tehokkaimmin muuttamalla aikomusta. Tämä edellyttää tilannekontekstin mukaistaturvallisuusviestintää nykyisen kohderyhmäviestinnän ohella. [7]Kuva 1. Suunnitellun käyttäytymisen teoria [7].mus- ja kehittämistoiminnan johtamisen jasuunnittelun malleja [15–18].Hankkeessa on sivuttu turvallisuusviestin-Konkreettisina nän sekä tutkimuksen ja kehittämisen toimenpiteinä ohellahenkilöstöön liittyviä kysymyksiä,suusviestinnän selvityksessä onnistumisesta ei esitetään muodostuturvallisuusviestinnänmittaamiskäytäntöjen uudistamisenseurattupalotarkastustoimintaan liittyvää uudislautteenkeräämisen tarpeisiin on luotu tur-lisäksipalautteidenyhteistyötäpohjalta kokonaiskuvaa.muun muassaPa-sosiaali- ja terveystoimensekätamistyötä,Alkonarvioitukanssamuun muassaja viestinnäntaloudel-kohdentamista ravitsemusliikkeisiin ja kunnallisiin vuokraasuntosäätiöihin.listen mittareiden kokoamista ja valmisteltusyrjäytymisen mittaamisen laskentaperusteita.Työssä esitetyt tunnusluvut on koottuliitteeseen 1.Pelastustoimen tutkimus ja kehittäminenAjzenin suunnitellun käyttäytymisen teorianperusteella käyttäytyminen on seuraus-Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ta aikomuksesta. strategista Aikomus linjaa syntyy on puolestaan jäsennelty pelastustoimessa viimevuosikymmenen TULOKSET loppupuolella subjektiivisesta muun muassa normista, laatimalla koetusta tilanteen ensimmäinen pelastustoimentutkimusohjelma 2007 - 2011. hallitsemisesta Pelastustoimen ja asenteesta tutkimuksen kyseistä käyttäytymistäkohtaan (kuva 1). Henkilöiden vaa-merkittävin rahoitustahoTurvallisuusviestintäPalosuojelurahasto on vuodesta 2009 edellyttänyt erityisavustushakemuksiinsaralliseen käyttäytymiseen vaikutetaan (sosiaali)psykologisenon toinen tutkimuksen esimerkki mukaan järjestelmällisen te-tutkimus- javaikuttavuustavoitetaulukot, Pelastustoimen turvallisuusviestintää eli valistusta,neuvontaa ja koulutusta kehityksestä. mitataan hokkaimmin muuttamalla aikomusta.mikäkehittämistoiminnan Tämäpääasiassa määrällisin tavoittein kuten väestönprosentuaalisella tavoitettavuudella. Turvallisuusviestintäselosteisiinon tehty vuoden2010 alusta merkittäviä muutoksia, jotkakuitenkin mahdollistavat monipuolisen toiminnanseuraamisen ja kehittämistarpeidenhuomioinnin. Vaikka edellytykset toiminnanseuraamiselle onkin luotu, mittaaminenon yhä lapsenkengissään.Määrällisten tavoitteiden rinnalle nostetaanhankkeessa toteutetussa selvityksessä laadullisiatekijöitä, kuten kohderyhmän merkittävyysja koulutuksen luonne. Turvallisuusviestinnänpääjakolinjat kulkevat toteuttamistavoissaja aihealueissa, joiden perusteellaturvallisuusviestintä voidaan jakaa tiedolliseenja taidolliseen koulutukseen sekä näkyvyydenedistämiseen. Lisäksi turvallisuusviestinnänkohderyhmien keskinäisessä arvottamisessaon käytetty riskiperustaisia demografisiatekijöitä. Kulutustuotteiden