Kari Haikonen ja Pirjo Lillsunde, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, PL 30, 00271 HelsinkiPhilippe Lunetta, Helsingin yliopisto, Mannerheimintie 164 a, 00300 Helsinki<strong>Tulipalojen</strong><strong>terveyskustannukset</strong>TiivistelmäLiekkivammojen tiedetään usein vaativankalliita hoitoja sekä niillä voi olla usein pitkäaikaisiaseuraamuksia potilaan terveyteen jatoimintakykyyn. Liekkivammoista aiheutuviakustannuksia Suomessa ei ole kuitenkaan tutkittukattavasti sairaalahoidon, töistä poissaolojen,kuntoutuksen, eläköitymisten ja kuolemienosalta.Tutkimuksen tarkoitus on laskea näitä kustannuksiakäyttämällä jo olemassa olevia viranomaisrekisteritietojauseista lähteistä jatuottaa ilmiöstä myös epidemiologista tietoa.Kustannukset määritetään vuosina 2001–2005 loukkaantuneille tai kuolleille. Pitkäaikaisseuraamuksiavoidaan takautuvasti seuratarekisteritiedoista myöhäisimpään mahdolliseentilastovuoteen. Tutkimus on rekisteritutkimusja tutkimusaineisto koostetaanuseista viranomaisrekistereistä poimituistatiedoista. Hoitoilmoitusrekisteristä poimitaantiedot liekkivammoja saaneista potilaista.Lisäksi aineistona käytetään Töölön palovammakeskuksenpotilasasiakirjoista saataviatietoja, sairauspäiväraha-, eläke- ja kuntoutustietojaKansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksenrekisteritiedoista. Palokuolemienosalta aineistoa saadaan Tilastokeskuksestaja oikeuslääketieteellisten asiakirjojenrekisterinpitäjiltä. Kyseessä on uusi tutkimusja tuloksia saadaan ajan myötä tutkimuksenedetessä.TAUSTATulipalot aiheuttavat vuosittain mittavia aineellisiavahinkoja ja kustannuksia. Vuosien2007 ja 2008 aikana pelastuslaitosten tehtävistä28800 oli tulipaloihin liittyviä [1].Vuonna 2008 maksettiin vakuutuskorvauksiayli 7000:een palovahinkoon yli 150 miljoonaaeuroa [2].Tulipaloissa Suomessa kuolee vuosittainkeskimäärin 90 henkilöä palokuolleiden asukaslukuunsuhteutetun osuuden ollessa suurempikuin muissa Länsi-Euroopan maissa,noin 18 kuollutta miljoonaa asukasta kohti.Palokuolleiden osuus on vuosittain pysynytlähes muuttumattomana samalla kunIso-Britanniassa ja Ruotsissa osuus on laskenut6-9 kuolleeseen miljoonaa asukasta kohti,vaikka 1980-luvun alussa ne olivat Suomenkanssa samoissa lukemissa [1]. Sisäisenturvallisuuden ohjelmassa on asetettu tavoitteeksipalokuolemien vähentyminen 50:eenvuodelle 2015.Sairaalahoitoa vaatineiden palovammojenepidemiologiaa on tutkittu Suomessa kohtuullisenvähän. Alustavassa kirjallisuudenhaussa löytyi ainoastaan yksi tieteellinen artikkelikoko maan kattavasta aineistosta tehdystätutkimuksesta [3] ja useampi artikkelipaikallisista aineistoista tehdyistä tutkimuksista[4-7]. Tanttula ym. [7] tutkivat palovammapotilaidentöihin paluuta ja terveydentilaapalovammasta toipumisen jälkeenTöölön palovammaosastolla hoidetuilla potilailla.Zeitlin ym. [9, 10] tutkivat pitkänajan psykososiaalisia ja toiminnallisia seurauksialapsena palovammoja saaneilla ja Tampereenyliopistollisessa keskussairaalassa hoidetuillapotilailla. Silti palovammojen ja varsinkaantuleen liittyvien palovammojen, aiheuttamistakustannuksista ei löytynyt suomalaisiatutkimuksia.Vaikeiden palovammojen hoito on kallistaja kustannusten laskeminen ei ole yksinkertaistatai helppoa. Vaikeita palovammojasaaneen potilaan sairaalahoidon kustannuksiaon tutkittu ja raportoitu tapauskohtaisesti.Sairaalahoidon kustannusten osuudeksion