12.07.2015 Views

Tulipalojen terveyskustannukset - Pelastustieto

Tulipalojen terveyskustannukset - Pelastustieto

Tulipalojen terveyskustannukset - Pelastustieto

SHOW MORE
SHOW LESS
  • No tags were found...

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

tavoitteenasetanta, strategian mukainen tutkimustoiminta, hyvän tieteellisen käytännönmukaisuus ja tutkimustuloksiin perustuva kehittämis- ja toimenpideohjelma (kuva 2).Vaiheiden toteutumista tulee seurata pelastustoimessa eri tasoilla, koska eri toimijat ovatvastuussa eri vaiheista.Kuva 2. Tutkimuksen laadun tuottamisen vaiheet [2].Henkilöstökysymykset ovat olleet alan keskustelunkeskiössä viime vuosina. Tässähankkeessa on luonnosteltu joitain liitteeseen1 koottuja tunnuslukuja pelastustoimenhenkilöstön resursoinnin, toimintakyvyn,osaamisen ja hyvinvoinnin seuraamiseksi.Resursointikysymyksiin liittyen alalla onhankkeita, joiden kautta mittareille saadaannumeerista tietopohjaa (mm. [19]), ja aihealuettakäsitellään esimerkiksi pelastuslaitostenkumppanuusverkoston henkilöstö- jataloustyöryhmässä.Toimintakyvyn arvioinnin työkaluista Fire-Fit on tällä hetkellä se, jonka taakse on saatueniten kriittistä massaa ja jonka käytettävyystoimintakyvyn arviointiin on erittäin hyväksihavaittu. Hankkeen toinen vaihe valmistuisyksyllä 2010 [20] ja 3. kehittämisvaihe saiPalosuojelurahaston rahoituksen, jolla arviointityökaluatäydennetään edelleen.Osaamisen kartoittamiseen on olemassatyökaluja, joita olisi edellytys laajentaa valtakunnallisiksi,mutta toistaiseksi osaamisenseuraamisen työkalut ovat alueellisia. Myöstyöyhteisön hyvinvoinnin seuraamiseen on joolemassa työkaluja (esim. TyöterveyslaitoksenParTy –kysely), mutta niitä ei tule ottaa käyttöönilman hyvää suunnitelmallisuutta ja selkeääkehittämistoimenpiteiden toteuttamissuunnitelmaa.Valvontatoiminta on uudistunut paljonuudessa pelastuslainsäädännössä. Valvontasuunnitelmatantavat pelastuslaitoksille mahdollisuudenmuuttaa tarkastettavan kohteentarkastusväliä, jos esimerkiksi kohteen toiminnanluonne, turvallisuuskulttuuri tai turvallisuustekniikkaon olennaisesti tavallistaheikompi tai parempi [21].Turvallisuuskulttuurin arvioimiseksi onluotu joitain työkaluja, joilla on tarkoitushuomioida perinteisen rakenteellisen paloturvallisuudenja turvallisuustekniikan lisäksimuun muassa kohteen johtaminen ja organisaatio,riskienhallintajärjestelmä(t), pelastussuunnitelmaja turvallisuuskoulutus[esim. 22].YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSETTyössä muodostetut tunnusluvut eivät olekiveen kirjoitettuja, mutta niiden muuttamiseksitulisi olla painavat perustelut, jottamittaristo tuottaisi kronologisesti vertailukelpoistatietoa. Erityisesti aiheutuneidenvahinkojen, toimintaympäristön ja onnettomuuksienehkäisytoiminnan tunnuslukujaon kehitetty jo pitkään. Työhön myönnettiinPalosuojelurahastosta jatkorahoitus,jonka avulla työ on tarkoitus saattaa käytännönstrategisen johtamisen työkaluksipelastuslaitoksille hankkeen päättymiseen31.8.2012 mennessä.Syksyllä 2010 alkaneen pilotoinnin yhteydessähavaittiin tarpeita kehittämisosahankkeille,jotka tukevat hankkeen käyttöönottoa.Palautepohjaisten tietojen keräämiseksion rakennettu palautejärjestelmä, laskentaperusteitaja tulosten tulkintaa varten hankkeessalaaditaan mittareille manuaali ja käytönhelpottamiseksi mittariston PRONTOtietoihinpohjautuvat mittarit ovat poimittavissaautomaattisesti PRONTOn parametritilastoistaMittarit-välilehdestä.Paloturvallisuusvalvonnan, resurssien jakustannusten sekä henkilöstön tunnuslukujenosalta alalla on tehty paljon pohjatyötä,jota voidaan hyödyntää mittareiden