telussa. Lisäksi he antoivat kyselylomakkeenavulla arvionsa teknologian lupaavuudesta.Kuvassa 2 esitetään, miten normaalisti toimiva,opintojensa päätösvaiheessa olevista palomiesopiskelijoistakoostunut ryhmä onnistuiensimmäisessä kenttätestitilanteessa päätöksenteossaja miten seurantaryhmä olisitoiminut, jos sillä olisi ollut uusi teknologia(ammoniakkiantureista saatu tieto) käytettävissään.Kyseessä olevassa onnettomuudessahenkilöauto oli törmännyt ammoniakkiakuljettavaan säiliöautoon aiheuttaen ammoniakkivuodonja lisäksi toinen henkilöautoon törmännyt säiliöautoon ja syttynyt palamaan.Seurantaryhmällä oli käytössään erillisensääaseman tiedot ja maastoon vapaastisijoitettavia kemikaaliantureita. Langatonverkko (Wireless Sensor Network) välitti tiedonsäästä (mm. tuulen suunta) ja kemikaalinkonsentraatiosta anturien sijoituspaikoillakannettavan tietokoneen karttapohjalle.Testeihin osallistuneiden palomiesten näkemystulee selvästi ja lyhyesti esille kyselylomakevastauksista.Väitteestä ”tämän kaltaisen(mutta valmiin) järjestelmän avulla voisiparantaa yhteistä tilannekäsitystä pelastustoiminnassa”hieman alle 50 % vastanneista olitäysin samaa mieltä ja hieman yli 50 % jokseenkinsamaa mieltä. Väitteestä ”valmiiksikehitettynä järjestelmä voisi sopia tulevaisuudessahyvin ammattikäyttöön” hieman alle40 % oli täysin samaa mieltä, hieman yli50 % oli jokseenkin samaa mieltä, ja hiemanalle 10 % jokseenkin eri mieltä.Teknologian lupaavuuden lopullinen, kokonaisvaltainenarviointi tapahtui käyttämälläkaikkea projektin aikana saatua käyttökokemustaja kerättyjä arvioita. Tästä muodostettiinoma kokonaiskuva nk. Usability Casemetodin avulla. Siinä luotiin näkemys siitä,mitkä ovat kyseisen teknologian oleellisimmatvaatimukset käytön näkökulmastaja sen jälkeen tutkittiin, kuinka hyvin teknologiatäyttää nämä vaatimukset. Sen pohjaltatodettiin, että teknologiakonseptit – toimijoidenpäätelaitteet, anturit, jotka jatkoivatihmisen aisteja, tiedon merkityksen strukturointija tiedon jakaminen nk. Gatewayn jaWLAN:n avulla tukivat tilannemallin muodostamista,esittämistä ja jakamista.KESKEISET TULOKSETTeknologian käyttölähtöisen kehittämisennäkökulmasta käytetyt metodit olivat onnistuneita.Alaan tutustuminen antoi tarvittavaanäkemystä pelastustyön vaativuudesta javaatimuksista yleisellä tasolla. Näkemys siitä,missä tehtävissä teknologiaa voi käyttää, varmistiettä teknologian kehittäminen kohdistuitodelliseen käyttöön. Suunnittelupalautekehitystyön aikana varmisti, että kun teknisetperusratkaisut oli tehty, kehitys suuntautuukäytön kannalta mielekkäisiin ratkaisuihin.Suunnittelupalautetta olisi voitu antaapaitsi useammalle teknologialle myös projektinaikaisemmassakin vaiheessa, jolloin teknologiaolisi ollut kehittyneempää ja sitenhelpommin arvioitavissa kenttätilanteessa.Uutta teknologiaa käyttävän ryhmän käyttörinnakkain tehtävää suorittava ryhmän kanssamahdollisti keskeneräisen, konseptitasollatoimivan teknologian lupaavuuden arvioinninilman, että teknologian keskeneräisyysolisi haitannut vaativan tehtävän suorittamista.Usability Case antoi kattavan ja selkeänkokonaiskuvan siitä, kuinka lupaavaksi teknologiaosoittautui projektin aikana.Myös kehitetyn teknologian näkökulmastaprojekti oli onnistunut. Myönteistä palautettasaatiin eniten niiden välineiden suhteen,jotka olivat tarkoitettu erityisesti P3:nkäyttöön. Teknologian