on lineaarisen ja yksisuuntaisen tiedottamisen sijaan epäsymmetristä, vuorovaikutteista jamonimediaista.edellyttävät laajan toimijaverkoston sujuvaayhteistyötä ja viestinnän koordinointia. Kuitenkinoppiminen verkostoissa on hankalaa[12] eikä aikaisemmista kriiseistä tai harjoituksistasaatu kokemus aina päivity valmiussuunnitelmiinasti. Kriisin jälkeen tärkeätkysymykset kriisin syistä, seurauksista japäätöksistä voivat jäädä vailla vastausta, josniitä ei dokumentoida ja arvioida [13]. Oppimisennäkökulmasta on kuitenkin tärkeää,että kaikki kriisiä koskeva kirjallinen jasuullinen materiaali hyödynnetään ja jaetaankumppaneille.Viranomaiset saattavat myös epäonnistuatiedotusvälineiden ja kansalaisryhmien tiedontarpeidenja käsitysten luotaamisessa janiiden viestintäodotusten täyttämisessä. Tosiasiassaviestinnän resurssit ovat monesti riittämättömätuseiden sidosryhmien tavoittamiseenmonissa eri medioissa samanaikaisesti.Järjestelmällisen analyysin avulla viestinnänheikkoudet voidaan paljastaa ja niihinvoidaan puuttua, oli sitten kyseessä riittämätönsidosryhmien odotusten luotaus,huonot mediasuhteet, ongelmat organisaationomissa sisäisissä prosesseissa tai solmut viranomaisyhteistyössä.Voimaannuttaminen ja omantoiminnan tukeminenSidosryhmien tiedontarpeidenluotaaminenJatkuva arviointiKuva 1. Kriisiviestinnän strategiakartta.VIESTINTÄ OSANAKRIISINHALLINTAAViestintä tukee onnettomuus- ja kriisitilanteenhallintaa ollen kiinteä osa tilanteen johtamista.Näin ollen myös kriisiviestinnän tavoitteetmääritellään linjassa kriisinhallinnantavoitteiden kanssa [14]. Kuvassa 1 on esitettystrategiakartta, joka kuvaa viestinnän jakriisinhallinnan välistä kytköstä. Strategiakartassaviestinnän keskeiset tavoitteet toteutuvatviestinnän prosesseissa, joita arvioidaan jatoimintaa korjataan tarvittaessa.Siinä missä operatiivisen riskienhallinnankeinoin pyritään ennakoimaan kriisitilanteetja minimoimaan niistä syntyvät vahingot,viestinnällä vaikutetaan ihmisten riskikäyttäytymiseenja voimaannutetaan yksilöitä,lisätään yleistä ymmärrystä kriisien syistäja seurauksista sekä luodaan pohja sujuvalleyhteistyölle. Nämä kaikki yhdessä tukevatyksilöiden ja organisaatioiden selviytymistäkriisistä. Ennaltaehkäisevän viestinnän työkalujaovat erilaiset kampanjat ja tietoiskutsekä aktiivinen sidosryhmien kanssa käytävävuoropuhelu uhista sekä ihmisten mielikuvienja tietojen luotaaminen. Tämä lisäksiyhteiskunnallista tietoutta kriiseistä voidaanlisätä julkiseen keskusteluun osallistumalla.Keskeinen osa kriisiviestintää on ohjeistaminen.Säännöllinen ja riittävän tarkka informointion oleellinen osa ihmisten voimaannuttamista.Ohjeistaminen konkretisoituuetenkin onnettomuustilanteen akuutissa vaiheessa,jossa kansalaiset, tiedotusvälineet, viranomaisetja muut toimijat tarvitsevat ajantasaistainformaatiota suojautumisesta, pelastautumisestaja tilanteen kehittymisestä.Riittävät tiedot ja taidot omaava yksilö pystyykriisissä toimimaan itsensä ja lähipiirinsäauttamiseksi ja kokee hallitsevansa tilanteenparemmin. Välittämisen ja läsnäolon ilmaiseminenviestinnässä