markkinoinnintapaan jaotteluun tulisi kuitenkinsoveltaa käyttäytymiseen ja elämäntapoihin96 PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011perustuvaa jaottelua.Palautetta kerätään ja annetaan pelastuslaitoksissavaihtelevasti, minkä vuoksi turvalli-vallisuusviestintää varten palautekyselypohjat,joilla palautetta voidaan ryhtyä keräämäänsähköisesti valtakunnallisesti yhdenmukaisellatavalla.edellyttää tilannekontekstin mukaista turvallisuusviestintäänykyisen kohderyhmäviestinnänohella. [7] 3Konkreettisina toimenpiteinä selvityksessäesitetään turvallisuusviestinnän mittaamiskäytäntöjenuudistamisen lisäksi yhteistyötämuun muassa sosiaali- ja terveystoimen sekäAlkon kanssa ja viestinnän kohdentamistaravitsemusliikkeisiin ja kunnallisiin vuokra-asuntosäätiöihin.Pelastustoimen tutkimus jakehittäminenTutkimus- ja kehittämistoiminnan strategistalinjaa on jäsennelty pelastustoimessa viimevuosikymmenen loppupuolella muun muassalaatimalla ensimmäinen pelastustoimen tutkimusohjelma2007–2011. Pelastustoimentutkimuksen merkittävin rahoitustaho Palosuojelurahastoon vuodesta 2009 edellyttänyterityisavustushakemuksiinsa vaikuttavuustavoitetaulukot,mikä on toinen esimerkki järjestelmällisentutkimus- ja kehittämistoiminnankehityksestä.Tutkimuksen laatu syntyy lähtökohtaisestineljän eri vaiheen kautta: onnistunut strateginentavoitteenasetanta, strategian mukainentutkimustoiminta, hyvän tieteellisen käytännönmukaisuus ja tutkimustuloksiin perustuvakehittämis- ja toimenpideohjelma (kuva2). Vaiheiden toteutumista tulee seuratapelastustoimessa eri tasoilla, koska eri toimijatovat vastuussa eri vaiheista.Sisäasiainministeriön pelastusosasto ja Pelastusopistoovat päävastuussa ensimmäisenvaiheen strategisesta tavoitteenasetannasta -yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa.Sisäisen turvallisuuden ohjelma määritteleemyös pelastustoimen tavoitteita. Ministeriönpelastusosasto ja Pelastusopisto vastaavatmyös 2. kohdassa mainitusta strategisestajohdonmukaisuudesta.Palosuojelurahasto on autonominen suhteessapelastusosastoon ja pelastustoimenmuihin toimijoihin, ja sen antama rahoituson esimerkiksi pelastustoimen tutkimusohjelmantavoitteista riippumatonta. Selvityksessäsuositellaan kuitenkin Rahaston tavoitteidensitomista muuhun alan strategiseen tavoitteenasetantaan.Vastuu tutkimuksen oikeellisuudestasekä tiedollisesta ja metodologisestalaadusta kuuluu tutkimusta toteuttavilletahoille. Pelastuslaitosten tulee puolestaanhuolehtia kehittämistoimenpiteidenjalkauttamisesta. Eri vaiheiden välisiin viestinnällisiinrajapintoihin tulee kiinnittää erityistähuomiota.Tutkimuksen ja kehittämisen mittarit onlistattu liitteessä 1. Strategioiden toteuttamisenresursointi ja vastuut, tutkimuksen jalkauttaminenja siihen liittyvä viestintä ovatpelastustoimen tutkimuksen ja kehittämisensuurimmat tämänhetkiset haasteet.
