Marja Liinasuo, Leena Norros ja Paula Savioja, VTT, PL 1000, 02044 VTTPelastustoimintaa tukevanteknologian käyttölähtöinenkehittäminenTiivistelmäPelastustyön teknistä kehittämistä varten perustettiinEU-projekti COPE, jossa kehitettiinvuosien 2008–2011 aikana kentällätoimivien ammattilaisten tilannekäsitystä.Teknologian kehittämiseen valittiin käyttökeskeinenote. Pelastustyöstä selvitettiin,minkä luonteista pelastustoiminta kokonaisuudessaanon, miten pelastustoiminta eteneeja minkälaisia päätöksentekoon liittyviä vaatimuksiapelastustoimintaan liittyy.Kehitettävälle teknologialle laadittiin käyttäjävaatimuksetja tarkennettiin, minkä tyyppisistätyövälineistä voisi olla tukea pelastustoiminnassaja miten niitä kannattaa kehittää,jotta niistä olisi mahdollisimman paljonhyötyä. Projektin aikana tuotettiin konseptiamonentyyppisestä uudesta teknologiasta.Kehitetyn konseptin toimivuutta testattiinuseissa kenttätesteissä, joissa testaajinatoimivat pelastustoiminnan ammattilaisettai palomiesoppilaat erilaisissa kenttäolosuhteissa.Tulokset osoittavat, että käyttökeskeisellälähestymistavalla voidaan saada esillelupaavaa, käyttöä palvelevaa teknologiaaniinkin vaativaan käyttöön kuin mitä pelastustoimintaedustaa.TAUSTACOPE-projekti (Common Operational PictureExploitation) on EU-projekti, joka keskittyivuosien 2008–2011 aikana kehittämäänsellaisia pelastustoiminnan välineitä,jotka tukevat kentällä toimivien ammattilaistenyhteisen tilannekäsityksen muodostumista.Projekti keskittyi kentällä toimivienpalomiesten ja heidän esimiestensä, erityisestiP3:n toimintaan.Teknologian kehittämiseen valittiin käyttökeskeinenote, jossa lähtökohtana on työstänousevat tarpeet. Käyttölähtöisyys (usagedriven) tarkoittaa tässä, että tarkastellaan mitenteknologia voisi parhaiten tukea tai kehittääkäytännön pelastustyötä sen sijaan, ettäkeskityttäisiin esim. tiettyyn teknologiaanja siihen, minkälaisia ratkaisuja tämä teknologiatarjoaa.Projektissa toimi tutkimusosapuolina VTT(Suomi), CESS (Saksa), BAE Systems (Iso-Britannia) ja Trinity College Dublin (Irlanti),ja teknologiakehittäjinä BAE C-ITS (Ruotsi),BAE Systems (Iso-Britannia), UTI (Romania)ja GMV-Skysoft (Portugali). Kehitettävääteknologiaa testattiin eri maissa; kenttäkokeitasuoritettiin sekä IGSU:n (Romania)että Pelastusopiston järjestämänä; laajimmatkokeet tehtiin Pelastusopiston harjoituskentälläKuopiossa.Oheisessa tekstissä kuvataan, minkälaisiakäyttölähtöisiä menetelmiä käytettiin tuettaessapelastustyön teknologian kehittämistä.Lopuksi arvioidaan niiden sopivuutta jahedelmällisyyttä pelastustoiminnan välineistönkehittämisen näkökulmasta. Kuvaus kattaapääkohdat toiminnasta; projektin julkisetraportit ovat ladattavissa projektin www-sivuilta(ks. http://cope.vtt.fi).KÄYTTÄJÄVAATIMUSTEN ANALYYSIPELASTUSTYÖSSÄKäyttäjävaatimusten tunteminen on tärkeääkehitettäessä uutta teknologiaa, jotta teknologiatodella tukisi käytännön työtä. Erityisentärkeää se on pelastustyössä, alalla, jokaon vaativa ja vaarallinen sekä onnettomuudentai vastaavan uhreille että myös itse pelastustyönammattilaisille [1]. Vääränlainentyöväline voi maksaa usean ihmisen hengen.Pelastustyössä käyttäjävaatimusten tutkiminenon myös erityisen haasteellista, silläpelastustyön observointi on käytännössämahdotonta. Onnettomuutta ei voida seurataläheltä, jotta