taas tukee emotionaalistaselviytymistä.Viestinnän periaatteiden ja käytänteidenavoimuus parantaa myös yhteistyötä. Kriisiviestintääon tarkoituksenmukaista tarkastellakriisitilanteen hallintaan osallistuvien toimijoiden(viranomaiset ja muut julkiset toimijat),kansalaisten ja tiedotusvälineiden yhteisenätuotoksena, jossa viestintä on lineaarisenja yksisuuntaisen tiedottamisen sijaanepäsymmetristä, vuorovaikutteista ja monimediaista.KRIISIVIESTINNÄN TULOSKORTTIKriisiviestinnän tuloskortti on viranomaisilleja muille julkisille organisaatioille suunnattuväline kriisiviestinnän arviointiin ja kehittämiseen.Sen on myös tarkoitus tukea organisaationoppimista. Tuloskortti muodostuukolmesta erillisestä osiosta, joiden avulla onmahdollista• osoittaa ne kriittiset tekijät, joiden laiminlyönnistäviestinnän ongelmat useimmitenjohtuvat• näyttää, miten viestintä sujuu kriisin erivaiheissa ja eri sidosryhmien kanssa• käydä aktiivista keskustelua kokemuksistaja opituista asioista kriisitilanteessa tai valmiusharjoituksessamuiden kriisinhallintaanosallistuvien toimijoiden kanssa• edelleen kehittää kriisiviestinnän strategioitaja suunnitelmia.KRIISINHALLINTAKriisien ennaltaehkäiseminen ja vahinkojen minimoiminenVIESTINNÄN TAVOITTEETYhteiskunnallisen risktietouden jaymmärryksen lisääminenVIESTINNÄN PROSESSITViestintä kansalaisten ja mediankanssaSEURANTA (ORGANISAATION OPPIMINEN)Harjoittelu ja valmiussuunnitelmienpäivittäminenToimijaverkoston, kasalaisten jamedian yhteistyön parantaminenTiedonvälitys ja koordinointitoimijaverkostossaParhaiden käytäntöjen jakaminenTuloskorttia voi hyödyntää viestintävalmiu-3den auditoinnissa, kriisiviestintäharjoituksissatai arvioinnin ja oppimisen tukena todellisenonnettomuus- tai kriisitilanteen jälkeen.Vaikka kirjallisuudesta löytyy lukuisia esimerkkejätuloskorttien käytöstä ja viestinnänladullisesta arvioinnista [15–24] vastaavaamallia ei ole aikaisemmin kehitetty räätälöidystikriisiviestinnän tarpeisiin. Tasapainotettuatuloskorttimallia on kuitenkin sovellettumuun muassa katastrofien hallinnanarvioinnissa [25]. Tasapainotettu tuloskorttion eritoten tarkoitettu strategian jalkauttamiseenorganisaatiossa [26].TuTKimusmetodit ja kriisiviestinnäntuloskoRTin rakenTAminenTuloskortin kehittämiseen johtanut tutkimuson toteutettu monitieteisenä ja -metodisena.Se yhdistää kirjallisuuskatsauksen, käsiteanalyysin,puolistrukturoidun kyselyn sekä yksilö-ja focusryhmähaastatteluiden menetelmiä.Ensin kirjallisuuden ja empiirisen aineistonperusteella luotiin tuloskortille teoreettinenviitekehys ja muotoiltiin runko olemassa oleviatuloskortteja mallintaen. Sen jälkeen selvitettiinkriisiviestinnän kriittiset menestystekijät,joista muotoiltiin sidosryhmäkohtaisetviestinnän tehtävät. Tehtävät pilkottiin edelleenasteikolla arvotettaviksi väittämiksi eliindikaattoreiksi [27].Valmiista mallista pyydettiin mielipiteet jakehitysehdotuksia kansallisilta ja kansainvälisiltäkriisiviestinnän ja kriisinhallinnan asiantuntijoilta(18 kpl), mikä lisäksi tuloskorttiakäytettiin Nokia vesikriisin reflektoinnissa jaKuopion kaupungin kriisiviestintävalmiudenja kriisiviestintäharjoituksen auditoinnissa.Jokaisen testin jälkeen tuloskorttiin tehtiinparannuksia. Väittämien kieliasua esimerkiksimuokattiin ja kuhunkin väittämään lisät-84 PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011
