Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Yhteyksien</strong> <strong>kirja</strong><br />
yhteen ja kasvattavat paikallista sosiaalista pääomaa, joka<br />
puolestaan voi vaikuttaa laajakantoisesti paikalliseen<br />
kehitykseen.<br />
Hoivamaatalous voi näkyä konkreettisesti myös maaseutumaisemassa,<br />
kun maaseudun arvokkaita perinneympäristöjä<br />
tai maisemaa peittäviä tienvarsipusikoita<br />
hoidetaan terapeuttisena työnä tai työllistämistöinä.<br />
Hoivamaatalouden vaikutukset maaseudun elinvoimaisuuteen<br />
kertautuvat hoivayritysten käyttämien<br />
alueellisten palvelujen (ruoka-, majoitus-, virkistyspalvelut)<br />
ja uusien työllistymismahdollisuuksien kautta.<br />
Hoivamaatilat voivat myös itse tuottaa erilaisia palveluja,<br />
kuten ruokapalveluja tai elintarvikkeita paikallisille<br />
markkinoille. Erään hoivamaatilan kehitysvammaiset<br />
asukkaat järjestävät tilalla kokouspalveluja. Maaseudun<br />
asukkaille hoivamaatalous voi tarkoittaa myös palvelujen<br />
parempaa saavutettavuutta: monet sosiaalipalvelut ovat<br />
kaikkoamassa varsinkin harvaan asutulta ja syrjäiseltä<br />
maaseudulta. Pienet, maatilaympäristöön sijoittuvat<br />
hoivayksiköt voivat olla paikkaamassa näitä aukkoja<br />
palvelutarjonnassa.<br />
Vaikka tämän kirjoituksen painopiste on ollut harvaan<br />
asutulla tai ydinmaaseudulla, hoivamaatalouden<br />
mahdollisuudet eivät rajoitu Kehä III:n, metropolimaaseudun<br />
(ks. Vilkka ja Pyykkönen edempänä tässä teoksessa)<br />
ulkopuolelle. Kaupungistuminen on Suomessa<br />
nopeaa, ja joidenkin näkemysten mukaan väestön keskittyminen<br />
taajamiin onkin ainoa ekologisesti kestävä<br />
vaihtoehto (ks. Paloheimo <strong>kirja</strong>n lopussa). Keskeinen<br />
kysymys on silloin, miten tuetaan ihmisten luontoyhteyden<br />
syntymistä ja ylläpitämistä kaupunkimaisissa<br />
ympäristöissä. Tähänkin hoivamaatalous tarjoaa ratkaisun.<br />
Kaupunkien välittömässä läheisyydessä sijaitsevat<br />
tai jopa kaupunkirakenteen sisään jääneillä maatiloilla<br />
kansalaiset voisivat harjoittaa pienimuotoista viljelyä,<br />
kokea yhteyttä luontoon ja osallisuutta. Suomessa on jo<br />
muutamia julkisen sektorin omistamia maatiloja, joilla<br />
on tämäntyyppistä toimintaa. Myös siirtolapuutarhat<br />
ja muut kaupunkiviljelyn muodot voidaan tulkita<br />
252<br />
omaehtoiseksi hoivamaataloudeksi. Kaupunkiseutujen<br />
kaavoituksessa on tärkeää luoda paikkoja ja edellytyksiä<br />
hoivamaatalouden toteuttamiselle.<br />
Vaihtoehtoista ekososiaalista sosiaalityötä<br />
Sosiaalityön ja -politiikan näkökulmasta hoivamaataloudessa<br />
on monia ”vaihtoehtoisen” (Matthies 1990, 19–20)<br />
tai ”uuden paradigman” (Arnkil ym. 2000) mukaisen<br />
sosiaalityön piirteitä. Aila-Leena Matthiesin mukaan<br />
vaihtoehtoinen sosiaalityö lähtee kansalaisten tarpeista<br />
ja tilanteesta pikemminkin kuin organisaation mekanismeista.<br />
Hoivamaatalous tukee ihmistä käyttämään omia<br />
resurssejaan eikä pyri tekemään häntä riippuvaiseksi<br />
mistään tai sopeuttamaan mihinkään. Hoivamaatalous<br />
on kokonaisvaltaista. Yksi toimintamuoto, kuten tuettu<br />
palveluasuminen tai työtoiminta maatilalla, tarjoaa<br />
monipuolista tukea, jota tavallisimmin haetaan sektoreiden<br />
luukuilta ja useista eri laitoksista. Myös hoitajan<br />
ja hoidettavan välinen suhde poikkeaa perinteisestä.<br />
Hoivamaatalous perustuu keskinäiseen tukemiseen ja<br />
itsensä auttamiseen eikä hierarkkiseen auttaja–autettava-suhteeseen.<br />
Koska toiminta on kokonaisvaltaista<br />
ja hoitoympäristö tai -prosessit eivät ole vakioituja, toiminnan<br />
arviointi ja kehittäminen edellyttävät jatkuvaa<br />
itserefektiota ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä.<br />
(Matthies 1990.)<br />
Vaihtoehtoisuuden lisäksi hoivamaataloudessa on<br />
monia <strong>ekososiaalisen</strong> sosiaalityön piirteitä. Ekososiaalisen<br />
sosiaalityön keskustelussa on erilaisia juonteita,<br />
mutta lähtökohtana on kuitenkin ajatus siitä, että ekologiset<br />
ja sosiaaliset ongelmat ja niiden ratkaisut liittyvät<br />
toisiinsa. Ekososiaalisessa sosiaalityössä ympäristö<br />
viittaa paljon laajempaan ympäristöön kuin luontoon:<br />
sosiaaliseen, fyysiseen, kulttuuriseen, emotionaaliseen<br />
ja jopa historialliseen ympäristöön. Ihmistä ja hänen<br />
ympäristöään tarkastellaan kokonaisvaltaisena systee
Change language