Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
niitä yhä enemmän oman näköisikseen; hevostilan pellot<br />
ovat laidunmaina ja heinäpeltoina, viljatiloilla viljellään<br />
luomua ja erikoiskasveja. Perusmaataloustuotanto vähenee,<br />
mutta maatilat voivat säilyä taloudellisen ja sosiaalisen<br />
toiminnan keskuksina uusine toiminnan aloineen.<br />
Maatilat ovat useimmiten mikroyrityksiä, jotka työllistävät<br />
alle 10 henkeä ja joiden vuotuinen liikevaihto jää<br />
alle kahden miljoonan euron. Osa maatiloista on erikoistunut<br />
hevostalouteen, matkailuun ja kotieläinpihoiksi.<br />
Tulevaisuuden maatila tarjoaa myös lisääntyvästi sosiaali-<br />
ja senioripalveluja. Kun maatila harjoittaa muuta yritystoimintaa<br />
kuin perinteistä maataloutta, puhutaan<br />
monialayrittäjyydestä. (Riusala ja Siirilä 2009.)<br />
Metropolialueella maalle muuttajilla on usein valtava<br />
into pienviljelyyn ja upeat markkina-alueet myydä<br />
tuotteitaan. Maaseudulle muuttaneella on usein ainakin<br />
kasvimaa tai kasvihuone. Lähiruokatuottajan tai<br />
pienviljelijän ei tarvitse olla EU-tukikelpoinen maatila.<br />
Uudellamaalla on useita esimerkkejä pienistä tiloista,<br />
jotka tuottavat kasviksia reilusti yli oman tarpeen. Niiden<br />
ansiosta lähiruokapiiritoiminta on Uudellamaalla<br />
kasvanut huimaa vauhtia. Edelleen on pulaa tuottajista<br />
ja tuotteista. Olisikin suotavaa, että yhteiskunta kannustaisi<br />
pienviljelijöitä ja mikrotiloja eikä heitä rasitettaisi<br />
kohtuuttomalla byrokratialla.<br />
Maataloustuilla tehdään ympäristötekoja<br />
Maataloustuet ovat voimakkaan yleisen kritiikin kohteena.<br />
Usein ne kyseenalaistetaan kokonaan. Tässä luvussa<br />
haluamme kertoa, mitä kaikkea hyvää maataloustuista<br />
seuraa, miten maataloustuet hyödyttävät maaseutua ja<br />
sitä myöten koko Suomea. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan<br />
tavoite on saada maanviljely ja ympäristönsuojelu<br />
kulkemaan käsi kädessä. Sillä etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen,<br />
vesihuoltoon, bioenergiaan ja luonnon<br />
monimuotoisuuteen liittyviin ongelmiin. Tukea saadak<br />
273<br />
Uusimaaseutu – ihmisten ja ympäristön parhaaksi<br />
seen viljelijöiden on noudatettava laajempiin tavoitteisiin<br />
liittyviä sääntöjä, jotka koskevat muun muassa tilahygieniaa<br />
ja elintarvikkeiden turvallisuutta, eläinten terveyttä<br />
ja hyvinvointia sekä perinteisen maalaismaiseman ja<br />
luonnonvaraisten eläinten suojelua.<br />
Maataloustukien ja ympäristönsuojelun yhteisiä tavoitteita<br />
alettiin edistää vuonna 1995, jolloin otettiin<br />
käyttöön ympäristötuki. Tämän jälkeen ympäristönsuojelullisia<br />
vaatimuksia on lisätty vähitellen kaikkien<br />
tukien vaatimuksiin. Maataloustukia ollaan taas uudistamassa<br />
vuodesta 2014 alkaen, ja tähän muutokseen<br />
liittyen maataloustukien vihertäminen on jo poliittisissa<br />
keskusteluissa käyttöön vakiintunut termi. Termi ei ole<br />
tarkasti määritelty, vaan maataloustukien vihertäminen<br />
tarkoittaa sellaista Euroopan unionin politiikkaa, jossa<br />
huomioidaan ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutos.<br />
Tällä vihreämmällä politiikalla pyritään vastaamaan<br />
unionin kansalaisten vaatimukseen siitä, että jos tukia<br />
maksetaan, ei viljely saa pilata ympäristöä. Maatalouden<br />
on tuotettava ympäristöhyötyjä. Maataloustuotantoon<br />
kuuluu nykyään ruoantuotannon lisäksi erilaisten palvelujen<br />
sekä energiantuotanto. Yhteisen maatalouspolitiikan<br />
vuosien 2014–2020 ohjelmakauden tavoite on pyrkiä<br />
takaamaan paitsi ruokaturva sekä EU:ssa että globaalisti<br />
myös luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutokseen<br />
sopeutuminen. EU korostaa myös uusiutuvan<br />
energiantuotannon ja käytön edistämistä. (European<br />
Commission 2012.)<br />
Maataloustukia ovat viljelijöille maksettavat tuet sekä<br />
maaseudun kehittämistuet ja markkinatuet. Maaseudulla<br />
toimiville yrityksille myönnetään tukia yritysten<br />
perustamiseen ja investointeihin sekä työntekijöiden<br />
palkkaamiseen. Yhdistykset, järjestöt, kunnat ja oppilaitokset<br />
saavat tukia hankkeisiin, joilla parannetaan<br />
maaseudun elinoloja ja asumisviihtyvyyttä. Lisäksi tukia<br />
myönnetään esimerkiksi elintarvikkeiden jatkojalostuksen<br />
kehittämiseen maatiloille, kylien kunnostamiseen,<br />
maaseudun palvelujen ja maaseutumatkailun kehittämi
Change language