vältyttäisiin haittaamastatyön suorittamista ja jotta myös turvattaisiinobservoijan oma turvallisuus.Käyttäjävaatimusten analyysissa tutkimusmateriaalinakäytettiin alan kirjallisuutta japalomiesten haastatteluja. Näin saatiin tietoatyön yleisistä vaatimuksista sekä siitä, mitenteknologiaa käytetään tällä hetkellä ja mitähaasteita siihen liittyy.Kirjallisuuteen perustuva analyysiKirjallisuuskatsauksessa keskityttiin tarkastelemaanpelastustyön kognitiivisia vaatimuksianiin P3:lle kuin kentällä toimiville palomiehillekin.Vaatimuksia analysoitiin siten, ettäpyrittiin saamaan esille sellaisia yleisiä toimintaanliittyviä vaatimuksia, jotka tulevatesille myös erillisissä käytännön tilanteissa.32 PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011
Erityisesti haluttiin saada esille vaatimuksia,joiden tulee täyttyä jotta järjestelmä, s.o. pelastustoiminta,voisi toimia toivotulla tavalla;tällaista lähestymistapaa kutsutaan formatiiviseksimallinnukseksi [2]. Jos siis esimerkiksipalomiehen varusteisiin kuuluvasta sensoristasaatava tieto rakennuksen lämpötilastavoisi vaikuttaa päätökseen siitä, onko tilannemuuttumassa paremmaksi vai huonommaksi,pitäisi samalla tarkastella minkälaisia seurauksiatällä tiedolla olisi korkeamman tasonoperationaalisiin päätöksiin.Kognitiivisia vaatimuksia vaativassa työssäkuvataan osuvasti naturalistisen päätöksenteonviitekehyksessä. Naturalistinen päätöksenteko(Naturalistic Decision Making[3–5]) on suunta, joka tarkastelee inhimillistäpäätöksentekoa luonnollisissa tilanteissa.Sen pohjalta arvioitiin, että pelastustoiminnankeskeiset kognitiiviset vaatimuksetovat seuraavat:naturalistinen päätöksenteko, mikä tarkoittaavälitöntä päätöksentekoa ilman tietoistavaihtoehtojen punnitsemista yms.;tällainen päätöksenteko perustuu kokemukseen,taitoon ja syvällisesti omaksuttuuntietoon ja sitä käytetään erityisesti vaikeissaja nopeutta vaativissa päätöksentekotilanteissa;tilanteen ymmärtäminen (sensemaking),mikä tarkoittaa tilannetiedon jatkuvaa arviointiaja uudelleen tulkinnan tarpeen tarkastelua;uudelleensuunnittelu, joka tyypillisestiseuraa sellaista tilannetta, jossa aikaisemmatoletukset ovat osoittautuneet vääriksi;koordinointi, joka liittyy haasteisiin monentoimijan hallinnassa kun toimijoilla onyhteinen päämäärä tai toisistaan riippumattomatpäämäärät;yhteisen toimintaperustan ylläpito (maintainingcommon ground), joka perustuuyhteisiin oletuksiin, yhteiseen ymmärrykseensuunnitelmasta, päämääristä ja esimiehenaikomuksista, yksimielisyyteen tehtävistäja vastuista toimintasuunnitelmassa,tiedon päivitykseen, muutoksista kommunikointiinsekä tilanteessa vaikuttavien ristiriitaisuuksienja jännitteiden hallintaan;epävarmuuksien ja riskien hallinta, jokaon usein avainhaaste monimutkaisissaja dynaamisissa ympäristöissä kun tietoa eiole tai se on epäselvää, ristiriitaista ja/tai sevoidaan tulkita monin eri tavoin;ongelman havaitseminen, mikä on useinkriittinen haaste erityisesti monimutkaisissaympäristöissä; mahdollinen ongelma onvoitava ennakoida nykyisen tilannekehityksenpohjalta, tai sitten ongelma on havaittavatilanteessa, joka muuttuu vain vähitellenoletetusta ennakoimattomaan ja epätoivottuun;huomion suuntaamisen hallinta (attentionmanagement), kun aisteja pommitetaanmonin eri tavoin (näköhavainnot, äänet,kosketukset jne.) ja yksilön on