Tulipalojen terveyskustannukset - Pelastustieto

Sami Häkkinen, Suomen Palopäällystöliitto, Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 HelsinkiPelastustoimen toimintaympäristönja toiminnanseuraamisen mittaritTiivistelmäPaloturvallisuuden ja pelastustoimen mittaamiselleon syntynyt pelastuslain uudistamisen,Sisäisen turvallisuuden ohjelmien jamuun ohjelmatyön kautta tarpeita seurata jaohjata pelastustoimen kehitystä. Tällä vuonna2008 alkaneella hankkeella tuotetut mittaritantavat tietoa, jonka avulla pelastustoimivoi suunnitella toimintansa suuntaamistaja kehittämistä.Mittarit jakaantuvat 1) aiheutuneiden vahinkojen,2) sidosryhmien ja yhteiskunnan,3) turvallisuusviestinnän, 4) paloturvallisuusvalvonnanja -huollon, 5) tutkimuksen ja kehittämisen,6) toimintaympäristön kehittymisenja 7) henkilöstön toimintakyvyn, osaamisenja hyvinvoinnin mittareihin. Mittaristoonon hahmoteltu 8) resursoinnin, 9) pelastustoiminnanja 10) toimijoiden välisenyhteistyön mittareita, mutta nämä osakokonaisuudeton jätetty hankkeesta.Pelastuslaitosten kanssa suunnitellaan mittaristonhyödyntämistä johtamisen työkalunaja toteutetaan kehittämishankkeet, joistakeskeisimpiä ovat: 1) vahinkomittareidenhyödyntäminen strategisessa suunnittelussa(esim. palvelutasopäätökset), 2) turvallisuusviestinnänpalautejärjestelmä, 3) tunnuslukujenvaltakunnalliset laskentaperusteet, 4)henkilöstömittareiden valtakunnalliset käytännöt,5) PRONTO-tietoihin perustuvienmittareiden automatisoiminen ja 6) pelastustoimenvalvonnan mittaaminen osanavalvontatoiminnan kehittämishankkeita.JOHDANTOHanke käynnistyi vuonna 2008 diplomityöllä,jossa selvitettiin paloturvallisuuden kannaltaolennaisimpia vahinkotilastoja ja sosiodemografisiatekijöitä [1]. Hankkeen toisessavaiheessa 2/2009–1/2011 tarkasteltiin ennenkaikkea onnettomuuksien ehkäisyn mittareita,joihin diplomityövaiheessa ei ollut otettukantaa. Työn edetessä on myös arvioitu mittaristontoiminnallisia käyttökohteita yhdessäpelastuslaitosten kanssa.Hankkeessa vietiin rinnakkain onnettomuuksienehkäisyn eri osa-alueiden tutkimusta.Valvontatoiminta rajattiin työn ulkopuolelle,koska valmistelussa ollut uusipelastuslaki asetti valvontatoiminnalle ennakoimattomiamuutostarpeita, jolloin valvonnanmittaamiseen tarkoitetut tunnusluvutolisivat olleet vanhentuneita jo selvityksenvalmistuttua.Hankkeen tutkimuksellisiksi päälinjoiksimuodostui yhtäältä turvallisuusviestinnänmitattavuus ja toisaalta pelastustoimen tutkimus-ja kehittämistoiminnan mitattavuus.Viimeksi mainitusta valmistui selvitys syyskuussa2010 ja ensiksi mainitusta lokakuussa2010 [2, 3].Tutkimusongelma molemmissa selvityksissäkeskittyy kysymykseen, millä tunnusluvuillatoimintaa olisi tarkoituksenmukaisintaseurata, jotta toiminta tukisi tulipalojenja muiden onnettomuuksien ehkäisyä mahdollisimmantehokkaalla tavalla. Molemmissaselvityksissä kysymystä tarkasteltiin lähtökohdasta,mitä mittareita nykyisin kerättävientietojen pohjalle voidaan rakentaa. Selvityksissäotettiin kantaa myös siihen, mitä tietojapelastustoimen tulisi toiminnastaan kerätä,jotta voidaan luoda onnettomuuksienehkäisytyötä paremmin tukevat tunnusluvut.Turvallisuusviestinnän mittaamisen tarkastelussahyödynnettiin pelastustoimen tähänastisiastrategisia linjauksia [4, 5], joilla selvitettiintoiminnan tavoitteeksi asetettu tahtotila.Työssä perehdyttiin liiketaloudellisiinkonsepteihin, kuten markkinointiin [6] jalaatukustannusajatteluun [7], joista ammennettiinajatuksia pelastustoimen turvallisuusviestinnänkohdentamiseksi ja kehittämiseksi.Psykologian ja sosiaalipsykologian malleistaerityisesti suunnitellun käyttäytymisen teoriaotettiin selvityksessä tarkempaan tarkasteluun[8]. Näiden mallien pohjalta on tehtyehdotuksia pelastustoimen turvallisuusviestinnänuudenlaisiksi lähestymis- ja toimintatavoiksi[3].Tutkimuksen ja kehittämisen strategisenalähtökohtana on käytetty pelastusalalla pelastustoimentutkimusohjelmaa (PETU), jokalaadittiin ensimmäistä kertaa vuonna 2007[9]. Työssä tutustuttiin myös muihin strategisiinlinjauksiin, joita alalla on tehty [10, 11]Mittaamisen malleja etsittiin selvityksessämuiden tieteellistä toimintaa harjoittavientai rahoittavien tahojen käyttämistä tunnusluvuista[12–14]. Lisäksi selvityksessä arvioitiinyksityisen sektorin käyttämiä tutki-PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011 95