Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Yhteyksien</strong> <strong>kirja</strong><br />
va energiajärjestelmämme on hyvin keskitetty. Sähkön<br />
tuottaminen höyryturbiineilla on sitä kannattavampaa,<br />
mitä suuremmissa yksiköissä se tehdään. Tästä syystä<br />
valtaosa sähköstämme tuotetaan nykyään valtavan<br />
suurilla maakaasua, hiiltä tai ydinvoimaa käyttävillä<br />
höyryturbiineilla. Silloin kun sähkön tuotanto on keskittynyttä,<br />
suuret ostajat ovat etulyöntiasemassa. Esimerkiksi<br />
Suomessa suurimmat sähkön kuluttajat ovat<br />
käytännössä saaneet sähkönsä suunnilleen puolella siitä<br />
hinnasta, minkä esimerkiksi yksittäiset kotitaloudet tai<br />
pienet ja keskisuuret yritykset ovat joutuneet maksamaan.<br />
Pienet frmat ja yksittäiset kotitaloudet ovat ikään<br />
kuin joutuneet subventoimaan suuryrityksiä keskitetyn<br />
sähköntuotannon logiikan kautta.<br />
Aurinkosähkön tuotannossa ratkaisevaa on aurinkopaneeleja<br />
tai muuta aurinkosähkön tuotantotekniikkaa<br />
valmistavan tuotantolinjan pituus. Tästä eteenpäin energiantuotanto<br />
on modulaarista. Koska iso voimala koostuu<br />
hyvin suuresta määrästä pieniä yksikköjä, tuotanto<br />
on taloudellisesti kannattavaa kaikissa kuviteltavissa<br />
olevissa mittakaavoissa, yksittäisistä kotitalouksista ja<br />
pienyrityksistä jättimäisiin, teollisiin laitoksiin. Aurinkoenergia<br />
siis hyödyttää pieniä ja keskisuuria yrityksiä<br />
suuryritysten kustannuksella.<br />
Jos uusiutuva energia korvaa yhä suuremmassa määrin<br />
isot höyryturbiinit, suuryhtiöt menettävät yksittäisten<br />
kuluttajien ja pienyritysten niille sähköä ostamalla<br />
maksamat tukiaiset. Lisäksi myös pienet ja keskisuuret<br />
yhtiöt voivat vastaisuudessa tuottaa itse oman sähkönsä,<br />
tai ainakin ison osan siitä. Tällöin niiden ei myöskään<br />
tarvitse maksaa sähkön siirtohintaa kauempaa tulevasta<br />
verkkovirrasta. Siirtomaksut muodostavat usein noin<br />
puolet sähkön kokonaishinnasta. Isoja tehtaita kannattaa<br />
pyörittää vuorokauden ympäri kolmivuorotyöllä, mutta<br />
pienyrityksien työntekijät tekevät töitä vain päivällä.<br />
Jos aurinkosähköstä tulee halvin sähkön muoto, myös<br />
tämä tekijä suosii pieniä yrityksiä isojen frmojen kustannuksella.<br />
Näillä tekijöillä olisi positiivisia vaikutuksia<br />
työllisyyteen, sillä mitä pienempi on tuotantoyksikkö,<br />
100<br />
sitä enemmän ihmisiä se yleensä työllistää suhteessa<br />
tuotettuun tavaran tai hyödykkeiden määrään nähden.<br />
Yhteiskunnallisen tasa-arvon näkökulmasta aurinkoenergian<br />
isoin epäkohta on se, että ammattiyhdistysliikkeen<br />
on helpompi järjestäytyä suurilla työpaikoilla<br />
kuin lukemattomilla pienillä työpaikoilla. Väittäisin kuitenkin,<br />
että työvoiman tarjonnan ja kysynnän välisen<br />
suhteen tasapainottaminen on tulevaisuudessa entistä<br />
tärkeämpää. Sitä paitsi aurinkosähkön sekä aurinkosähkön<br />
ja -lämmön yhteistuotannon pitäisi laskea ihmisten<br />
kuluja merkittävästi. Ihmisten on tulevaisuudessa yhä<br />
useammin edullisinta tuottaa sähkönsä itse, jolloin heidän<br />
ei tarvitse maksaa kuluttamastaan sähköstä kallista<br />
siirtohintaa. Jos myös paneelien keräämä hukkalämpö<br />
otetaan talteen, sillä voidaan lämmittää tai jäähdyttää<br />
talot ilman kalliita fossiilisia polttoaineita tai kallista<br />
ostosähköä. Aurinkopaneeleilla voidaan vastaisuudessa<br />
ladata myös sähköautojen akut. Talojen lämmitys<br />
ja sähkö sekä autojen polttoaine muodostavat nykyään<br />
hyvin merkittävän osan ihmisten menoista. Jos nämä<br />
kulut romahtavat, ihmisten riippuvuus palkkatuloista<br />
voi vähentyä ja he voivat kiinnostua enemmän erilaisista<br />
työajan lyhentämiseen ja hallittuun talouden supistamiseen<br />
liittyvistä ideoista ja mahdollisuuksista. Elleivät<br />
näppärät mainosmiehet taas onnistu Olavi Riihisen tässä<br />
teoksessa ounastelemaan tapaan kehittämään meille uusia<br />
ja ehdottoman välttämättömiä tarpeita…<br />
Biopolttoaineet: uhka ja mahdollisuus<br />
Biopolttoaineet on alettu viime aikoina ainakin ympäristöjärjestöjen<br />
piirissä tulkita yhä voimakkaammin<br />
uhkaksi eikä enää mahdollisuudeksi (Isomäki 2011b).<br />
Suurisuuntaisen biopolttoaineiden viljelyn on pelätty<br />
johtavan sademetsien ja trooppisten turvemaiden tuhoamiseen.<br />
Uhkakuvat eivät ole tuulesta temmattuja vaan<br />
kiistattoman todellisia. Biopolttoaineita on kuitenkin