tavoitteenasetanta, strategian mukainen tutkimustoiminta, hyvän tieteellisen käytännönmukaisuus ja tutkimustuloksiin perustuva kehittämis- ja toimenpideohjelma (kuva 2).Vaiheiden toteutumista tulee seurata pelastustoimessa eri tasoilla, koska eri toimijat ovatvastuussa eri vaiheista.Kuva 2. Tutkimuksen laadun tuottamisen vaiheet [2].Henkilöstökysymykset ovat olleet alan keskustelunkeskiössä viime vuosina. Tässähankkeessa on luonnosteltu joitain liitteeseen1 koottuja tunnuslukuja pelastustoimenhenkilöstön resursoinnin, toimintakyvyn,osaamisen ja hyvinvoinnin seuraamiseksi.Resursointikysymyksiin liittyen alalla onhankkeita, joiden kautta mittareille saadaannumeerista tietopohjaa (mm. [19]), ja aihealuettakäsitellään esimerkiksi pelastuslaitostenkumppanuusverkoston henkilöstö- jataloustyöryhmässä.Toimintakyvyn arvioinnin työkaluista Fire-Fit on tällä hetkellä se, jonka taakse on saatueniten kriittistä massaa ja jonka käytettävyystoimintakyvyn arviointiin on erittäin hyväksihavaittu. Hankkeen toinen vaihe valmistuisyksyllä 2010 [20] ja 3. kehittämisvaihe saiPalosuojelurahaston rahoituksen, jolla arviointityökaluatäydennetään edelleen.Osaamisen kartoittamiseen on olemassatyökaluja, joita olisi edellytys laajentaa valtakunnallisiksi,mutta toistaiseksi osaamisenseuraamisen työkalut ovat alueellisia. Myöstyöyhteisön hyvinvoinnin seuraamiseen on joolemassa työkaluja (esim. TyöterveyslaitoksenParTy –kysely), mutta niitä ei tule ottaa käyttöönilman hyvää suunnitelmallisuutta ja selkeääkehittämistoimenpiteiden toteuttamissuunnitelmaa.Valvontatoiminta on uudistunut paljonuudessa pelastuslainsäädännössä. Valvontasuunnitelmatantavat pelastuslaitoksille mahdollisuudenmuuttaa tarkastettavan kohteentarkastusväliä, jos esimerkiksi kohteen toiminnanluonne, turvallisuuskulttuuri tai turvallisuustekniikkaon olennaisesti tavallistaheikompi tai parempi [21].Turvallisuuskulttuurin arvioimiseksi onluotu joitain työkaluja, joilla on tarkoitushuomioida perinteisen rakenteellisen paloturvallisuudenja turvallisuustekniikan lisäksimuun muassa kohteen johtaminen ja organisaatio,riskienhallintajärjestelmä(t), pelastussuunnitelmaja turvallisuuskoulutus[esim. 22].YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSETTyössä muodostetut tunnusluvut eivät olekiveen kirjoitettuja, mutta niiden muuttamiseksitulisi olla painavat perustelut, jottamittaristo tuottaisi kronologisesti vertailukelpoistatietoa. Erityisesti aiheutuneidenvahinkojen, toimintaympäristön ja onnettomuuksienehkäisytoiminnan tunnuslukujaon kehitetty jo pitkään. Työhön myönnettiinPalosuojelurahastosta jatkorahoitus,jonka avulla työ on tarkoitus saattaa käytännönstrategisen johtamisen työkaluksipelastuslaitoksille hankkeen päättymiseen31.8.2012 mennessä.Syksyllä 2010 alkaneen pilotoinnin yhteydessähavaittiin tarpeita kehittämisosahankkeille,jotka tukevat hankkeen käyttöönottoa.Palautepohjaisten tietojen keräämiseksion rakennettu palautejärjestelmä, laskentaperusteitaja tulosten tulkintaa varten hankkeessalaaditaan mittareille manuaali ja käytönhelpottamiseksi mittariston