Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Yhteyksien</strong> <strong>kirja</strong><br />
kukaan, ajatus on edelleen rakenteeltaan sama. Myös<br />
globalisaatiokeskustelussa esitetyt demokratisointivaatimukset<br />
palautuvat useimmiten tähän: demokraattinen<br />
maailmanvaltio tai demokraattisten valtioiden muodostamat<br />
globaalit instituutiot panevat yhtiöt kuriin ja<br />
laativat kaikkia hyödyttävät kauppasäännöt.<br />
Vaikka nykyisten valtioiden vähäisen demokraattisuuden<br />
aiheuttama pulma sivuutettaisiin, jäljelle jää<br />
ainakin kaksi suurta ongelmaa. Ensinnäkin ihmiset eivät<br />
elä vain taloudesta vaan myös taloudessa. Se, miten<br />
elämä työpaikoilla järjestetään, miten työ organisoidaan<br />
ja millaisia riskejä ollaan valmiita kantamaan, on mitä<br />
suurimmassa määrin kaikkien työntekijöiden oma asia,<br />
josta juuri heidän on saatava päättää ja johon päätökseen<br />
tarvittavaa paikallista tietoa nimenomaan heillä on.<br />
Ajatus siitä, että työntekijät käyttävät valtiodemokratiaa<br />
työpaikkansa asioihin vaikuttamiseen, on yhtä mielekäs<br />
kuin autolautan käyttäminen kotilammen ylittämiseen.<br />
Toinen suuri ongelma liittyy yleiseen käsitykseen<br />
taloudesta hyvinvointia ja muita resursseja tuottavana<br />
koneena. Tästä seuraa pyrkimys kasvattaa jatkuvasti tuon<br />
koneen tuottoa, koska yhteiskunnassa on aina monia<br />
puutteita. Näin talous aina vain paisuu, jolloin sen hallinta<br />
käy koko ajan vaikeammaksi. Tämä johtopäätös<br />
seuraisi ilmeisesti siinäkin tapauksessa, jos talous todella<br />
olisi kone: isoja koneita on vaikea hallita. Johtopäätös<br />
on kuitenkin vielä selkeämpi, kun ymmärretään, ettei<br />
moderni talous todellisuudessa ole kone. Se on yhteiskunnallinen<br />
järjestelmä, jossa valta-asemien luominen ja vallankäyttö<br />
ovat olennainen osa rikkauksien kasaamisen<br />
prosessia. Siksi talouden kasvattaminen lisää taloudellisen<br />
eliitin valtaa. Eliitti voi näin ollen entistä paremmin<br />
vaikuttaa valtioon omaksi edukseen. Talouden demokraattisen<br />
ohjauksen sijasta tapahtuukin niin, että talous<br />
tekee valtiollisesta demokratiasta pelkän kulissin. Siksi<br />
saamme tavan takaa todistaa näytelmää, jossa ennen vaaleja<br />
puolueet antavat kansalaisten pyrkimyksiä vastaavia<br />
vaalilupauksia, mutta kohta vaalien jälkeen talousmiehet<br />
kertovat ”taloudelliset realiteetit”, joilla nämä lupaukset<br />
118<br />
pyörretään. Näin tehdään, vaikka lupauksen antajilla olisi<br />
selvä enemmistö sekä hallituksessa että eduskunnassa.<br />
Työntekijät valvovat<br />
Ensimmäinen edellä mainituista valtiolliseen talousdemokratiaan<br />
liittyvistä ongelmista on johtanut ajatukseen<br />
siitä, että jokaisella työpaikalla työntekijöiden tulisi valvoa<br />
kyseessä olevan yrityksen toimintaa. ”Työläiskontrolli”<br />
esiintyi vahvana jo Leninin retoriikassa. Uudempi<br />
versio tästä ajatuksesta syntyi 1960- ja 1970-lukujen<br />
yritysdemokratiakeskustelussa, jonka seurauksena esimerkiksi<br />
Suomeen säädettiin vuonna 1978 asiaa koskeva<br />
laki, Laki yhteistoiminnasta yrityksissä.<br />
Sekä teoriassa että vielä enemmän käytännössä työläisvalvonta<br />
ei muuta olennaisesti yhtiöiden ja muiden<br />
talousorganisaatioiden sisäisiä valtasuhteita. Niinpä esimerkiksi<br />
Suomen yhteistoimintalain mukaan työntekijöiden<br />
eriävä kanta ei koskaan voi estää yhtiön johdon<br />
tahdon toteutumista: kahdeksannen pykälän mukaan<br />
”erimielisiksi jääneiden asioiden toteuttamisen työnantaja<br />
voi aloittaa tiedotettuaan asiassa päätetyistä toimenpiteistä<br />
yhteistoimintamenettelyyn osallistuneille”.<br />
Se, että työläisvalvonnan puolestapuhujat Leninistä<br />
Tarja Haloseen eivät haluakaan olennaisia muutoksia talousorganisaatioon,<br />
johtuu samasta syystä kuin se, mikä<br />
pidättää valtion harjoittamaa talouskontrollia: talous<br />
ymmärretään hyvinvointia tuottavaksi koneeksi, jota ei<br />
pidä mennä sorkkimaan. Niinpä taloutta ja samalla talousvaltaa<br />
aina vain vahvistetaan, jolloin työläisvalvonta<br />
on yhä vaikeampaa. Esimerkiksi yhtiöiden kansainvälistyessä<br />
yksittäisen maan työntekijöiden vaikutus on lähinnä<br />
teoreettista, ja vaikutusyrityksiä on yhä helpompi<br />
pitää haitallisina.
Change language