Tulipalojen terveyskustannukset - Pelastustieto

donsiirron välityskapasiteetti alittaa tarpeen.Näin voi käydä ruuhkatilanteessa, kun kanavakapasiteettiaon esim. vikatilanteen tai liiansuuren käyttäjämäärän takia niukasti. Sanomatja niiden tietoelementit olisi siksi luokiteltavaetukäteen, jotta päätelaitteet, kenttäjärjestelmätja tiedonsiirtoverkot pystyisivätpriorisoinnin tekemään tämän luokituksenperusteella. Luokituksen pitää olla dynaamineneli se voi vaihdella saman tiedon osaltakinriippuen esim. operatiivisesta tilanteesta.TULEVAISUUDEN TEKNOLOGISETMAHDOLLISUUDETTietojärjestelmätTietojärjestelmät ja niiden yhteistoiminnallisuusovat perusedellytys pelastustoimen tulevaisuudenmenestykselliselle kehittymiselle.Viranomaisten yhteistoiminnan ja tietotekniikankehityshankkeen (TOTI) tuloksenaon syntynyt määrittelydokumentit uudellehätäkeskusten tietojärjestelmälle ja samoineri viranomaisten kenttäyksiköiden käyttööntulevalle toiminnanohjausjärjestelmälle (KE-JO). Yhteisellä hankkeella on varmistettu se,että eri tietojärjestelmät pelaavat hyvin yhteenja yhteistyö viranomaisten kesken onsujuvaa. Uudet tietojärjestelmät on tarkoitusottaa käyttöön vaiheittain hätäkeskusuudistuksenedetessä eli viimeistään vuonna 2015.VIRVEn rooliErityisvaatimuksiaKuva 1. Tiedonsiirron rajapinnat.VIRVEn rooli tulevaisuudessa on vahva ainakinpuhepalveluissa: näköpiirissä ei ole kilpailevaatekniikkaa, jolla ryhmäpuhelut jasuorakanavapuhelut voitaisiin hoitaa paremmin.Myös kapeakaistainen datasiirto toimiija sopii hyvin tila-, paikka- ja hälytystietojenvälitykseen.Leveäkaistaisen TEDSin käyttöönotostaei ole vielä tietoa, mutta se toisi kaivattua lisäkapasiteettialyhytsanomien (=statusviestitja tekstiviestit) välitykseen ja turvaisi samallapuhepalveluiden laadun ylikuormitustilanteissa.Kuten jo edellä todettiin, VIRVEn laajakaistapalvelutovat kaukana tulevaisuudessaja varmuutta niiden toteutumisesta ei olesittenkään. Tämän vuoksi nopeaa datasiirtoatarvitsevissa palveluissa joudutaan turvautumaankaupallisiin verkkoihin, vaikkane eivät täytäkään kriittisen kommunikoinninvaatimuksia.Muut teknologiatJo pitkään käytössä olleet kaupalliset matkapuhelinverkot(3G/HSPA) ja juuri ensimmäistenverkkojen osalta käyttöönottovaiheeseentulleet neljännen sukupolven verkot(4G/LTE/WiMAX) tarjoavat sellaisia tiedonsiirtonopeuksia,että myös multimediapalvelutvoidaan rakentaa niiden varaan. 3Gverkotalkavat olla kaikilla operaattoreillamaanlaajuisia, mutta 4G-verkoissa meneevielä vuosia saman kattavuuden saavuttamiseen.Viranomaiskäytössä jo nykyisinkin olevan@450-verkon tulevaisuus on vielä arvailujenvarassa, koska verkon operaattori on vaihtunutja käytetty teknologia (Flash-OFDM) onMonikanavaisuus tiedonsiirrossa tarkoittaa sitä, että päätelaite tai kenttäjärjestelmäsovellusosaa valita kulloisenkin operatiivisen toimintatilanteen, välitettävän tietosisällön koon ja senGtullut tiensä päähän. Verkon käyttämä taajuusalueon kuitenkin kiinnostava, koska silläsaadaan kohtuukustannuksin kattava kuuluvuus.Verkon käyttökelpoisuus tulevaisuudenviranomaisviestinnässä riippuu ratkaisevastiuuden operaattorin suunnitelmista, joihinkuuluu myös uuden teknologian valinta.Langattomalla lähiverkkotekniikalla(WLAN) on oma roolinsa pelastusajoneuvojensisäisenä väylänä ja tiedonsiirrossa ajoneuvonja paloaseman tietojärjestelmien välillä.Tulevaisuuden kenttäjärjestelmät voivatmahdollistaa myös paikalliset WLAN-verkottapahtumapaikalla. Sen avulla yksiköt ja eriviranomaiset voisivat kommunikoida toistensakanssa suoraan kuormittamatta VIR-VEn ilmarajapintaa.Myös satelliittitekniikat tarjoavat laajakaistaisiatiedonsiirtomahdollisuuksia, silloin kunmuita verkkopalveluja ei ole saatavilla. Erityisestine sopivat paikallaan olevan yksikönkäyttöön esim. erämaassa, merellä tai myrskytuhotilanteessa,jossa muut yhteydet eivättoimi. Liikkuvan käytön esteenä on jatkuvatarve kohdistaa peiliantenni satelliittiin.Valtion turvallisuusviranomaisten käyttöönsuunniteltu TUVE-verkko tulee toimimaankriittisen kommunikaation ytimessä ja senkautta saataviin palveluihin tulee myös pelastustoimelletaata pääsy. Hyvä ensialku siihensuuntaan ovat jo käyttöönottovaiheessa olevatpelastuslaitosten PeIP-liitynnät.KehitysskenAARiotTulevaisuuden kehityspolkumahdollisuuksiaon hahmoteltu erilaisten skenaarioiden avulla.Näiksi on valittu seuraavat kolme:- skenaario 1: kaikki palvelut VIRVEn avulla- skenaario 2: puhe ja lyhytsanomat VIR-VEn avulla, nopeat datapalvelut muillaverkoilla- skenaario 3: VIRVE korvataan 2020-luvullajollain muulla verkollaKuvassa 2 on yhteenveto näiden skenaarioidentoteutumisaikatauluista. Skenaario 1ei ole toivottava, koska laajakaistatuki siinäon noin 10 vuoden päässä. Skenaariot 2 ja3 ovat lähivuosina samanlaisia ja ne tarjoavatlaajakaistapalvelut kaupallisten verkkojenavulla. Näiden ongelmana on niiden puuttuvakriittisen kommunikaation tuki: palveluteivät ole välttämättä käytössä silloin,kun tarve on suurin. Skenaario 2 olettaa, ettäVIRVEn laajakaistatuki on käytössä 2020-luvulla.Skenaario 3 olettaa, että kriittisen kommunikaationlaajakaistatuki hoidetaan jollainmuulla (vielä tiedossa olemattomalla) teknologialla.Olipa toteutunut skenaario mikä tahansa,niin kriittinen laajakaistatuki on jokatapauk sessa vähintään 10 vuoden päässä.Siihen asti on selvittävä muilla ratkaisuilla.PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011 81