OSAAT LUKEA â MITEN OSAAT KIRJOITTAA? - Opetushallitus

More documents

Recommendations

Info

OSAAT LUKEA – MITEN OSAAT KIRJOITTAA?Opettajat ja ulkopuoliset arvioijat olivat arvioineet hyvin yhdenmukaisestioppilaiden suorituksia sanasto- ja sanaluokkatehtävissä, mutta eroja tuli näkyvillekirjoitustehtävien sisällön ja tyylin arvioinnissa. Suurimmillaan arviointienerot tulivat näkyville sellaisissa tehtävissä, joissa kirjoituksen kielimuotoa,lauserakenteita tai oikeinkirjoitusta arvioitiin oppilaan spontaanisti tuottamantekstin perusteella. Oppilaat olivat saaneet omilta opettajiltaan huomattavastihelpommin pisteitä oikeinkirjoituksen ja lauserakenteiden osalta. Tällaisissatehtävissä oikeinkirjoituksen taitotaso oli opettajien näkemyksen mukaan keskimäärinkohtalainen, kun taas ulkopuoliset arvioijat pitivät tasoa keskimäärinvälttävänä.Puolet koevihoista (47 %) oli sellaisia, joiden avotehtävien kokonaispistekertymästäopettajat ja sensorit olivat suhteellisen yksimielisiä (erot alle 5 %).Kaksi kolmasosaa (68 %) koevihoista oli sellaisia, joiden osalta sensorointiolisi muuttanut avotehtävistä saatavia pisteitä korkeintaan 10 %. Joka kolmannenoppilaan (32 %) koevastausten osalta ero oli suurempi (keskimäärin 15 %,vaihteluväli 11–29 % avotehtävien pistekertymästä) yleisesti niin, että koulussaannettu pistemäärä oli suurempi kuin ulkopuolisten lukijoiden antama. Koskakokeen kokonaispistemäärä kertyi sekä avo- että monivalintatehtävistä, yksittäistenopettajien poikkeukselliset ratkaisut avotehtävien pisteityksessä vaikuttivatsensoroidun näytteen perusteella arvioituna enimmillään 13 prosenttiyksikönverran yksittäisen oppilaan kokonaispistekertymään (arviolta viidellä oppilaallatuhannesta kokelaasta). Koulussa tehtävään avotehtävien pisteityksenyhdenmukaisuuteen liittyy tarkastelun perusteella ilmeisiä ongelmia silloin, kunavotehtäviä käytetään yksittäisen oppilaan arviointiin, kun taas kansallisenoppimistulosarvioinnin yhteydessä yksittäisten oppilaiden vastausten satunnaisetpisteityserot tasoittuvat niin, ettei niillä ole kokonaistulosta vinouttavaavaikutusta.Aikaisempien äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosarviointien yhteydessäon eri kouluissa noudatetuissa arviointiskaaloissa havaittu ilmeisiä eroja ulkopuolistenarvioijien käyttämiin verrattuna huolimatta siitä, että arviointiohjeetovat olleet täsmälleen samat (Lappalainen 2000, 135–136; 2001, 116–119).Nyt järjestetyn arvioinnin yhteydessä havaittiin, että 15 koulussa avotehtävienpisteityksessä oli noudatettu jossakin määrin erilaista arviointitapaa kuin otoskouluissakeskimäärin. Erillisen näytteen perusteella selvitettiin vielä, missämäärin tällainen poikkeava koulukohtainen arviointityyli vaikuttaisi koulunkoetulokseen. Näytteeseen valittiin A-tehtävien tulokset sellaisesta koulusta,jossa otosoppilaat (N = 34) olivat menestyneet odotettua paremmin nimenomaanavotehtävissä. Kolme arvioijaa pisteitti oppilaiden vastaukset uudelleen,ja ilmeni, että tuossa koulussa oppilaat olivat saaneet opettajaltaan keski-92
OSAAT LUKEA – MITEN OSAAT KIRJOITTAA?määrin 14 prosenttiyksikköä enemmän pisteitä kuin kolmelta ulkopuoliseltaarvioijalta keskimäärin. Etenkin kirjoitustehtävien sisältöä, lauserakenteita jaoikeinkirjoitusta oli kyseisessä koulussa arvioitu perusteettoman lievästi. Tulosvääristi koulun koetuloksia 7 prosenttiyksikön verran. Sama ilmiö on tullutnäkyville aikaisempienkin oppimistulosten arviointien yhteydessä mainitunkoulun koeaineistoissa, joten kyseessä on nähtävästi koulun äidinkielen opettajiennoudattama arviointitapa, joka poikkeaa huomattavasti muiden koulujenkäytännöistä. Tuosta koulusta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen lähtevätoppilaat lienevät etenkin kirjoitustaitojensa arvioinnin osalta varsin erilaisessaasemassa kuin peruskoulun päättäjät yleensä.B-tehtäväsarjasta puolestaan otettiin tarkasteluun sellaisen koulun koetulokset,jossa otosoppilaat (N = 45) olivat menestyneet odotettua selvästi heikomminavovastauksissaan. Tuossa koulussa noudatettu poikkeuksellisen ankara arviointiskaalavinoutti koulun koetulosta kymmenen prosenttiyksikön verran.Sensoroinnin yhteydessä tehdyt havainnot eivät muuta kokonaiskuvaa kaikkiakouluja edustavan otoksen taitotasosta, mutta eroja on aiheellista pohtia sekäyksittäisten osioiden arvioinnin että yksittäisen koulun kokonaistuloksen tulkinnanosalta. Arvioinnin luotettavuuden ja yhdenmukaisuuden vuoksi avovastaustenrinnalle tarvitaan vastaisuudessakin strukturoituja tehtävätyyppejä,joiden tulokset eivät riipu arvioijan tekemästä tulkinnasta. Objektiivisen vertailutiedonsaamiseksi monivalintatyyppisten osioiden käyttö on kansallisissa joukkokokeissaedelleenkin tarpeellista.93
Page 1 and 2:
Hannu-Pekka LappalainenOSAAT LUKEA
Page 4 and 5:
OSAAT LUKEA - MITEN OSAAT KIRJOITTA
Page 9:
Page 17 and 18:
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37:
Page 40 and 41:
Page 42 and 43: OSAAT LUKEA - MITEN OSAAT KIRJOITTA
Page 61: OSAAT LUKEA - MITEN OSAAT KIRJOITTA
show all

OSAAT LUKEA â MITEN OSAAT KIRJOITTAA? - Opetushallitus

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?

OSAAT LUKEA â MITEN OSAAT KIRJOITTAA? - Opetushallitus