tiin kuvaavat esimerkit ymmärtämisenhelpottamiseksi [14].Kriisiviestinnän tuloskorttihyödyntää olemassa olevaa teoriaakriisiviestinnän parhaista käytänteistä[28]. Se myös täydentäämallia kriisiviestinnän tehtävistä[7] integroimalla tehtävät sidosryhmienmukaisiin kategorioihin.Tuloskortissa kriisi on jaettuviiteen vaiheeseen: varautuminen,varoittaminen, kriisivaihe, kriisinjälkeiset toimenpiteet ja arviointi.Sidosryhmät on koottu kolmeksipääryhmäksi, jotka muodostuvatkansalaisista, tiedostusvälineistäsekä organisaatiosta itsestään jakriisinhallintaan osallistuvien toimijoiden(viranomaisten ja muidenjulkisten organisaatioiden)verkostosta. Tuloskortin mukaisetsidosryhmäkohtaiset viestinnäntehtävät on esitetty kuvassa 2.JOHTOPÄÄTÖKSETViranomaisten kriisiviestintäänkohdistuva kritiikki on herättänyttarpeen viestinnän systemaattiseenarviointiin ja strategiseen kehittämiseen.Lukuisat kriisiviestintääkäsittelevät tapaustutkimuksetovat jalostuneet kriisiviestinnänohjeiksi ja parhaiksi käytännöiksi.Kriisiviestinnän tutkimusta onkuitenkin myös kritisoitu siitä,että se keskittyy yleisen mallintamisensijasta keräämään esimerkkejäyksittäisistä kriiseistä. Tässätutkimuksessa on esitetty tuloskorttimallikriisiviestinnän laadunarviointiin. Malli pyrkii yhtenäistämäänaikaisemmassa tutkimuksessaesitettyjä parhaita käytänteitäja se integroi kriisin vaiheidenmukaiset viestinnän tehtävät sidosryhmittäinmääriteltyihinluokkiin.Tuloskortissa viestinnän tehtäväton edelleen pilkottu asteikollaarvotettaviksi väittämiksi. Indikaattoreitaläpileikkaavat teematilmentävät kriisiviestinnänlaatukriteereitä, jotka summaavatyhteen viestinnän onnistumisenkannalta kriittiset elementit.Kuvassa 3 kuvattu kolmiportainenlaatukriteeristö mukailee aikaisemmintässä tutkimuksessaesitettyä kriisiviestinnän prosessimallia,vuorovaikutukseen perustuvaasidosryhmänäkemystä sekäviestinnän strategista merkitystä.Luotauksen laadulla tarkoitetaansitä, että sidosryhmien tarpeetovat selvillä ja että viestinnänsisällöt määritellään niiden mukaan.Kansalaisten tietoja, käsityksiä,pelkoja, toimintaa ja tiedontarpeitakriisistä luodataan jatkuvastiesimerkiksi sosiaalista mediaaja perinteisiä tiedostusvälineitäseuraamalla sekä hyödyntämälläpalvelupuhelimeen tulleita kysymyksiä.Luotauksen laatukriteereihinlukeutuu myös kansalaissegmenttientunteminen; tiedetäänmitä eri lähteitä käytetääntiedonetsintään ja miten niihinluotetaan.Toimijaverkoston laaduksi käsitetäänviestinnän tehokas koordinointija viestinnän yhteisten linjojensopiminen yhteistyössä kaikkienkriisinhallintaan osallistuvienorganisaatioiden kesken. Jottayhteistyö sujuisi, viestinnän vastuut,tehtävät on määriteltävä etukäteen.Toteutukseen on varattavariittävät resurssit. Viestintään voidaanhoitaa myös yhteisillä resursseilla,jos organisaation