suunnattavahuomionsa siihen, minkä arvioi tärkeäksi;jayhteisen toiminnallisen tilannekuvan(common operational picture) hallinta, mihinliittyy oleellisena tilanteen ymmärrettäväksitekeminen, yhteistyö ja yksimielisennäkemyksen ylläpito.Projektin myötä tarkentui, mitä yhteisellä toiminnallisellatilannekuvalla (common operationalpicture) tarkoitetaan tässä projektissa.Se määriteltiin pelastustyöhön osallistuvienajantasaiseksi ja mahdollisimman yhtenäiseksikäsitykseksi pelastustilanteesta ja tämänkäsityksen muodostamiseksi, jakamiseksi jaesittämiseksi informaatio- ja kommunikaatioteknologiantuella. Projektin myötä tarkentuimyös, mitä teknologiaa kehitetään ja minkälaisiakäyttöominaisuuksia sillä tulisi olla.AmmATTilaisten haasTATTelutKRiiTTisen päätöksenteon metodillaMyönteistä palautetta saatiin eniten niiden välineidensuhteen, jotka olivat tarkoitettu erityisesti P3:n käyttöön.Projektin alkuvaiheessa tutkittiin palomiestentyötä ja tarkasteltiin siinä teknologian roolia.Tämä suoritettiin haastattelemalla pelastustoimenammattilaisia kriittisen päätöksenteonmetodilla (Critical Decision Method).Metodin mukaan palomiehiä pyydettiin kertomaanvaikeasta pelastustilanteesta, johonhe ovat itse osallistuneet. Tätä tapahtumaakäytiin haastattelussa lävitse useamman kerran,keskittyen kullakin kerralla erilaiseen tietoon[6].Aluksi käytiin kokemus lävitse sellaisenakuin haastateltu halusi sen tehdä. Seuraavaksierilliset tapahtumat, joista kokemus koostuu,tunnistettiin ja toiminnan päätöstilanteetasetettiin aikajanalle. Tämän jälkeen jokaistapäätöksentekotilannetta tarkasteltiinsen asettamien kongitiivisten vaatimusten selventämiseksi.Lopuksi kysyttiin vielä teknologianroolista ja siitä, miten uusi teknologiaolisi voinut auttaa ko. tilanteessa. Haastatteluihinosallistui Suomessa viisi henkilöä, joistakolme oli toiminut P3:na ja kaksi P4:nakyseisessä onnettomuustilanteessa.Haastattelu toi esille yleisten toimintaohjeidensuuren merkityksen pelastustoiminnassa.Haastatellut jäsensivät onnettomuustilanteetulkoisten tapahtumien mukaan(esim. lisävoimien saapuminen paikalle).Toimintapäätös tuotiin esille ikään kuintilanteen luonnollisena seurauksena, ei sellaisena,joka vaatisi erillistä päätöksentekoa.Päätöksenteon ”helppouden” katsottiin heijastavanhyvin sisäistettyjä toimintaperiaatteita,joita ei ole tarpeen erikseen miettiä.Haastattelut osoittivat selvästi myös, ettäpelastustoiminnan työvälineille on suuretvaatimukset. Työskentelyolosuhteet ovaterittäin vaativat ja aistit ovat kuormittuneitaniin, että vain oleelliset viestit pitää voidavaihtaa ja välineiden tulee olla esim. yksinkertaisiakäyttää. Voimakas henkinen ja fyysinenpaine johtavat siihen, että ei myöskäänhaluta ottaa lisää vaatimuksia uusien välineidenkäyttöön liittyen.Toisaalta haastatteluissa esille tullut haluttomuusottaa käyttöön uusia työvälineitä johtuneemyös vahvoista rutiineista, jotka ovatmuodostuneet koulutuksen ja työkokemuksenmyötä. Rutiineja tarvitaan nopeita ratkaisujaja saumatonta yhteistyötä vaativassatyössä ja jos niitä on syytä muuttaa, se voidaantehdä parhaiten koulutuksen kautta.Kovin uudenlaista välinettä on todennäköisestivaikea ottaa mukaan keskellä työelämääniin, että se omaksuttaisiin luontevasti osaksitoiminnan yleisiä rutiineja.PELASTUSTYÖN VAATIMUSTENSYVENTÄMINEN SUHTEESSAKEHITETTÄVÄÄN