OSAAT LUKEA – MITEN OSAAT KIRJOITTAA? - Opetushallitus

OSAAT LUKEA – MITEN OSAAT KIRJOITTAA?Opettajat ja ulkopuoliset arvioijat olivat arvioineet hyvin yhdenmukaisestioppilaiden suorituksia sanasto- ja sanaluokkatehtävissä, mutta eroja tuli näkyvillekirjoitustehtävien sisällön ja tyylin arvioinnissa. Suurimmillaan arviointienerot tulivat näkyville sellaisissa tehtävissä, joissa kirjoituksen kielimuotoa,lauserakenteita tai oikeinkirjoitusta arvioitiin oppilaan spontaanisti tuottamantekstin perusteella. Oppilaat olivat saaneet omilta opettajiltaan huomattavastihelpommin pisteitä oikeinkirjoituksen ja lauserakenteiden osalta. Tällaisissatehtävissä oikeinkirjoituksen taitotaso oli opettajien näkemyksen mukaan keskimäärinkohtalainen, kun taas ulkopuoliset arvioijat pitivät tasoa keskimäärinvälttävänä.Puolet koevihoista (47 %) oli sellaisia, joiden avotehtävien kokonaispistekertymästäopettajat ja sensorit olivat suhteellisen yksimielisiä (erot alle 5 %).Kaksi kolmasosaa (68 %) koevihoista oli sellaisia, joiden osalta sensorointiolisi muuttanut avotehtävistä saatavia pisteitä korkeintaan 10 %. Joka kolmannenoppilaan (32 %) koevastausten osalta ero oli suurempi (keskimäärin 15 %,vaihteluväli 11–29 % avotehtävien pistekertymästä) yleisesti niin, että koulussaannettu pistemäärä oli suurempi kuin ulkopuolisten lukijoiden antama. Koskakokeen kokonaispistemäärä kertyi sekä avo- että monivalintatehtävistä, yksittäistenopettajien poikkeukselliset ratkaisut avotehtävien pisteityksessä vaikuttivatsensoroidun näytteen perusteella arvioituna enimmillään 13 prosenttiyksikönverran yksittäisen oppilaan kokonaispistekertymään (arviolta viidellä oppilaallatuhannesta kokelaasta). Koulussa tehtävään avotehtävien pisteityksenyhdenmukaisuuteen liittyy tarkastelun perusteella ilmeisiä ongelmia silloin, kunavotehtäviä käytetään yksittäisen oppilaan arviointiin, kun taas kansallisenoppimistulosarvioinnin yhteydessä yksittäisten oppilaiden vastausten satunnaisetpisteityserot tasoittuvat niin, ettei niillä ole kokonaistulosta vinouttavaavaikutusta.Aikaisempien äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosarviointien yhteydessäon eri kouluissa noudatetuissa arviointiskaaloissa havaittu ilmeisiä eroja ulkopuolistenarvioijien käyttämiin verrattuna huolimatta siitä, että arviointiohjeetovat olleet täsmälleen samat (Lappalainen 2000, 135–136; 2001, 116–119).Nyt järjestetyn arvioinnin yhteydessä havaittiin, että 15 koulussa avotehtävienpisteityksessä oli noudatettu jossakin määrin erilaista arviointitapaa kuin otoskouluissakeskimäärin. Erillisen näytteen perusteella selvitettiin vielä, missämäärin tällainen poikkeava koulukohtainen arviointityyli vaikuttaisi koulunkoetulokseen. Näytteeseen valittiin A-tehtävien tulokset sellaisesta koulusta,jossa otosoppilaat (N = 34) olivat menestyneet odotettua paremmin nimenomaanavotehtävissä. Kolme arvioijaa pisteitti oppilaiden vastaukset uudelleen,ja ilmeni, että tuossa koulussa oppilaat olivat saaneet opettajaltaan keski-92