saamisten aikataulu vaikuttaa myös osaltaanvarsinaisen tutkimustöiden järjestykseen.TUTKIMUKSEN MERKITYS<strong>Tulipalojen</strong> tiedetään aiheuttavan paljon aineellisiakustannuksia ja palamisen aiheuttamienvammojen hoito on kallista, muttavammautumisten aiheuttamia kustannuksiakokonaisvaltaisesti ja pidempiaikaisistaseurauksista ei tunneta hyvin. Tutkimuksessatuotetaan euromääräinen arvio paloissavammautuneiden ja kuolleiden aiheuttamistakustannuksista. Tutkimus tuottaa myösuutta tietoa paloista tapaturmaisena ilmiönä.Tuloksia voidaan hyödyntää mm. ennaltaehkäisyäkoskevassa päätöksenteossa ja tulostentoivotaan mahdollistavan ennaltaehkäisevientoimenpiteiden aikaisempaa paremman kustannus–hyöty-tyyppisen arvioimisenKIITOKSETTutkimuksen aloittamisen ja toteuttamisenon mahdollistanut Palosuojelurahastonmyöntämä erityisavustus vuosille 2011–2012sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusns. yhteisrahoitteisena projektina.Töölön palovammaosaston henkilökunnan jaerityisesti osastoylilääkäri, dos. Jyrki Vuolanpalovammahoidon tuntemus ja asiantuntijatukitutkimusprojektille on auttanut monessaalun suunnitteluvaiheen asiassa eteenpäin.LÄHDELUETTELO1. Kokki E, Jäntti J. 2009. Vakavia henkilövahinkojaaiheuttaneet tulipalot 2007–2008.Pelastusopiston julkaisu, B-sarja: Tutkimusraportit2/2009.2. Finanssialan Keskusliitto. Palovahinkotilastot.Palovahingot Suomessa 1988–2008.Finanssialan Keskusliitto http://www.fkl.fi/www/page/fk_www_48633. Hytonen M, Honkanen R, AskoseljavaaraS. Incidence of Burns Requiring Hospitalizationin Finland in 1980. Ann.Chir.Gynaecol. 1987;76(4):218–221.4. Nieminen S, Laaksonen V, ViljantoJ, Pakkanen A. Burn Injuries in Finland.Scandinavian Journal of Plastic andReconstructive Surgery and Hand Surgery1977;11(1):63–67.5. Papp A. The first 1000 patients treatedin Kuopio University Hospital Burn Unit inFinland. Burns 2009 JUN;35(4):565-571.6. Papp A, Rytkonen T, KoIjonen V, VuolaJ. Paediatric ICU burns in Finland 1994-2004. Burns 2008 MAY;34(3):339–344.7. Zeitlin R, Somppi E, Jarnberg J. PediatricBurns in Central Finland betweenthe 1960s and the 1980s. Burns 1993OCT;19(5):418–422.8. Tanttula K, Vuola J, AskoSeljavaara S.Return to employment after burn. Burns1997 JUN;23(4):341–344.9. Zeitlin REK. Long-term psychosocialsequelae of paediatric burns. Burns 1997SEP;23(6):467–472.10. Zeitlin REK, Jarnberg J, SomppiEJ, Sundell B. Long-term functional sequelaeafter paediatric burns. Burns 1998FEB;24(1):3–6.11. Takayanagi K, Kawai S, Aoki R. Thecost of burn care and implications for efficientcare. Clin.Perform.Qual.Health Care1999 Apr-Jun;7(2):70–73.12. Eldad A, Stern Z, Sover H, NeumanR, Ben Meir P, Wexler MR. The costof an extensive burn survival. Burns 1993Jun;19(3):235–238.13. Hemington-Gorse SJ, Potokar TS,Drew PJ, Dickson WA. Burn care costing:the Welsh experience. Burns 2009May;35(3):378–382.14. Sanchez JL, Bastida JL, MartinezMM, Moreno JM, Chamorro JJ. Socio-economiccost and health-related quality of lifeof burn victims in Spain. Burns 2008Nov;34(7):975–981.15. Onarheim H, Jensen SA, RosenbergBE, Guttormsen AB. The epidemiologyof patients with burn injuries admitted toNorwegian hospitals in 2007. Burns 2009DEC;35(8):1142–1146.16. Brych SB, Engrav LH, Rivara FP, PtacekJT, Lezotte DC, Esselman PC, et al. Timeoff work and return to work rates afterburns: systematic review of the literature anda large two-center series. J.Burn Care Rehabil.2001 Nov–Dec;22(6):401–405.17. Schneider JC, Bassi S, Ryan CM. BarriersImpacting Employment After Burn Injury.Journal of Burn Care & Research 2009MAR-APR;30(2):294–300.Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari 2011Järjestyksessään toinen sisäisen turvallisuudentutkimusseminaari järjestetään 29. syyskuuta2011 Poliisiammattikorkeakoululla Tampereella.Seminaari kokoaa yhteen turvallisuuden alantutkijoita, asiantuntijoita, päätöksentekijöitä jakäytännön toimijoita. Ohjelmassa on yleisluentojaja työryhmäesityksiä. Tänä vuonna seminaarissakeskustellaan erityisesti tieteen vapaudestaturvallisuuden tutkimuksessa.Seminaarin järjestävät sisäasiainministeriönhallinnonalan oppilaitokset Poliisiammattikorkeakoulu,Pelastusopisto ja sen yhteydessä toimivaKriisinhallintakeskus sekä Raja- ja merivartiokoulu.Seminaarin ilmoittaudutaan verkkolomakkeella.Työryhmiä on viisi:1. Toimintaympäristötutkimus2. Turvallisuusalan toimijoiden yhteistyö3. Turvallisuusalan koulutuksen, ammattien ja työn tutkimus4. Turvallisuuden johtaminen ja hallinto5. Turvallisuusuhkiin varautuminen ja ennakointi.LisätietojaJarmo Houtsonen, p. 071 878 3814jarmo.houtsonen(at)poliisi.fiIina Sahramäki, p, 071 878 3808iina.sahramaki(at)poliisi.fiwww.polamk.fi/poliisi/poliisioppilaitos/home.nsf/pages/tutkimusseminaari94 PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011
Sami Häkkinen, Suomen Palopäällystöliitto, Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 HelsinkiPelastustoimen toimintaympäristönja toiminnanseuraamisen mittaritTiivistelmäPaloturvallisuuden ja pelastustoimen mittaamiselleon syntynyt pelastuslain uudistamisen,Sisäisen turvallisuuden ohjelmien jamuun ohjelmatyön kautta tarpeita seurata jaohjata pelastustoimen kehitystä. Tällä vuonna2008 alkaneella hankkeella tuotetut mittaritantavat tietoa, jonka avulla pelastustoimivoi suunnitella toimintansa suuntaamistaja kehittämistä.Mittarit jakaantuvat 1) aiheutuneiden vahinkojen,2) sidosryhmien ja yhteiskunnan,3) turvallisuusviestinnän, 4) paloturvallisuusvalvonnanja -huollon, 5) tutkimuksen ja kehittämisen,6) toimintaympäristön kehittymisenja 7) henkilöstön toimintakyvyn, osaamisenja hyvinvoinnin mittareihin. Mittaristoonon hahmoteltu 8) resursoinnin, 9) pelastustoiminnanja 10) toimijoiden välisenyhteistyön mittareita, mutta nämä osakokonaisuudeton jätetty hankkeesta.Pelastuslaitosten kanssa suunnitellaan mittaristonhyödyntämistä johtamisen työkalunaja toteutetaan kehittämishankkeet, joistakeskeisimpiä ovat: 1) vahinkomittareidenhyödyntäminen strategisessa suunnittelussa(esim. palvelutasopäätökset), 2) turvallisuusviestinnänpalautejärjestelmä, 3) tunnuslukujenvaltakunnalliset laskentaperusteet, 4)henkilöstömittareiden valtakunnalliset käytännöt,5) PRONTO-tietoihin perustuvienmittareiden automatisoiminen ja 6) pelastustoimenvalvonnan mittaaminen osanavalvontatoiminnan kehittämishankkeita.JOHDANTOHanke käynnistyi vuonna 2008 diplomityöllä,jossa selvitettiin paloturvallisuuden kannaltaolennaisimpia vahinkotilastoja ja sosiodemografisiatekijöitä [1]. Hankkeen toisessavaiheessa 2/2009–1/2011 tarkasteltiin ennenkaikkea onnettomuuksien ehkäisyn mittareita,joihin diplomityövaiheessa ei ollut otettukantaa. Työn edetessä on myös arvioitu mittaristontoiminnallisia käyttökohteita yhdessäpelastuslaitosten kanssa.Hankkeessa vietiin rinnakkain onnettomuuksienehkäisyn eri osa-alueiden tutkimusta.Valvontatoiminta rajattiin työn ulkopuolelle,koska valmistelussa ollut uusipelastuslaki asetti valvontatoiminnalle ennakoimattomiamuutostarpeita, jolloin valvonnanmittaamiseen tarkoitetut tunnusluvutolisivat olleet vanhentuneita jo selvityksenvalmistuttua.Hankkeen tutkimuksellisiksi päälinjoiksimuodostui yhtäältä turvallisuusviestinnänmitattavuus ja toisaalta pelastustoimen tutkimus-ja kehittämistoiminnan mitattavuus.Viimeksi mainitusta valmistui selvitys syyskuussa2010 ja ensiksi mainitusta lokakuussa2010 [2, 3].Tutkimusongelma molemmissa selvityksissäkeskittyy kysymykseen, millä tunnusluvuillatoimintaa olisi tarkoituksenmukaisintaseurata, jotta toiminta tukisi tulipalojenja muiden onnettomuuksien ehkäisyä mahdollisimmantehokkaalla tavalla. Molemmissaselvityksissä