TEKNOLOGIAANProjektissa kehitettiin monentyyppistä teknologiaa(Kuva 1), sekä laitteita että ohjelmia.Erilaisiin päätelaitteisiin niin kentälleosaksi palomiehen varusteita kuin P3:n johtoautoonkinkehitettiin ohjelmia, jotka tukevattoimintaa ja päätöksentekoa (tehtävienantaminen ja kuittaaminen, karttapohjaisentilannekuvan muodostaminen ja jakaminen,riskienhallinta). Palomiehen varusteisiinsuunniteltiin integroitavia sensoreita, jotkajatkavat ihmisen aisteja (GPS-tietoon perustuvapaikannin, kypärän silmikkoon integroituinfrapunakamera- ja videokuvausmahdollisuus),minkä lisäksi tarkasteltiin irrallistenantureiden käyttömahdollisuuksia (kemikaalianturit,paikka-anturit).Kaikki laitteet toimivat integroidun tietojärjestelmänpuitteissa. Yhteinen palvelinsovellusGateway mahdollistaa tiedon vaihtamiseneri päätelaitteiden välillä. Tieto kulkeepäätelaitteiden ja tietokannan välillä langatontaverkkoa (Wireless Sensor Network)pitkin.PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011 33
- Page 2 and 3: Johdon Itse- Vir.om.tahto arvioJohd
- Page 4 and 5: Kati Tillander, Sisäasiainminister
- Page 6 and 7: YHTEENVETOTutkimuksen tavoitteena o
- Page 8 and 9: kuukausijakauma poikkesi palokuolem
- Page 10 and 11: paa-ajan asuntojen paloihin verratt
- Page 12 and 13: Teemu Karhula, Joonas Ryynänen ja
- Page 14 and 15: pois. Jokaisesta asuntokohteesta ta
- Page 16 and 17: palokuorman osuus on hyvin pieni. S
- Page 18: huomata, että tässä tarkastellaa
- Page 21: and the genesis of tribrachial stru
- Page 28 and 29: nuksista on ollut yleissivistävän
- Page 30: tulipalon 75 (32 %) tapauksessa. Ta
- Page 36 and 37: telussa. Lisäksi he antoivat kysel
- Page 38 and 39: ty käytettyjen tulisijojen prosent
- Page 40 and 41: Jukka Lepistö ja Pertti Granqvist,
- Page 42 and 43: kohoaa ja kohonnut lämpötila aihe
- Page 44 and 45: Esko Mikkola, VTT, PL 1000, 02044 V
- Page 46 and 47: mukaan lukien voi tulevaisuudessa m
- Page 49 and 50: sa, tietokannoissa, raporteissa ja
- Page 51 and 52: Esko Kaukonen, Pelastusopisto, PL 1
- Page 53 and 54: harjoituksiin ja sammutteiden käyt
- Page 55 and 56: Skenaariossa Blokkien taisto talous
- Page 57 and 58: taloudellisempia tuotteita ja suunn
- Page 59 and 60: avautuvat 5 sekuntia myöhemmin. Ma
- Page 61 and 62: Taulukko 2. DSC-kokeessa mitatut re
- Page 63 and 64: Termisten parametrien estimointiKAR
- Page 65 and 66: Johan Mangs ja Simo Hostikka, VTT,
- Page 67 and 68: missä n s,αβ , A s,αβ ja E s,
- Page 69 and 70: kaapelien simuloinneissa on muussa
- Page 71 and 72: 0: Ei vaurioita aiheuttanutta paloa
- Page 73 and 74: loissa ei ollut välitöntä vaaraa
- Page 75 and 76: Tällä varotoimenpiteellä estetti
- Page 77 and 78: pintojen kasteluun kului 41 l sammu
- Page 79 and 80: Markku Rantama ja Kari Junttila, Pe
- Page 81 and 82:
donsiirron välityskapasiteetti ali
- Page 83 and 84:
Pauliina Palttala ja Marita Vos, Vi
- Page 85 and 86:
tiin kuvaavat esimerkit ymmärtämi
- Page 87 and 88:
Tuomo Rinne ja Peter Grönberg, VTT
- Page 89 and 90:
avainsanat, kuten ”…poistukaa r
- Page 91 and 92:
katilanteet ovien edustoilla, jotka
- Page 93 and 94:
nuksia syntyy mm. työajan menetyks
- Page 95 and 96:
Sami Häkkinen, Suomen Palopäälly
- Page 97 and 98:
tavoitteenasetanta, strategian muka
- Page 99 and 100:
Pelastusopisto on...sisäasiainmini