12.12.2012 Views

Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda

Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda

Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

<strong>Yhteyksien</strong> <strong>kirja</strong><br />

yhteen ja kasvattavat paikallista sosiaalista pääomaa, joka<br />

puolestaan voi vaikuttaa laajakantoisesti paikalliseen<br />

kehitykseen.<br />

Hoivamaatalous voi näkyä konkreettisesti myös maaseutumaisemassa,<br />

kun maaseudun arvokkaita perinneympäristöjä<br />

tai maisemaa peittäviä tienvarsipusikoita<br />

hoidetaan terapeuttisena työnä tai työllistämistöinä.<br />

Hoivamaatalouden vaikutukset maaseudun elinvoimaisuuteen<br />

kertautuvat hoivayritysten käyttämien<br />

alueellisten palvelujen (ruoka-, majoitus-, virkistyspalvelut)<br />

ja uusien työllistymismahdollisuuksien kautta.<br />

Hoivamaatilat voivat myös itse tuottaa erilaisia palveluja,<br />

kuten ruokapalveluja tai elintarvikkeita paikallisille<br />

markkinoille. Erään hoivamaatilan kehitysvammaiset<br />

asukkaat järjestävät tilalla kokouspalveluja. Maaseudun<br />

asukkaille hoivamaatalous voi tarkoittaa myös palvelujen<br />

parempaa saavutettavuutta: monet sosiaalipalvelut ovat<br />

kaikkoamassa varsinkin harvaan asutulta ja syrjäiseltä<br />

maaseudulta. Pienet, maatilaympäristöön sijoittuvat<br />

hoivayksiköt voivat olla paikkaamassa näitä aukkoja<br />

palvelutarjonnassa.<br />

Vaikka tämän kirjoituksen painopiste on ollut harvaan<br />

asutulla tai ydinmaaseudulla, hoivamaatalouden<br />

mahdollisuudet eivät rajoitu Kehä III:n, metropolimaaseudun<br />

(ks. Vilkka ja Pyykkönen edempänä tässä teoksessa)<br />

ulkopuolelle. Kaupungistuminen on Suomessa<br />

nopeaa, ja joidenkin näkemysten mukaan väestön keskittyminen<br />

taajamiin onkin ainoa ekologisesti kestävä<br />

vaihtoehto (ks. Paloheimo <strong>kirja</strong>n lopussa). Keskeinen<br />

kysymys on silloin, miten tuetaan ihmisten luontoyhteyden<br />

syntymistä ja ylläpitämistä kaupunkimaisissa<br />

ympäristöissä. Tähänkin hoivamaatalous tarjoaa ratkaisun.<br />

Kaupunkien välittömässä läheisyydessä sijaitsevat<br />

tai jopa kaupunkirakenteen sisään jääneillä maatiloilla<br />

kansalaiset voisivat harjoittaa pienimuotoista viljelyä,<br />

kokea yhteyttä luontoon ja osallisuutta. Suomessa on jo<br />

muutamia julkisen sektorin omistamia maatiloja, joilla<br />

on tämäntyyppistä toimintaa. Myös siirtolapuutarhat<br />

ja muut kaupunkiviljelyn muodot voidaan tulkita<br />

252<br />

omaehtoiseksi hoivamaataloudeksi. Kaupunkiseutujen<br />

kaavoituksessa on tärkeää luoda paikkoja ja edellytyksiä<br />

hoivamaatalouden toteuttamiselle.<br />

Vaihtoehtoista ekososiaalista sosiaalityötä<br />

Sosiaalityön ja -politiikan näkökulmasta hoivamaataloudessa<br />

on monia ”vaihtoehtoisen” (Matthies 1990, 19–20)<br />

tai ”uuden paradigman” (Arnkil ym. 2000) mukaisen<br />

sosiaalityön piirteitä. Aila-Leena Matthiesin mukaan<br />

vaihtoehtoinen sosiaalityö lähtee kansalaisten tarpeista<br />

ja tilanteesta pikemminkin kuin organisaation mekanismeista.<br />

Hoivamaatalous tukee ihmistä käyttämään omia<br />

resurssejaan eikä pyri tekemään häntä riippuvaiseksi<br />

mistään tai sopeuttamaan mihinkään. Hoivamaatalous<br />

on kokonaisvaltaista. Yksi toimintamuoto, kuten tuettu<br />

palveluasuminen tai työtoiminta maatilalla, tarjoaa<br />

monipuolista tukea, jota tavallisimmin haetaan sektoreiden<br />

luukuilta ja useista eri laitoksista. Myös hoitajan<br />

ja hoidettavan välinen suhde poikkeaa perinteisestä.<br />

Hoivamaatalous perustuu keskinäiseen tukemiseen ja<br />

itsensä auttamiseen eikä hierarkkiseen auttaja–autettava-suhteeseen.<br />

Koska toiminta on kokonaisvaltaista<br />

ja hoitoympäristö tai -prosessit eivät ole vakioituja, toiminnan<br />

arviointi ja kehittäminen edellyttävät jatkuvaa<br />

itserefektiota ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä.<br />

(Matthies 1990.)<br />

Vaihtoehtoisuuden lisäksi hoivamaataloudessa on<br />

monia <strong>ekososiaalisen</strong> sosiaalityön piirteitä. Ekososiaalisen<br />

sosiaalityön keskustelussa on erilaisia juonteita,<br />

mutta lähtökohtana on kuitenkin ajatus siitä, että ekologiset<br />

ja sosiaaliset ongelmat ja niiden ratkaisut liittyvät<br />

toisiinsa. Ekososiaalisessa sosiaalityössä ympäristö<br />

viittaa paljon laajempaan ympäristöön kuin luontoon:<br />

sosiaaliseen, fyysiseen, kulttuuriseen, emotionaaliseen<br />

ja jopa historialliseen ympäristöön. Ihmistä ja hänen<br />

ympäristöään tarkastellaan kokonaisvaltaisena systee­

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!