kysymystä tarkasteltiin lähtökohdasta,mitä mittareita nykyisin kerättävientietojen pohjalle voidaan rakentaa. Selvityksissäotettiin kantaa myös siihen, mitä tietojapelastustoimen tulisi toiminnastaan kerätä,jotta voidaan luoda onnettomuuksienehkäisytyötä paremmin tukevat tunnusluvut.Turvallisuusviestinnän mittaamisen tarkastelussahyödynnettiin pelastustoimen tähänastisiastrategisia linjauksia [4, 5], joilla selvitettiintoiminnan tavoitteeksi asetettu tahtotila.Työssä perehdyttiin liiketaloudellisiinkonsepteihin, kuten markkinointiin [6] jalaatukustannusajatteluun [7], joista ammennettiinajatuksia pelastustoimen turvallisuusviestinnänkohdentamiseksi ja kehittämiseksi.Psykologian ja sosiaalipsykologian malleistaerityisesti suunnitellun käyttäytymisen teoriaotettiin selvityksessä tarkempaan tarkasteluun[8]. Näiden mallien pohjalta on tehtyehdotuksia pelastustoimen turvallisuusviestinnänuudenlaisiksi lähestymis- ja toimintatavoiksi[3].Tutkimuksen ja kehittämisen strategisenalähtökohtana on käytetty pelastusalalla pelastustoimentutkimusohjelmaa (PETU), jokalaadittiin ensimmäistä kertaa vuonna 2007[9]. Työssä tutustuttiin myös muihin strategisiinlinjauksiin, joita alalla on tehty [10, 11]Mittaamisen malleja etsittiin selvityksessämuiden tieteellistä toimintaa harjoittavientai rahoittavien tahojen käyttämistä tunnusluvuista[12–14]. Lisäksi selvityksessä arvioitiinyksityisen sektorin käyttämiä tutki-PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011 95
- Page 2 and 3:
Johdon Itse- Vir.om.tahto arvioJohd
- Page 4 and 5:
Kati Tillander, Sisäasiainminister
- Page 6 and 7:
YHTEENVETOTutkimuksen tavoitteena o
- Page 8 and 9:
kuukausijakauma poikkesi palokuolem
- Page 10 and 11:
paa-ajan asuntojen paloihin verratt
- Page 12 and 13:
Teemu Karhula, Joonas Ryynänen ja
- Page 14 and 15:
pois. Jokaisesta asuntokohteesta ta
- Page 16 and 17:
palokuorman osuus on hyvin pieni. S
- Page 18:
huomata, että tässä tarkastellaa
- Page 21:
and the genesis of tribrachial stru
- Page 28 and 29:
nuksista on ollut yleissivistävän
- Page 30:
tulipalon 75 (32 %) tapauksessa. Ta
- Page 33:
Erityisesti haluttiin saada esille
- Page 36 and 37:
telussa. Lisäksi he antoivat kysel
- Page 38 and 39:
ty käytettyjen tulisijojen prosent
- Page 40 and 41:
Jukka Lepistö ja Pertti Granqvist,
- Page 42 and 43:
kohoaa ja kohonnut lämpötila aihe
- Page 44 and 45: Esko Mikkola, VTT, PL 1000, 02044 V
- Page 46 and 47: mukaan lukien voi tulevaisuudessa m
- Page 49 and 50: sa, tietokannoissa, raporteissa ja
- Page 51 and 52: Esko Kaukonen, Pelastusopisto, PL 1
- Page 53 and 54: harjoituksiin ja sammutteiden käyt
- Page 55 and 56: Skenaariossa Blokkien taisto talous
- Page 57 and 58: taloudellisempia tuotteita ja suunn
- Page 59 and 60: avautuvat 5 sekuntia myöhemmin. Ma
- Page 61 and 62: Taulukko 2. DSC-kokeessa mitatut re
- Page 63 and 64: Termisten parametrien estimointiKAR
- Page 65 and 66: Johan Mangs ja Simo Hostikka, VTT,
- Page 67 and 68: missä n s,αβ , A s,αβ ja E s,
- Page 69 and 70: kaapelien simuloinneissa on muussa
- Page 71 and 72: 0: Ei vaurioita aiheuttanutta paloa
- Page 73 and 74: loissa ei ollut välitöntä vaaraa
- Page 75 and 76: Tällä varotoimenpiteellä estetti
- Page 77 and 78: pintojen kasteluun kului 41 l sammu
- Page 79 and 80: Markku Rantama ja Kari Junttila, Pe
- Page 81 and 82: donsiirron välityskapasiteetti ali
- Page 83 and 84: Pauliina Palttala ja Marita Vos, Vi
- Page 85 and 86: tiin kuvaavat esimerkit ymmärtämi
- Page 87 and 88: Tuomo Rinne ja Peter Grönberg, VTT
- Page 89 and 90: avainsanat, kuten ”…poistukaa r
- Page 91 and 92: katilanteet ovien edustoilla, jotka
- Page 93: nuksia syntyy mm. työajan menetyks
- Page 97 and 98: tavoitteenasetanta, strategian muka
- Page 99 and 100: Pelastusopisto on...sisäasiainmini