keskeneräisyys muodostiongelman palomiehille tarkoitetun teknologiantestaamiselle kenttäkokeissa, muttaniistäkin saatiin näkemys verifiointitestauksenyhteydessä. P3:n tehtävänantoon ja vastaavastiniiden kuittaukseen liittyvä sovellusvaikutti olevan lupaava. Samoin yhteistä tilannekuvaatukeva karttasovellus, johon voidaantuoda pelastustoiminnan symboleja, onjatkossa kehittämisen arvoinen konsepti. Palomiestenpäällepuettavan teknologian tuleeolla kevyttä ja vaivatonta. Kuumuutta mittaavatlämpökamerat ja niiden rinnalla mahdollisuuslähettää kentältä videokuvaa esimiehellesaivat palomiehille suunnatusta teknologiastamyönteisimmän vastaanoton.JOHTOPÄÄTÖKSETTiivis yhteistyö teknologian kehittämisen jakäytön näkökulman välillä on tärkeää erityisestialalla, joka edustaa vaativaa turvallisuuskriittistätyötä. Kun kehitystyön alla on työväline,työn tunteminen on erittäin tärkeää,jotta kehitys suuntautuu työn kannalta mielekkäisiinratkaisuihin. Välineen tulevaa käyttäjääkannattaa pyrkiä saamaan mukaan kehitystyöhön,sillä hänellä on näkemys siitä,minkälainen merkitys välineellä voisi olla todellisessatyötilanteessa.Työvälineen tuleva käyttäjä on siis tulevaammattikäyttäjä mutta ei ammattitestaaja.Jos tuleva mahdollinen käyttäjä arvioi teknologiaakehitystyön ollessa vielä hyvin kesken,on tärkeää, että teknologian käytettävyyteenliittyvät puutteet ja muu keskeneräisyysosataan ottaa huomioon. Käytettävyystestitilanteessase tapahtuu paitsi selittämällä, missävaiheessa kehitystyötä ollaan, myös varmistamalla,että testaaja osaa käyttää tätä keskeneräistäkintyövälinettä. Koulutuksen on oltavaselkeää ja kattavaa ja siihen on varattavariittävästi aikaa, jotta käyttäjä oppii käyttämääntyövälinettä nopeasti ja luontevasti.Projektissa kehitetty kahden ryhmän testitilanne,jossa testaava ammattikäyttäjä seuraatoisen, normaalisti toimivan ryhmän toimintaavierestä mutta häiritsemättä ja arvioi, mitenuusi teknologia voisi tukea tätä toimintaa,osoittautui erittäin antoisaksi. Tätä tullaankäyttämään jatkossakin muissa vastaavissateknologiankehitysprojekteissa.KIITOKSETKiitämme EU-komissiota projektin rahoituksestaja kaikkia projektimme jäseniä motivoituneestaja hedelmällisestä yhteistyöstä.Erityiskiitokset Pelastusopistolle ja sieltä AapoImmoselle ja Hannu Rantaselle, joita ilmanvaativat ja projektin kannalta oleellisetkenttäkokeet olisivat jääneet tekemättä.LÄHDELUETTELO1. Norros, L., Colford, N., Hutton, R., Liinasuo,M. Grommes, P., & Savioja, P. (2009).Analysis of work demands of multi-agencyemergency response activity for developinginformation support systems. European Conferenceof Cognitive Ergonomics 2009, Sept30–Oct 2, Helsinki, Finland, pp. 92–95.2. Vicente, K. J. 1999. Cognitive WorkAnalysis. Toward a Safe, Productive, andHealthyComputer Based Work. Mahwah, NJ,Lawrence Erlbaum Publishers.3. Klein, G. A., J. Orasanu, R. Calderwoodand C. E. Zsambok, Eds. 1993.DecisionMaking in Action: Models and Methods.Norwood, NJ, Ablex Publishing Corporation.4. Zambok, C. and G. A. Klein, Eds.1997.Naturalistic decision making. Mahwah,NJ, Lawrence Erlbaum.5. Montgomery, H., R. Lipshitz and B.Brehmer, Eds. 2005.How professionals makedecisions. Mahwah, New Jersey, LawrenceErlbaum Associates, Publishers.6. Crandall, B., G. Klein and R.R. Hoffman2007. Working Minds. A Practitioner’sGuide to Cognitive Task Analysis. London,The MIT Press: 73–90.7. Norros, L., Liinasuo, M. & HuttonR. (2010). Designing Tools for EmergencyOperations: New Method of Parallel AugmentedExercise. In: ECCE 2010, Proceedingsof the 28th European Conference onCognitive Ergonomics, W.