omat voimavarateivät riitä. Tässä yhteydessävarmistetaan myös, että kanavavalikoimaon riittävän monipuolinensuuren ihmismassa tavoittamiseksi(tiedotusvälineet,verkkosivut, tekstiviestit, jaettavattiedotteet, puhelinpalvelu, sireenitjne.). Yhtenäisen sanoman luomiseksiviestinnän yleiset tavoitteetmääritellään yhdessä verkostossaja viestintäsuunnitelmia erilaistenskenaarioiden varalle kehitetään.Usein tarve korottaa viestintäylemmälle koordinoinnin tasolle(up-scaling) kasvaa nopeamminkuin operatiivisessa johtamisessa.Lisäksi kriisiviestintää harjoitellaansäännöllisesti, jotta varmistetaanosaaminen tositilanteessa.Viestintästrategian laatukriteereillätarkoitetaan niitä valintoja,joita tehdään viestinnän toteutukseenliittyen kulloisessakin kriisitilanteessaja tilanteen erityispiirteethuomioiden.Sanomat ovat paikkansapitäviäja luotettavista lähteistä. Sen lisäksiviestintä on vastaanottajan kannaltaoikea-aikaista ja uutta tietoaVAIHE 1. VARAUTUMINEN (ENNAKOINTI,VALMIUS- JA LIEVENNYS-TOIMENPITEET)SIDOSRYHMÄ VIESTINNÄN TEHTÄVÄT KUVAUSKANSALAISETKansalaisryhmien ja heidänviestintätapojensa tunteminenTIEDOTUSVÄLINEETORGANISAATIO JA TOIMIJA-VERKOSTOKANSALAISETKansalaisryhmien käsitysten jariskitietämyksen luotaaminenYleisen valmiuden lisääminenYhteistyön vakiinnuttaminentiedotusvälineiden kanssaOrganisaation sisäisen ja muidenverkoston toimijoiden valmiustilankohottaminenTilat, välineet ja henkilöstöTiedonkulun parantaminen sekäviestinnän tehtävien harjoitteleminenorganisaatiossa ja toimijaverkostossaVAIHE 2. VAROITTAMINENKansalaisryhmien varoittaminenOhjeiden antaminen ja reaktioidenluotaaminenViestintää varten laaditaan kattavatsuunnitelmat. Kansalaisryhmät, heidäntapansa hankkia tietoa sekätiedontarpeensa määritellään.Viestinnän keinoin lisätään yleistäymmärrystä riskeistä osallistumallamuun muassa julkiseen ja ihmistenriskikäyttäytymiseen pyritäänvaikuttamaan esimerkiksi erilaistenviestintäkampanjoiden ja tietoiskujenavulla.Paikallisten ja kansainvälistentiedotusvälineiden edustajien kanssapyritään luomaan hyvät suhteet jasopimaan kriisiviestinnänpelisäännöistä etukäteen.Organisaatiossa ja toimijaverkostossasovitaan yhteistyön käytännöistä.Viestinnän yleisistä tavoitteistakeskustellaan ja pyritään luomaanyhteiset linjat. Henkilöstöävalmistellaan viestinnän eri tehtäviinkoulutuksissa ja taitoja harjoitellaan eriskenaarioiden varalle.Varoitus kaikille kansalaisryhmilletoimitetaan nopeasti ja niitä kanaviapitkin, joita ihmiset tiettävästiseuraavat. Kanavista hyödynnetäänperinteisiä tiedotusvälineiden lisäksiorganisaation omia suoria kanavia jamuita mahdollisia välineitä, kutensosiaalista mediaa. Varoituksen perillemenemistä pyritään seuraamaan.TIEDOTUSVÄLINEET Tiedostusvälineiden informoiminen Varoitus toimitetaan eritiedotusvälineille nopeasti jatasapuolisesti. Median kysymyksiinollaan valmiina vastaamaan heti. Kriisinpuhkeaminen synnyttää moniakysymyksiä, mutta tiedon puutteestahuolimatta tilannekuva pyritäänantamaan medialle mahdollisimmantodenmukaisena.ORGANISAATIO JA TOIMIJA-VERKOSTOKANSALAISETTiedonkulku