäviä Management ja luotettavista by Authorities.Teoksessa: Vos, M., Lund, R., Reich, Review, Vol. 2, Nro. 1, s. 1–20.lähteistä. panacea Sen or lisäksi Pandora’s viestintä box? on vastaanottajan Public Relationskannalta oikea-aikaista ja uutta tietoa jaetaan viipymättä. Viestintä on tarkasti kohdennettua jakanavat on valittu sidosryhmien mukaan. Yhteyshenkilöitä käytetään tarvittaessa. Tieto onesteettä Z. and kaikkien Harro-Loit, saatavilla H. (toim.) esimerkiksi Developing verkossa 22. tai muulla Hering, tavalla R., Schuppener, toimitettuna. B. Myös ja Sommerhalder,vuorokauden. M. 2004. Viestinnän Die Communicationsisältö ontiedotusvälineitä a Crisis Communication palvellaan Scorecard. tarvittaessa Outcomesympäriof an International eli se tarjoaa Research sekä tarpeeksi Project ohjeita Scorecard; että tukea eine neue kriisissä methode selviytymiseen. des Kommu-voimaannutavaaTiedotusvälineiden kanssa korostetaan yhteistyön merkitystä kansalaisten edun nimissä.2008−2011 (Ref.). Jyväskylä Studies in Humanitiesnikationsmanagements, Bern: Haupt.152. Jyväskylä: Jyväskylän yliopis-23. Rolke, L. ja Koss, F. 2005. Value Cornikationsmanagements,topaino, s. 12–47.8porate Communications; wie sich Unternehmenskommunikation12. Moynihan, D. 2009, From Intercrisiswertorientierd mana-to Intracrisis Learning. Journal of Contingenciesgen last. Norderstedt:BoD.and Crisis Management, Vol. 17, 24. Ahaus, C. ja Diepman, F. (Toim.)Nro. 3, s. 189−198.2002. Balanced scorecard & Model Nederlandse13. Boin, A., and Lagadec, P. 2000. Preparingkwaliteit. Deventer: Kluwer.for the future: Critical challenges in 25. Moe, T., Gehbauer, F., Senitz, S. jacrisis management. Journal of ContingenciesMueller, M. 2007. Balanced scorecard for na-and Crisis management, Vol. 8, Nro.4, tural disaster management projects. Disasters. 185–191.prevention and management, Vol. 16, Nro14. Palttala, P. ja Vos, M. Testing a methodology5, s. 85–806.to improve organizational lear-26. Buytendijk, F. ja Brinkhuis-Slaghuis,ning about crisis communication. Journal of J. 2000. Balanced scorecard; van meten naarCommunication Management. (Hyväksytty managen. Deventer: Samsom.julkaistavaksi)27. Palttala, P. ja Vos, M. Quality Indicators15. Kaplan, R. ja Norton, D. 1996. Thefor Crisis Communication to Supportbalanced scorecard. Translating strategy into Emergency Management by Public Authorities.action. Boston, Massachusetts: Harvard BusinessJournal of Journal of ContingenciesSchool Press.and Crisis Management. (Hyväskytty julkaistavaksi)16. Ritter, M. 2003. The use of a balancedscorecard in the strategic management of corporate28. Seeger, M. 2006. 'Best practices in crinications,communications. Corporate commusiscommunication: An expert panel process',Vol. 8, Nro. 1, s. 44–59. Journal of Applied Communication Research,17. Peelen, E., P. Waalewijn ja S. Wijnia.Vol. 34, Nro.3, s. 232–244.1 Tutkimus Developing a Crisis Communication Scorecard on saanut rahoitusta EU:n seitsemännestäpuiteohjelmasta (FP7/2007−2013) apurahasopimuksen n° 217889 mukaisesti.86 PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011