Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Yhteyksien</strong> <strong>kirja</strong><br />
elinkeinojen kehittämiselle ja tekisi niiden kehittymisen<br />
paljon todennäköisemmäksi, kun ihmisten<br />
mieliä ei enää hallitsisi kysymys siitä, kuinka selviytyä.<br />
Jopa teollisen tuotannon kehittäminen saattaisi<br />
olla yhtä vilpitöntä ja menestyksekästä kuin nyt, tosin<br />
sillä erolla, että teollisen tuotannon edistysaskeleet<br />
eivät enää palvelisi varallisuuden kasvattamista vaan<br />
niiden ainoaa oikeutettua päämäärää, ihmisten työtaakan<br />
vähentämistä.” (Mill 1848, ks. Saastamoinen<br />
1998, 156–157.)<br />
Mill avaa myös omaa ihmiskäsitystään kirjoittaessaan,<br />
että teollisen tuotannon edistysaskeleiden ei tulisi<br />
palvella varallisuuden kasvattamista. Hän korostaa, että<br />
”ihmiskunnan tulevaisuuden suurin vaara on kaupallisen<br />
hengen rajoittamaton vaikutus” (Mill 1836, ks.<br />
Saastamoinen 1998, 149.)<br />
On mielenkiintoista, että Mill ja häntä varhaisemmat<br />
taloustieteen isät, 1700-luvulla eläneet Adam Ferguson ja<br />
Adam Smith, olivat sekä talousflosofeja että moraaliflosofeja.<br />
He eivät siis olleet pelkästään ekonomisteja vaan<br />
olivat perehtyneitä myös moraaliflosofsiin kysymyksiin<br />
– ja näistä lähtökohdista heidän ajattelunsa kumpuaa.<br />
Mill ja muut taloustieteen isät näyttävät todella ajatelleen,<br />
että ihminen on luonnostaan moraalinen olento,<br />
joka toimii eettisesti. (Taloustieteen vaiheista kirjoittaa<br />
myös Jukka Hoffrén edellä.)<br />
Mielestäni eettinen toiminta tarkoittaa sitä, että taloudellinen<br />
vauraus pitäisi jakaa mahdollisimman tasaisesti<br />
ihmisten kesken eikä rikastumista pitäisi käyttää<br />
toisten köyhdyttämiseksi. Monilla nykyisistä ekonomisteista<br />
ei ole moraaliflosofn koulutusta. Tämä antaa aiheen<br />
kysyä, onko vallitseva taloustiede käsittänyt Millin<br />
ja muut taloustieteen isät väärin?<br />
Rikkaissa maissa me olemme jo niin varakkaita, että<br />
meidän pitäisi vapautua taloudellisen kasvun tavoittelusta,<br />
niin kuin Mill ehdottaa. Käytämme ansioistamme<br />
suuren osan tarpeettomiin asioihin, emmekä tee riittävästi<br />
työtä edistääksemme henkisen kulttuurin kaikkia<br />
74<br />
muotoja ja moraalista ja yhteiskunnallista kehitystä. Ekonomistit<br />
ovat tehneet taloudesta epäeettistä. Ihmisiä<br />
kohdellaan liike-elämän markkinoilla kuin he olisivat<br />
vain kuluttajia sekä työvoimaa ja tuotannon välineitä.<br />
Tämä loukkaa raskaasti ihmisarvoa. ”Kaupallisen hengen<br />
rajoittamaton vahingollinen vaikutus” on toteutumassa<br />
– varoituksesta huolimatta!<br />
Voisimme nyt korjata tämän väärinkäsityksen ja hoitaa<br />
talouttamme niin kuin luonnostaan eettiset ihmiset<br />
sen tekisivät. Voisimme rikkaissa maissa pysäyttää taloudellisen<br />
kasvun emmekä päinvastoin kaikin voimin<br />
yrittää sen nopeuttamista. Me voisimme myös ohjata<br />
taloudellisen toiminnan sellaisiin uomiin, joissa se<br />
hyödyttäisi kaikkia ihmisiä eikä käyttäisi meitä kasvun<br />
välineinä.<br />
Ihminen on luomakunnan ainoa rationaalinen ja<br />
vastuullinen olento, jolta voidaan edellyttää suunnitelmallisuutta<br />
sekä vastuuta omasta toiminnastaan ja sen<br />
seurauksista tulevaisuudessa. En siis pidä ihmistä vain<br />
täysin eläimiin rinnastettavana elävän luonnon osana<br />
enkä myöskään homo economicuksena, jota motivoi ja<br />
ohjaa vain oman edun tavoittelu.<br />
Elämäntavastamme ei ole esimerkiksi<br />
Lapsuuteni maalaistaloudesta muistan, miten meillä ei<br />
ollut yhtään polttomoottorilla käyvää konetta, mutta<br />
hevosia kyllä oli. Lehmiä oli joka talossa, ja ne lypsettiin<br />
käsin. Nyt tuollaista Suomessa vielä muutamia vuosikymmeniä<br />
sitten vallinnutta elämäntapaa pidetään<br />
takapajuisena ja kehittymättömänä. Tuotanto ja elämäntapa<br />
olivat silti paljon nykyistä ekologisempia ja<br />
kestävämpiä. Ne olivat myös keskenään paremmassa<br />
tasapainossa, vaikka kestävyydestä ja ekologisuudesta<br />
nykyisessä mielessä ei vielä tiedetty mitään. Kehitys on<br />
ollut siis takaperoista. Maataloutta olisi pitänyt kehittää<br />
olemassa olleelta ekologiselta pohjalta eikä pitäen silmäl
Change language