ja viestinnän koordinointiorganisaatiossa ja toimijaverkostossaVAIHE 3. KRIISIVAIHE (HÄTÄTILANNE)Ohjeet lisävahinkojen estämiseksi(ohjeistava viestintä)Tilanteen selventäminenpsykologisen toipumisen tukemiseksiKansalaisten tiedontarpeiden jamielikuvien jatkuva luotaaminenKriisiviestintä aloitetaan välittömästi.Valmiussuunnitelman mukaisentoiminnan käynnistäminen saattaakestää tilanteesta riippuen tunteja,mutta viestintä kriisin heikoistasignaaleista, asian selvittämisestä jaalustavista päätöksistä on aloitettavaheti. Tiedonsaanti organisaation sisälläja organisaatioiden välillä onaktivoitava kriisiviestintäsuunnitelmanmukaisesti.Kansalaisten tiedontarpeisiin vastataanja viestinnässä huomioidaan myösihmisten emotionaalinen tukeminen.Kriisinhallinnan toimenpiteistä sekäkriisin syistä ja seurauksista kerrotaanavoimesti.Suorien viestintäkanavien käyttö(esim. verkkoviestintä, sosiaalinenmediaTIEDOTUSVÄLINEET Mediasuhteisiin nimetyt yhteyshenkilö Tiedotusvälineiden yhteydenottoihin onvarauduttu vastaamaan tarvittaessaympäri vuorokauden.Lehdistötilaisuuksien lisäksiorganisaatiossa on nimetyt henkilöt,joilta media voi pyytää haastatteluita.ORGANISAATIO JA TOIMIJA-VERKOSTOYhteistyön parantaminenorganisaatiossa ja toimijaverkostossaSisäinen tiedonkulku on varmistettuorganisaation sisällä jatoimijaverkostossa ennalta sovitunkaavan mukaisesti. Mahdollisiinongelmiin reagoidaan välittömästi.Viestintävastuu todennäköisesti siirtyykriisin edetessä toimijalta toiselle.Tiedonkulku turvataan myöstyövuorojen välillä. Ulkoisen viestinnänsanomat pyritään pitämään linjassatoimijoiden kesken, jottei medialle jakansalaisille muodostu epäselvääkuvaa tilanteesta.VAIHE 4. KRIISIN JÄLKEISET TOIMENPITEET (TILANTEESTA PALAUTUMINEN)KANSALAISETOhjeet kriisin jälkeisiinkorjaustoimenpiteisiinTilanteen selventäminen jariskitietämyksen lisääminenViestinnällä tuetaan kriisin jälkeisiätoimenpiteitä. Kriisistä, sen syistä jaseurauksista tuotetaan aktiivisestitietoa ja kansalaisten mielikuviatapahtuneesta luodataan.Kansalaisten tiedontarpeiden jamielikuvien luotaaminenTIEDOTUSVÄLINEET Jatkuvat mediasuhteet Kriisinhallinnan tehtävistä jakorjaustoimenpiteistä keskustellaanjulkisesti.ORGANISAATIO JA TOIMIJA-VERKOSTOKANSALAISETYhteistyön edistäminenorganisaatiossa ja toimijaverkostossaVAIHE 5. ARVIOINTITilanteen päättäminen, tiedon jamielikuvien ohjaaminenViestintä korjaavista toimenpiteistä onkoordinoitua.Arviointivaiheessa analysoidaanviestinnän onnistumista jaepäonnistumista kriisin aikaisemmissavaiheissa. Kansalaisten positiivisiareaktioita vahvistetaan. On luonnollista,että useimmat haluavat kriisin jälkeenjättää tapahtuman nopeasti taakseen jajatkaa normaalia elämää, mutta kriisinkäsittely syineen ja seurauksineen lisääyleistä valmiutta kohdata samanlainentilanne tulevaisuudessa. Keskusteluistasaatu palaute saattaa tarjoaa arvokastatietoa kriisiviestintäsuunnitelmanpäivittämiseksi.TIEDOTUSVÄLINEET Mediajulkisuuden arvioiminen Mediasuhteiden arviointi kriisin jälkeenkertoo ovatko viranomaiset onnistuneetpalvelemaan tiedotusvälineitä kriisinaikana