arvioitu tutkimuksesta riippuen satoja tuhansiaeuroja tai US-dollareita: noin 208000US$ v.1997 [11], n. 142000 US$ [12], noin121000–761000 EUR [13].Tapauskohtaisten tutkimusten lisäksi ontehty kokonaisvaltaisempia laskelmia. Espanjalaisessatutkimuksessa [14] palovammapotilaidenaiheuttamat vuotuiset kustannuksetarvioitiin olevan yhteensä 313 miljoonaaUS$ vuodessa ja noin 100000 US$ potilastakohti suorien ja epäsuorien kustannustenosalta. Norjalaisessa tutkimuksessa [15] arvioitiinpalovammapotilaiden sairaalahoidonvuotuisten kustannusten Norjassa vuonna2007 olleen yli 10,5 miljoonaa euroa.Sairaalahoidon kalleuden lisäksi kustan-92 PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011
nuksia syntyy mm. työajan menetyksistä.Tanttula ym. [8] tutkivat Töölön palovammaosastollamarraskuussa 1988 – joulukuussa1994 hoidettujen potilaiden työhön palaamistavammautumisen jälkeen ja he havaitsivat,että 1–10 % ihon alueelta palaneista hiemanyli puolet palasi töihin kahden kuukaudenkuluessa vammautumisesta.Noin kolmasosa potilaista, joilla palanutihoalue oli yli 30 %, palasivat töihin 1–2vuoden kuluessa ja noin kolmasosa ei palannuttöihin lainkaan. Brych ym. [16] havaitsivatsystemaattisessa katsauksessaan, että palaneenihoalueen osuus oli tärkein ennustajatyöstä poissaolon ajalle ja töihin kahdenvuoden sisällä vammautumisesta palanneillatyöstä poissaolon aika oli ollut keskimäärin17 viikkoa. Työhön palaamista hankaloittaviatekijöitä ovat mm. kipu, neurologiset ongelmat,huonontunut liikkuvuus ja psyykkisetseikat [17].Palovammojen aiheuttamia kustannuksiaon tutkittu Suomessa vähän. Julkaistujenkansallisten ja kansainvälisten tutkimustenperusteella on kuitenkin selvää, että ne aiheuttavatetenkin tapahtumismääräänsä nähdenpaljon kustannuksia.TAVOITTEETTutkimuksessa on tavoitteena arvioida tulipalojentakia aiheutuneiden vammojen kustannuksiayhteiskunnalle. Tulipaloista ja tulestaseuranneilla vammoilla (usein liekkivammat)tässä tutkimuksessa tarkoitetaan altistumistasavulle, tulelle tai liekeille ja sen seurauksenavammautumista. Vammautuminen on tyypillisestipalovamma, mutta se voi olla myösesimerkiksi häkämyrkytys. Tavoitteena ontuottaa tapa laskea näitä kustannuksia ja sitäkautta euromääräisesti arvioida näitä kustannuksia.Tutkimuksessa tuotetaan lisäksi epidemiologistatietoa ilmiöstä ja saadaan tietoa vammojenvälittömistä seurauksista, pitkäaikaisemmistaseurauksista ja loukkaantuneidenhoitamiseen vaadittavista resursseista. Epidemiologisentiedon tuottaminen kustannustietojenohella palvelee erityisesti tapaturmia ehkäiseviätahoja ja kertoo myös kustannustenkohdentumisesta.Tutkimuksen kohdejoukko on tulen tailiekkien takia vammoja saaneet henkilöt, perustuensuomalaisiin terveydenhuollon rekisteritietoihin.Kustannusten laskenta tehdäänviiden vuoden aikana, alustavasti suunniteltunavuosina 2001–2005 loukkaantuneillehenkilöille. Rekisteritietoja tarvitaan alustavastiarvioituna vuosilta 1999–2010, jottaloukkaantumisten seurauksia voidaan seuratamahdollisimman pitkälle ja myös ilmaantuvuudenajallisia muutoksia voidaan tarkastella.TUTKIMUSAINEISTOT JAMENETELMÄTTutkimus perustuu olemassa olevien rekisteritietojenhyödyntämiseen. Lähtökohdantutkimusaineiston kokoamiselle muodostaakansallinen hoitoilmoitusrekisteristä poimittuotos henkilöistä, joilla on ollut vähintäänyksi merkintä sairaalahoidosta, jossa syyt viittaavatsavun, tulen tai liekkien