muodostamisessa.Tunnusluvut rakennetaan yhteistyössäpelastuslaitosten ja keskeisten kehittämistahojenkanssa, jolloin ne muodostuvatelimelliseksi osaksi uudistunutta toimintaa.Pelastustoiminta on resursoinnin määrällämitaten merkittävin osa pelastustoimen toimintaa.Kokonaisuuden kannalta pelastustoimintaon sen merkittävän aseman vuoksipakko sisällyttää mittaristoon. Hankkeessatutkitaan mahdollisuutta teettää pelastustoiminnanseurantatyökalut osaksi mittaristoaulkopuolisena selvitystyönä yhteistyössäpelastustoimen muiden toimijoiden kanssa.Sisäasiainministeriön pelastusosasto ja Pelastusopisto ovat päävastuussa ensimmäisen vaiheenstrategisesta tavoitteenasetannasta - yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Sisäisenturvallisuuden ohjelma määrittelee myös pelastustoimen tavoitteita. Ministeriönpelastusosasto ja Pelastusopisto vastaavat myös 2. kohdassa mainitusta strategisestajohdonmukaisuudesta.Palosuojelurahasto on autonominen suhteessa pelastusosastoon ja pelastustoimen muihintoimijoihin, ja sen antama rahoitus on esimerkiksi pelastustoimen tutkimusohjelmantavoitteista Muut mittariston riippumatonta. muutoksetSelvityksessä suositellaan kuitenkin Rahaston tavoitteiden4KIITOKSETTyön omistajaorganisaatio ja työnantajatahoon Suomen Palopäällystöliitto ry. Tutkimuksenohjausryhmän puheenjohtajanatoimi dosentti Veli-Pekka Nurmi ja muitaohjausryhmän jäseniä olivat Martti Honkala,Ari Keijonen, Seppo Männikkö, Matti Orrainen,Seppo Pekurinen, Kirsi Rajaniemi,Paavo Tiitta ja Pekka Vänskä. Erityistä tukeaovat tarjonneet myös muun muassa tutkimusjohtajaEsa Kokki, suunnittelija JohannesKetola, riskienhallintapäällikkö Jari Lepistö,johtava palotarkastaja Seppo Lucenius,riskienhallintapäällikkö Kimmo Markkanenja pilotointiin osallistuneet pelastuslaitokset.Työhön ja sen jalkauttamiseen liittyvään jatkohankkeeseenon myönnetty Palosuojelurahaston100-prosenttinen rahoitus.VIITTEET1. Häkkinen, S. 2008. Tilastollisen paloturvallisuusseurannankehittäminen.2. Häkkinen, S. 2010. Pelastustoimen tutkimuksenja kehittämisen mitattavuus.3. Häkkinen, S. 2008. Pelastustoimen turvallisuusviestinnänmitattavuus.4. Valistus- ja neuvontatyön strategia.2005. Sisäasiainministeriön pelastusosastonmuistio 1.9.2005.5. Autere, M., Joutsi, L., Peltokangas,M., Rantala, P., Tervo, V-P, & Turunen, O.2003. Pelastuslaitoksen valistustyön suunnittelu.Tampere, Sisäasiainministeriö, Pelastusopistoja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö(SPEK).6. Kotler, P. 2002. Marketing Management.7. Green, T. J. 2007. Quality Costs inEducation. The TQM Magazine. Vol. 19No. 4, 2007. pp. 308–314.8. Ajzen, I. 2005. Attitudes, Personalityand Behavior. 2nd ed. Open University Press,McGraw-Hill Education.9. Pelastustoimen tutkimusohjelma (PE-TU) 2007–2011. 2005.10. Kaukonen, E. (toim.) 2008. Pelastustoimentulevaisuuden ennakointi. Pelastustoimentulevaisuusluotausraadin osaraportti1. Pelastustoimen tutkimusraportti 2/2008.Kuopio, Pelastusopisto.11. Kaukonen, E. (toim.) 2008. Pelastustoimentulevaisuuden ennakointi. Pelastustoimentulevaisuusluotausraadin osaraportti2. Pelastustoimen tutkimusraportti 3/2008.Kuopio, Pelastusopisto.12. The QS World University Rankings.Times Higher Education.13. Suomen Akatemian strategia. 2006.14. A More Research-Intensive and IntegratedEuropean Research Area – Science,Technology and Competitiveness Key FiguresReport 2008/2009. 2008. EuropeanCommission, Directorate-General for Research.EUR 23608 EN.15. Ramírez, Y. W. & Nembhard, D. A.PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011 97

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!