OSAAT LUKEA – MITEN OSAAT KIRJOITTAA? - Opetushallitus

OSAAT LUKEA – MITEN OSAAT KIRJOITTAA?Todistuksen numeroarvosanojen tulee perustua monipuoliseen näyttöön, janiitä annettaessa otetaan huomioon myös oppilaan työskentely. Työskentelynarviointi on osa oppiaineen arviointia, mutta se voidaan toteuttaa myös erillisenäsanallisena arviointina. (Opetushallitus 1999 b, 11, 14.) Todistusten numeroissaarvioidaankin mm. oppilaan taitoa suunnitella, toteuttaa ja arvioidaomaa työtään samalla, kun arvosana kertoo oppiaineen osaamisen tasosta.Nyt toteutetun arvioinnin yhteydessä kävi ilmi, että 6. luokan lukuvuositodistuksissapojat olivat saaneet oppiaineesta yleisemmin numeron 8 ja tytötarvosanan 9. Numerot tarkistettiin oppilaiden todistuksista tai oppilaskorteista.Otosoppilaiden äidinkielen ja kirjallisuuden arvosanojen keskiarvoperusopetuksen 6. luokan lukuvuositodistuksissa oli 8,07. Numeroarvosteluakoskevissa säädöksissä numero 8 edustaa hyvää osaamista. On epätodennäköistä,että perusopetuksen piirissä olevan heterogeenisen oppilasikäluokanäidinkielen ja kirjallisuudet tiedot ja taidot tai oman työskentelyn suunnittelun,toteutuksen ja arvioinnin taidot voisivat oikeasti olla keskimäärin hyvät. Niinkielelliset taidot kuin toiminnan suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin taidotkinjakautuvat koko ikäluokan mitassa normaalisti, jolloin taitotason keskiarvontulisi kouluarvosanojen skaalalla asettua pikemminkin lähelle tyydyttävää arvosanaa7, kun koehenkilöitä on useita tuhansia ja otos on edustava.Arvosanojen ja koetuloksen ilmaiseman äidinkielen perustietojen ja -taitojenosaamisen tasoero olisi ymmärrettävä, mikäli 6. luokan oppitunneilla olisiharjoiteltu huomattavan paljon esimerkiksi suullisen viestinnän aihepiirejä (haastatteluja,puhumisen harjoituksia, dramatisointeja, näytelmiä jne.). Tällöin voitaisiinotaksua, että oppilaat olisivat saaneet oppiaineen arvosanan 6. luokallajollakin muulla kuin kokeessa arvioitujen lukemisen, kirjoituksen ja kielentuntemuksentaitojen perusteella. Arvosanan voitaisiin tulkita ilmaisevan nimenomaanmonipuoliseen näyttöön perustuvia oppilaiden puheviestinnäntaitoja. Oppilaiden saamilla arvosanoilla ei kuitenkaan ollut yhteyttä siihen,miten usein erilaiset suullisen viestinnän aihepiirit olivat olleet esillä 6. luokanäidinkielen tunneilla. Lukuvuositodistuksissa oppiaineen arvosanat olivatsamantasoiset sekä enemmän että vähemmän suulliseen viestintäänperehtyneiden ryhmissä. Enemmän suullisen viestinnän opetusta 6. luokallasaaneiden koetulos arvioinnin tehtävissä oli keskimäärin kaksi prosenttiyksikköäalempi kuin vähemmän suullisen viestinnän harjoitusta saaneilla, jotenkoetuloksenkin osalta ero oli vähäinen. Oppilaiden käsityksen mukaan 6. luokanäidinkielen tunneilla oli kaiken kaikkiaan ollut esillä enemmän juuri kirjoittamiseen,kieleen ja lukemiseen liittyviä oppisisältöjä, joita kokeessakin arvioitiin.Myös koetta järjestäneiden opettajien mukaan koe vastasi oppiaineenopetussuunnitelman tavoitteita kohtuullisesti tai hyvin, joten havaitun 6. luo-106