takia saatuihinvammoihin. Poiminta tehdään ICD-10tautiluokituksen mukaiseen hoitoilmoitusrekisteriinmerkittyyn vamman ulkoisen syynkoodiin sekä diagnoositietoon perustuen jatavoitteena on, että otokseen tulee poimituksikaikki sellaiset henkilöt ja heidän hoitojaksot,joilla on ollut vähintään yksi tällaiseenvammaan viittaava hoitomerkintä.Hoitoilmoitusrekisterin ohella täydentävänäotoksena käytetään Töölön sairaalan palovammaosastollevuosina 2001–2005 hoitoontulleiden potilaiden potilasasiakirjatietoja.Töölön sairaalan palovammaosastolla,joka on Kuopion lisäksi toinen Suomen keskitetyistäpalovammayksiköistä, hoidetaankaikkein hankalimmin vammautuneita palovammapotilaita.Potilasasiakirjatiedoista saadaanlisätietoina rekisteritietoa täydentämäänmm. palovamman laajuus, onko hengitystiepalovammaasekä sosiaalisia taustatietoja, kutenalkoholin käyttöön ja huumausaineidenkäyttöön liittyviä tietoja. Lisäksi saadaan tietoatapahtumapaikasta ja vamman mekanismista.Edellä kuvailtu lisäotos palovammaosastonpotilasasiakirjatiedoista auttaa ongelmantarkemmassa tutkimisessa ja se tarjoaahoitoilmoitusrekisteriä parempaa tietoa syistäja taustatekijöistä sekä varmistaa sen, ettätutkimuksen kannalta oleellisimman tyyppisistävammautumisista saadaan mahdollisimmankattavasti tietoa.Kansaneläkelaitoksen rekisteritiedoistamuihin tietoihin yhdistetään mm. sairauspäiväraha-,eläke- ja vammaisetuus- ja kuntoutusjaksojentiedot. Kansaneläkelaitoksentiedot poimitaan vuosilta 1999–2010, jottatiedot kertovat tilanteesta ennen vammautumistaja mahdollisimman pitkälle sen jälkeen.Edellä mainittujen Kansaneläkelaitoksenrekisteritietojen lisäksi yhdistetään Eläketurvakeskukseneläkerekisterin tiedot yksityisenja julkisen sektorin työkyvyttömyyseläkkeistä.Lisäksi Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiirin ja Kuopion yliopistollisensairaalan hoitojaksoista hankitaan potilaskohtaisetkustannustiedot, jolloin sairaalahoidonkustannusten palovammakeskustenpotilaiden osalta toivotaan olevan mahdollisimmanlaadukkaita.Palokuolemat tulevat tutkimusaineistoonmukaan Tilastokeskuksen kuolemansyyaineistosta.Kuolemansyyaineiston palokuolematapauksiinyhdistetään väestörekisterinsosioekonomiset tiedot sekä oikeuslääketieteellisetkuolemansyyn selvitykseen liittyvätoikeuslääketieteelliset asiakirjat, joistasaadaan tutkimuksen kannalta tarpeellistataustatietoa myös palokuolemiin. Nämä tiedotpoimitaan vuosilta 2000–2009. Ajanjaksosiis sisältää samalla kustannusten laskennankannalta tarpeellisen osan, vuodet 2001–2005, sekä mahdollistaa ajallisen kehityksenkuvaamisen pidemmältä ajanjaksolta.TOTEUTUS JA AIKATAULUTutkimus toteutetaan Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksella (THL) Tapaturmat ja toimintakyky-yksikössäja projektin vastuullisenajohtajana toimii Anne Lounamaa (THL)ja vastuututkijana Kari Haikonen (THL).Tutkimustulokset julkaistaan tieteellisinä artikkeleinaja tutkimuksesta valmistuu lopultaväitöskirjatyö (Kari Haikonen). Toteutustapahtuu osatutkimuksina, joiden tuloksinaartikkelit syntyvät.TutkimusryhmäTutkimusryhmässä on mukana asiantuntijoitauseista organisaatioista:• Erikoistutkija Anne Lounamaa, VTM,THL/Tapaturmat ja toimintakyky yksikkö,yksikön päällikkö• Tutkija Kari Haikonen, FM, THL/Tapaturmatja toimintakyky yksikkö• Philippe Lunetta, dos., LT, HY/Hjelt Instituuttija THL/Tapaturmat ja toimintakykyyksikkö, oikeuslääkäri• Laboratorionjohtaja