-P. Brinkman &M. Neerincx (Eds.), 25th-27th August 2010,Delft, The Netherlands. Mediamatica, DelftUniversity of Technology, The Netherlands,pp. 49-56, ISBN: 978-94-90818-04-3.8. Norros, L., Liinasuo, M. & Hutton R.(accepted). Evaluating the potential of newtechnological tools for safety critical work.Interacting with Computers.36 PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011
Perttu Leppänen, Tampereen teknillinen yliopisto, Palolaboratorio, PL 600, 33101 TampereMetallisten kevythormienpaloturvallisuusTiivistelmäSuomessa on viime vuosien aikana syttynytpaljon tulipaloja kevythormeista. Tampereenteknillisessä yliopistossa aloitettiin tutkimustulipalojen syistä. Tutkimus koostuikevythormipalojen selvittämisestä PRON-TO-tietokannasta ja palopaikoilla sekä kevythormeillesuoritettavista palokokeista, joissajäljiteltiin todellisia tilanteita. Saunan kiukaaseenliitetyn kevythormin ympärille olitehty läpivientieristettä kuvaava eristetty osa.Palokokeissa lämmitettiin kiuasta klapeillaja mitattiin lämpötiloja savukaasuista, kevythormineri kohdista ja läpivientieristeestäeri kohdista. Suurimmat paloriskit aiheutuvatpaksuista läpivienneistä sekä kiukaidenkuumista savukaasuista. Kevythormien testistandardissaläpivientieristeen korkeus on200 mm ja savukaasujen keskiarvolämpötilaksioletetaan 600 °C. Suomessa yläpohjaneristevahvuus on todellisuudessa usein suurempija eristepaksuuksia ollaan entisestäänlisäämässä. Lisäksi kokeissa kiukaiden tuottamiensavukaasujen keskiarvolämpötilat ylittivätusein 700 °C.TUTKIMUKSEN TAUSTAASuomessa on viime vuosien aikana tapahtunutrunsaasti tulipaloja kevythormeista. Tampereenteknillisessä yliopistossa suoritetussatutkimuksessa on arvioitu kevythormeistasyttyvän vuosittain noin sata tulipaloa. Tiedoton poimittu Pronto-tietokannasta vuosilta2004–2009. Tulipalot ovat suurimmaksiosaksi syttyneet kiukaisiin liitetyistä kevythormeista.[1]Tampereen teknillisellä yliopistolla aloitettiintammikuussa 2010 tutkimus metallistenkevythormien paloturvallisuudesta. Tutkimusalkoi selvityksellä kevythormien vaatimuksistaja kevythormeista aiheutuneista tulipaloista.Heinäkuussa aloitettiin kevythormienpalokokeet, joissa jäljiteltiin todellisiakäyttötilanteita.Tutkimuksen tavoiTTeetTutkimuksen päätavoitteena oli saada vähennettyämetallisten kevythormien aiheuttamientulipalojen määrää Suomessa. Tärkeimpänätavoitteena oli erityisesti palokuolemienja muiden henkilövahinkojen ehkäisy, muttamyös taloudellisten vahinkojen minimointi.Tavoitteena oli selvittää kevythormien aiheuttamientulipalojen syyt. Lukuisat tulipalotovat osoittaneet, että metallisten kevythormiennykyiset testausmenetelmät ja vaatimukseteivät ole riittäviä takaamaan turvallisiarakenteita.TutkimusmenetelmätTutkimus jakaantui kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessävaiheessa tehtiin selvitys Prontotietokantaankirjatuista rakennuspaloista jarakennuspalovaaroista, jotka olivat aiheutuneetkevythormeista. Toisessa vaiheessa tutustuttiintarkemmin metallisista kevythormeistaaiheutuneiden tulipalojen etenemiseen.Kolmannessa vaiheessa rakennettiin Tampereenteknillisen