kattavasti ja tasapuolisesti.Analyysiä tehdään paitsi mediantuottamista uutisista, myös omistatiedotteista. Niissä pitäisi ollaohjeistavaa ja tukevaa viestintääsopivassa tasapainossa. Kriisinjälkikäsittely julkisessa keskustelussalisää yleistä valmiutta tulevaisuudenvaralle.ORGANISAATIO JA TOIMIJA-VERKOSTOArviointi ja oppimisen tukeminenorganisaatiossa ja toimijaverkostossaKriisin jälkeen suoritetaanperusteellinen analyysi viestinnästäkriisin aikana ja muokataanvalmiussuunnitelmia tarpeen mukaan.Organisaation oppimisen näkökulmastaon tärkeää, että kaikki kriisiä koskevatieto dokumentoidaan ja jaetaankumppaneille.Kuva 2. Viestinnän tehtävät kriisin vaiheiden ja sidosryhmien mukaan määriteltynä.PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011 85
- Page 2 and 3:
Johdon Itse- Vir.om.tahto arvioJohd
- Page 4 and 5:
Kati Tillander, Sisäasiainminister
- Page 6 and 7:
YHTEENVETOTutkimuksen tavoitteena o
- Page 8 and 9:
kuukausijakauma poikkesi palokuolem
- Page 10 and 11:
paa-ajan asuntojen paloihin verratt
- Page 12 and 13:
Teemu Karhula, Joonas Ryynänen ja
- Page 14 and 15:
pois. Jokaisesta asuntokohteesta ta
- Page 16 and 17:
palokuorman osuus on hyvin pieni. S
- Page 18:
huomata, että tässä tarkastellaa
- Page 21:
and the genesis of tribrachial stru
- Page 28 and 29:
nuksista on ollut yleissivistävän
- Page 30:
tulipalon 75 (32 %) tapauksessa. Ta
- Page 33: Erityisesti haluttiin saada esille
- Page 36 and 37: telussa. Lisäksi he antoivat kysel
- Page 38 and 39: ty käytettyjen tulisijojen prosent
- Page 40 and 41: Jukka Lepistö ja Pertti Granqvist,
- Page 42 and 43: kohoaa ja kohonnut lämpötila aihe
- Page 44 and 45: Esko Mikkola, VTT, PL 1000, 02044 V
- Page 46 and 47: mukaan lukien voi tulevaisuudessa m
- Page 49 and 50: sa, tietokannoissa, raporteissa ja
- Page 51 and 52: Esko Kaukonen, Pelastusopisto, PL 1
- Page 53 and 54: harjoituksiin ja sammutteiden käyt
- Page 55 and 56: Skenaariossa Blokkien taisto talous
- Page 57 and 58: taloudellisempia tuotteita ja suunn
- Page 59 and 60: avautuvat 5 sekuntia myöhemmin. Ma
- Page 61 and 62: Taulukko 2. DSC-kokeessa mitatut re
- Page 63 and 64: Termisten parametrien estimointiKAR
- Page 65 and 66: Johan Mangs ja Simo Hostikka, VTT,
- Page 67 and 68: missä n s,αβ , A s,αβ ja E s,
- Page 69 and 70: kaapelien simuloinneissa on muussa
- Page 71 and 72: 0: Ei vaurioita aiheuttanutta paloa
- Page 73 and 74: loissa ei ollut välitöntä vaaraa
- Page 75 and 76: Tällä varotoimenpiteellä estetti
- Page 77 and 78: pintojen kasteluun kului 41 l sammu
- Page 79 and 80: Markku Rantama ja Kari Junttila, Pe
- Page 81 and 82: donsiirron välityskapasiteetti ali
- Page 83: Pauliina Palttala ja Marita Vos, Vi
- Page 87 and 88: Tuomo Rinne ja Peter Grönberg, VTT
- Page 89 and 90: avainsanat, kuten ”…poistukaa r
- Page 91 and 92: katilanteet ovien edustoilla, jotka
- Page 93 and 94: nuksia syntyy mm. työajan menetyks
- Page 95 and 96: Sami Häkkinen, Suomen Palopäälly
- Page 97 and 98: tavoitteenasetanta, strategian muka
- Page 99 and 100: Pelastusopisto on...sisäasiainmini