PRONTOtietoihinpohjautuvat mittarit ovat poimittavissaautomaattisesti PRONTOn parametritilastoistaMittarit-välilehdestä.Paloturvallisuusvalvonnan, resurssien jakustannusten sekä henkilöstön tunnuslukujenosalta alalla on tehty paljon pohjatyötä,jota voidaan hyödyntää mittareiden muodostamisessa.Tunnusluvut rakennetaan yhteistyössäpelastuslaitosten ja keskeisten kehittämistahojenkanssa, jolloin ne muodostuvatelimelliseksi osaksi uudistunutta toimintaa.Pelastustoiminta on resursoinnin määrällämitaten merkittävin osa pelastustoimen toimintaa.Kokonaisuuden kannalta pelastustoimintaon sen merkittävän aseman vuoksipakko sisällyttää mittaristoon. Hankkeessatutkitaan mahdollisuutta teettää pelastustoiminnanseurantatyökalut osaksi mittaristoaulkopuolisena selvitystyönä yhteistyössäpelastustoimen muiden toimijoiden kanssa.Sisäasiainministeriön pelastusosasto ja Pelastusopisto ovat päävastuussa ensimmäisen vaiheenstrategisesta tavoitteenasetannasta - yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Sisäisenturvallisuuden ohjelma määrittelee myös pelastustoimen tavoitteita. Ministeriönpelastusosasto ja Pelastusopisto vastaavat myös 2. kohdassa mainitusta strategisestajohdonmukaisuudesta.Palosuojelurahasto on autonominen suhteessa pelastusosastoon ja pelastustoimen muihintoimijoihin, ja sen antama rahoitus on esimerkiksi pelastustoimen tutkimusohjelmantavoitteista Muut mittariston riippumatonta. muutoksetSelvityksessä suositellaan kuitenkin Rahaston tavoitteiden4KIITOKSETTyön omistajaorganisaatio ja työnantajatahoon Suomen Palopäällystöliitto ry. Tutkimuksenohjausryhmän puheenjohtajanatoimi dosentti Veli-Pekka Nurmi ja muitaohjausryhmän jäseniä olivat Martti Honkala,Ari Keijonen, Seppo Männikkö, Matti Orrainen,Seppo Pekurinen, Kirsi Rajaniemi,Paavo Tiitta ja Pekka Vänskä. Erityistä tukeaovat tarjonneet myös muun muassa tutkimusjohtajaEsa Kokki, suunnittelija JohannesKetola, riskienhallintapäällikkö Jari Lepistö,johtava palotarkastaja Seppo Lucenius,riskienhallintapäällikkö Kimmo Markkanenja pilotointiin osallistuneet pelastuslaitokset.Työhön ja sen jalkauttamiseen liittyvään jatkohankkeeseenon myönnetty Palosuojelurahaston100-prosenttinen rahoitus.VIITTEET1. Häkkinen, S. 2008. Tilastollisen paloturvallisuusseurannankehittäminen.2. Häkkinen, S. 2010. Pelastustoimen tutkimuksenja kehittämisen mitattavuus.3. Häkkinen, S. 2008. Pelastustoimen turvallisuusviestinnänmitattavuus.4. Valistus- ja neuvontatyön strategia.2005. Sisäasiainministeriön pelastusosastonmuistio 1.9.2005.5. Autere, M., Joutsi, L., Peltokangas,M., Rantala, P., Tervo, V-P, & Turunen, O.2003. Pelastuslaitoksen valistustyön suunnittelu.Tampere, Sisäasiainministeriö, Pelastusopistoja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö(SPEK).6. Kotler, P. 2002. Marketing Management.7. Green, T. J. 2007. Quality Costs inEducation. The TQM Magazine. Vol. 19No. 4, 2007. pp. 308–314.8. Ajzen, I. 2005. Attitudes, Personalityand Behavior. 2nd ed. Open University Press,McGraw-Hill Education.9. Pelastustoimen tutkimusohjelma (PE-TU) 2007–2011. 