Pirjo Lillsunde, dos.,FT, THL/Päihdeanalytiikan yksikkö• Tutkimusjohtaja Esa Kokki, FT, Pelastusopisto• Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo, Sisäasiainministeriö• Tutkija Antti Impinen, FM, THL/Tapaturmatja toimintakyky yksikkö• Tutkimusjohtaja Jan Klavus, FT, THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö• Osastonylilääkäri Jyrki Vuola, LT, dos.,HYKS/Töölön sairaala/PalovammaosastoTutkimus käynnistyi vuoden 2011 alussa jasen on arvioitu kestävän vuoden 2014 loppupuolelle.Tutkimustyö on kaavailtu toteutettavaksiviitenä osatyönä, joista ensimmäisenkäsittelee liekkivammoja saaneiden sairaalahoitoaja toinen hoidon kustannuksia. Kolmannessaja neljännessä osatyössä käsitelläänpalokuolemia ja niistä aiheutuvia menetyksiä.Viidennessä osatyössä käsitellään pitkäaikaisseuraamuksiamm. Kelan ja Eläketurvakeskuksenrekisteriaineistojen kautta. Osatöidenkaavailtu järjestys on alustavasti viitteellinen,koska viranomaisrekisterien käyttölupaprosessienläpikäymisten ja aineistojen käyttöönPALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011 93
- Page 2 and 3:
Johdon Itse- Vir.om.tahto arvioJohd
- Page 4 and 5:
Kati Tillander, Sisäasiainminister
- Page 6 and 7:
YHTEENVETOTutkimuksen tavoitteena o
- Page 8 and 9:
kuukausijakauma poikkesi palokuolem
- Page 10 and 11:
paa-ajan asuntojen paloihin verratt
- Page 12 and 13:
Teemu Karhula, Joonas Ryynänen ja
- Page 14 and 15:
pois. Jokaisesta asuntokohteesta ta
- Page 16 and 17:
palokuorman osuus on hyvin pieni. S
- Page 18:
huomata, että tässä tarkastellaa
- Page 21:
and the genesis of tribrachial stru
- Page 28 and 29:
nuksista on ollut yleissivistävän
- Page 30:
tulipalon 75 (32 %) tapauksessa. Ta
- Page 33:
Erityisesti haluttiin saada esille
- Page 36 and 37:
telussa. Lisäksi he antoivat kysel
- Page 38 and 39:
ty käytettyjen tulisijojen prosent
- Page 40 and 41:
Jukka Lepistö ja Pertti Granqvist,
- Page 42 and 43: kohoaa ja kohonnut lämpötila aihe
- Page 44 and 45: Esko Mikkola, VTT, PL 1000, 02044 V
- Page 46 and 47: mukaan lukien voi tulevaisuudessa m
- Page 49 and 50: sa, tietokannoissa, raporteissa ja
- Page 51 and 52: Esko Kaukonen, Pelastusopisto, PL 1
- Page 53 and 54: harjoituksiin ja sammutteiden käyt
- Page 55 and 56: Skenaariossa Blokkien taisto talous
- Page 57 and 58: taloudellisempia tuotteita ja suunn
- Page 59 and 60: avautuvat 5 sekuntia myöhemmin. Ma
- Page 61 and 62: Taulukko 2. DSC-kokeessa mitatut re
- Page 63 and 64: Termisten parametrien estimointiKAR
- Page 65 and 66: Johan Mangs ja Simo Hostikka, VTT,
- Page 67 and 68: missä n s,αβ , A s,αβ ja E s,
- Page 69 and 70: kaapelien simuloinneissa on muussa
- Page 71 and 72: 0: Ei vaurioita aiheuttanutta paloa
- Page 73 and 74: loissa ei ollut välitöntä vaaraa
- Page 75 and 76: Tällä varotoimenpiteellä estetti
- Page 77 and 78: pintojen kasteluun kului 41 l sammu
- Page 79 and 80: Markku Rantama ja Kari Junttila, Pe
- Page 81 and 82: donsiirron välityskapasiteetti ali
- Page 83 and 84: Pauliina Palttala ja Marita Vos, Vi
- Page 85 and 86: tiin kuvaavat esimerkit ymmärtämi
- Page 87 and 88: Tuomo Rinne ja Peter Grönberg, VTT
- Page 89 and 90: avainsanat, kuten ”…poistukaa r
- Page 91: katilanteet ovien edustoilla, jotka
- Page 95 and 96: Sami Häkkinen, Suomen Palopäälly
- Page 97 and 98: tavoitteenasetanta, strategian muka
- Page 99 and 100: Pelastusopisto on...sisäasiainmini