yliopiston Palolaboratorioonkoerakennelma, jonka avulla testattiin kevythormientoimintaa.Tutkimuksen hyödyntäminenTutkimuksen tarkoituksena oli välittää uuttatietoa kevythormien valmistajille, kevythormienmaahantuojille, käyttäjille ja viranomaisille.Tulosten avulla kevythormien valmistajatvoivat kehittää tuotteitaan ja käyttäjätsaavat lisää tietoa kevythormin valintaan jakäyttöön. Tulosten avulla pyritään myös kehittämäänkevythormien testausmenetelmiä.KEVYTHORMIEN CE-MERKINTÄCE-merkityn tuotteen valmistaja vakuuttaa,että tuote on valmistettu ja ominaisuudetvarmistettu harmonisoidun tuotestandardintai eurooppalaisen teknisenhyväksynnän mukaisesti. CE-merkintä eiole viranomaisen hyväksyntä. Sen tarkoituksenaon helpottaa rakennustuotteidenliikkumista Euroopan sisäisillä markkinoilla.Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että rakennustuotteitavoisi aina käyttää samaan tarkoitukseenkaikissa maissa. Standardeissa onesitelty tiedot ja testausmenetelmät tuotteel-PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011 37
- Page 2 and 3: Johdon Itse- Vir.om.tahto arvioJohd
- Page 4 and 5: Kati Tillander, Sisäasiainminister
- Page 6 and 7: YHTEENVETOTutkimuksen tavoitteena o
- Page 8 and 9: kuukausijakauma poikkesi palokuolem
- Page 10 and 11: paa-ajan asuntojen paloihin verratt
- Page 12 and 13: Teemu Karhula, Joonas Ryynänen ja
- Page 14 and 15: pois. Jokaisesta asuntokohteesta ta
- Page 16 and 17: palokuorman osuus on hyvin pieni. S
- Page 18: huomata, että tässä tarkastellaa
- Page 21: and the genesis of tribrachial stru
- Page 28 and 29: nuksista on ollut yleissivistävän
- Page 30: tulipalon 75 (32 %) tapauksessa. Ta
- Page 33: Erityisesti haluttiin saada esille
- Page 38 and 39: ty käytettyjen tulisijojen prosent
- Page 40 and 41: Jukka Lepistö ja Pertti Granqvist,
- Page 42 and 43: kohoaa ja kohonnut lämpötila aihe
- Page 44 and 45: Esko Mikkola, VTT, PL 1000, 02044 V
- Page 46 and 47: mukaan lukien voi tulevaisuudessa m
- Page 49 and 50: sa, tietokannoissa, raporteissa ja
- Page 51 and 52: Esko Kaukonen, Pelastusopisto, PL 1
- Page 53 and 54: harjoituksiin ja sammutteiden käyt
- Page 55 and 56: Skenaariossa Blokkien taisto talous
- Page 57 and 58: taloudellisempia tuotteita ja suunn
- Page 59 and 60: avautuvat 5 sekuntia myöhemmin. Ma
- Page 61 and 62: Taulukko 2. DSC-kokeessa mitatut re
- Page 63 and 64: Termisten parametrien estimointiKAR
- Page 65 and 66: Johan Mangs ja Simo Hostikka, VTT,
- Page 67 and 68: missä n s,αβ , A s,αβ ja E s,
- Page 69 and 70: kaapelien simuloinneissa on muussa
- Page 71 and 72: 0: Ei vaurioita aiheuttanutta paloa
- Page 73 and 74: loissa ei ollut välitöntä vaaraa
- Page 75 and 76: Tällä varotoimenpiteellä estetti
- Page 77 and 78: pintojen kasteluun kului 41 l sammu
- Page 79 and 80: Markku Rantama ja Kari Junttila, Pe
- Page 81 and 82: donsiirron välityskapasiteetti ali
- Page 83 and 84: Pauliina Palttala ja Marita Vos, Vi
- Page 85 and 86: tiin kuvaavat esimerkit ymmärtämi
- Page 87 and 88:
Tuomo Rinne ja Peter Grönberg, VTT
- Page 89 and 90:
avainsanat, kuten ”…poistukaa r
- Page 91 and 92:
katilanteet ovien edustoilla, jotka
- Page 93 and 94:
nuksia syntyy mm. työajan menetyks
- Page 95 and 96:
Sami Häkkinen, Suomen Palopäälly
- Page 97 and 98:
tavoitteenasetanta, strategian muka
- Page 99 and 100:
Pelastusopisto on...sisäasiainmini