2005.10. Kaukonen, E. (toim.) 2008. Pelastustoimentulevaisuuden ennakointi. Pelastustoimentulevaisuusluotausraadin osaraportti1. Pelastustoimen tutkimusraportti 2/2008.Kuopio, Pelastusopisto.11. Kaukonen, E. (toim.) 2008. Pelastustoimentulevaisuuden ennakointi. Pelastustoimentulevaisuusluotausraadin osaraportti2. Pelastustoimen tutkimusraportti 3/2008.Kuopio, Pelastusopisto.12. The QS World University Rankings.Times Higher Education.13. Suomen Akatemian strategia. 2006.14. A More Research-Intensive and IntegratedEuropean Research Area – Science,Technology and Competitiveness Key FiguresReport 2008/2009. 2008. EuropeanCommission, Directorate-General for Research.EUR 23608 EN.15. Ramírez, Y. W. & Nembhard, D. A.PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011 97
- Page 2 and 3:
Johdon Itse- Vir.om.tahto arvioJohd
- Page 4 and 5:
Kati Tillander, Sisäasiainminister
- Page 6 and 7:
YHTEENVETOTutkimuksen tavoitteena o
- Page 8 and 9:
kuukausijakauma poikkesi palokuolem
- Page 10 and 11:
paa-ajan asuntojen paloihin verratt
- Page 12 and 13:
Teemu Karhula, Joonas Ryynänen ja
- Page 14 and 15:
pois. Jokaisesta asuntokohteesta ta
- Page 16 and 17:
palokuorman osuus on hyvin pieni. S
- Page 18:
huomata, että tässä tarkastellaa
- Page 21:
and the genesis of tribrachial stru
- Page 28 and 29:
nuksista on ollut yleissivistävän
- Page 30:
tulipalon 75 (32 %) tapauksessa. Ta
- Page 33:
Erityisesti haluttiin saada esille
- Page 36 and 37:
telussa. Lisäksi he antoivat kysel
- Page 38 and 39:
ty käytettyjen tulisijojen prosent
- Page 40 and 41:
Jukka Lepistö ja Pertti Granqvist,
- Page 42 and 43:
kohoaa ja kohonnut lämpötila aihe
- Page 44 and 45:
Esko Mikkola, VTT, PL 1000, 02044 V
- Page 46 and 47: mukaan lukien voi tulevaisuudessa m
- Page 49 and 50: sa, tietokannoissa, raporteissa ja
- Page 51 and 52: Esko Kaukonen, Pelastusopisto, PL 1
- Page 53 and 54: harjoituksiin ja sammutteiden käyt
- Page 55 and 56: Skenaariossa Blokkien taisto talous
- Page 57 and 58: taloudellisempia tuotteita ja suunn
- Page 59 and 60: avautuvat 5 sekuntia myöhemmin. Ma
- Page 61 and 62: Taulukko 2. DSC-kokeessa mitatut re
- Page 63 and 64: Termisten parametrien estimointiKAR
- Page 65 and 66: Johan Mangs ja Simo Hostikka, VTT,
- Page 67 and 68: missä n s,αβ , A s,αβ ja E s,
- Page 69 and 70: kaapelien simuloinneissa on muussa
- Page 71 and 72: 0: Ei vaurioita aiheuttanutta paloa
- Page 73 and 74: loissa ei ollut välitöntä vaaraa
- Page 75 and 76: Tällä varotoimenpiteellä estetti
- Page 77 and 78: pintojen kasteluun kului 41 l sammu
- Page 79 and 80: Markku Rantama ja Kari Junttila, Pe
- Page 81 and 82: donsiirron välityskapasiteetti ali
- Page 83 and 84: Pauliina Palttala ja Marita Vos, Vi
- Page 85 and 86: tiin kuvaavat esimerkit ymmärtämi
- Page 87 and 88: Tuomo Rinne ja Peter Grönberg, VTT
- Page 89 and 90: avainsanat, kuten ”…poistukaa r
- Page 91 and 92: katilanteet ovien edustoilla, jotka
- Page 93 and 94: nuksia syntyy mm. työajan menetyks
- Page 95: Sami Häkkinen, Suomen Palopäälly
- Page 99 and 100: Pelastusopisto on...sisäasiainmini