13.07.2015 Views

OSAAT LUKEA – MITEN OSAAT KIRJOITTAA? - Opetushallitus

OSAAT LUKEA – MITEN OSAAT KIRJOITTAA? - Opetushallitus

OSAAT LUKEA – MITEN OSAAT KIRJOITTAA? - Opetushallitus

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

<strong>OSAAT</strong> <strong>LUKEA</strong> – <strong>MITEN</strong> <strong>OSAAT</strong> <strong>KIRJOITTAA</strong>?virittämisen rinnalla aiheellista kiinnittää nykyistä enemmän huomiota kirjoittamistatukevaan kielentuntemuksen, sanaston ja oikeinkirjoituksen perustaitojenopiskeluun oppitunneilla sekä yleensäkin kielentuntemuksen ja kirjoittamisendidaktiikkaan. Yhtä tarpeellista kuin käsitteiden ja merkitystenavaaminen kirjoitustaitojenkin kehittymiseksi on säännöllinen ohjattu harjoitteluriittävän vaativien tehtävien parissa kaikkina perusopetuksen vuosina.Oppilaan tulisi tottua työstämään kirjoituksiaan ja saamaan niistä säännöllistäohjaavaa palautetta jo ennen yläluokille siirtymistään. Valtaosa oppilaista ei olenykyisin tottunut tekstin luonnosteluun ja muokkaamiseen kirjoittamisensäännöllisenä työtapana.Oppiaineen perusopiskelusta 80 % sijoittuu kuuteen ensimmäiseen kouluvuoteen.Äidinkielen ja kirjallisuuden kansallisessa oppimistulosarvioinnissa2001 joka toinen opettaja oli sitä mieltä, että oppilaiden lähtötaso 7. luokanalussa haittaa hyvien oppimistulosten saavuttamista usein vielä perusopetuksenpäättövaiheessakin. Mikäli halutaan päästä nykyistä parempiin suorituksiin,oppiaineen perusopetuksen ainedidaktiikkaa olisi kehitettävä myös kielentuntemuksenja kirjoittamisen osalta. Huomio kiinnittyy myös erityis- ja tukiopetuksentoteutumiseen. Kaikista otosoppilaista joka neljäs oli saanut säännöllistäohjausta (erityisopetusta) kirjoittamisen, lukemisen tai puhumisen vaikeuksiinainakin yhtenä tai kahtena vuonna. Näillä oppilailla parempiin koetuloksiinoli yleensä yhteyttä sillä, miten usein oppitunneilla oli ollut kielentuntemuksenopetusta. Myös vapaa-ajan lukuharrastuksella oli yhteyttä tuloksiin.Toisaalta puolet kokeessa heikosti menestyneistä ei ollut koskaan saanut säännöllistäohjausta (erityisopetusta) kirjoittamisen, lukemisen tai puhumisen vaikeuksiin.Eriyttävät opetusjärjestelyt eivät nähtävästi tavoita kaikkia niitä oppilaita,jotka tarvitsevat ohjausta ja tukea perustaitojen opiskeluun. Kaikki eivättarvitse erityisopetusta, mutta ainakin puolet heikosti menestyneistä tarvitseeselkeästi nykyistä enemmän tukea ja harjoitusta. Oppiaineen saamien lisätuntienja tukiopetuksen käyttöä voitaisiin suunnata tähän tarkoitukseen.On tarpeen pohtia myös arvosanojen antamisen käytäntöjä. Arvioinnin tuleekannustaa opiskeluun, ohjata oppilasta asettamaan tavoitteita ja kehittää oppilaanedellytyksiä itsearviointiin. Sen tulee kertoa, miten oppilas on saavuttanutasetetut tavoitteet ja osoittaa vahvojen alueiden rinnalla myös se, millä alueillahänen tulisi parantaa suorituksiaan. Lukuvuositodistusten arvosanojen perusteella73 %:lla oppilaista on 6. luokan päättövaiheessa hyvät, kiitettävät taierinomaiset äidinkielen taidot. Todistusarvosanat vastasivatkin yleensä kohtalaisestioppilaiden kokeessa osoittamia taitoja tekstin vastaanottamiseen liittyvientehtävien osalta, mutta kirjoitustaitojen ja kielen hallinnan osoittajina ne111

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!