Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Yhteyksien</strong> <strong>kirja</strong><br />
teemeiden elinvoimaisuutta vaalivia. Pakkotyö, lapsityö,<br />
epäinhimilliset työolosuhteet ja työ ilman toimeentuloa<br />
turvaavaa palkkaa ovat tuottajan ja kuluttajan välisen<br />
etäisyyden ja läpinäkymättömyyden mahdollistamia<br />
ihmisoikeusrikkomuksia, joihin puuttumisen lähtökohtana<br />
on niistä tietoiseksi tuleminen (ks. Kit Ho ym.<br />
2009; TVPRA 2009; Mäkelä ja Pöyhönen 2010; Bertrand<br />
2011; Ferus-Comelo ja Pöyhönen 2011; Iqbal ym. 2012).<br />
Tiedostaminen lisääntyy esimerkiksi edellä mainittujen<br />
lähteiden tietoa arvioimalla ja sitä omaan arkeen suhteuttamalla.<br />
Se mikä on laillista, ei välttämättä aina ole<br />
oikein. Laajalti hyväksyttyjä, ikivanhoja yhteiselämän<br />
sujuvuutta varmistavia moraalisia periaatteita ovat reiluus<br />
ja kaikenlaisesta toisen vahingoittamisesta pidättäytyminen<br />
(Shafer-Landau 2010, 13–26). On selvää,<br />
että kaiken liiketoiminnan tulisi olla reilua ja luontoa<br />
tuhoamatonta ollakseen luottamusta herättävää (ks.<br />
tarkemmin Salonen [tulossa]).<br />
Kuluttamisemme haitoista kärsivät eniten kaikkein<br />
haavoittuvaisimmat, köyhistä köyhimmät ihmiset ja<br />
puolustuskyvyttömimmät yhteisöt. Esimerkiksi fossiilisten<br />
energianlähteiden käyttöön liittyvän ilmastonmuutoksen<br />
vuoksi kuolee vuodessa 350 000 ihmistä,<br />
joista 99 prosenttia on lapsia (DARA 2010). Syitä ovat<br />
säihin liittyvät ääri-ilmiöt, jotka heikentävät viljelysatoja<br />
ja aiheuttavat siten aliravitsemusta. Niistä mm. seuraavat<br />
tulvat likaavat vesilähteitä, mistä on seurauksena<br />
lapsille vaarallisia ripulitauteja. Ilmaston lämpenemisen<br />
vuoksi malaria leviää myös ylängöille, missä sitä ei ole<br />
aikaisemmin havaittu. Onko fossiilisten energianlähteiden<br />
hyödyntäminen tätä taustaa vasten tunnistettavissa<br />
ihmisoikeusrikkomukseksi?<br />
Globaalissa ajassa oikeudenmukaisuusyhteisöä on<br />
välttämätöntä laajentaa kattamaan omaa lähiyhteisöä<br />
suurempia kokonaisuuksia. Kokonaisvaltainen planetaarinen<br />
vastuu kattaa myös elottoman osan ympäröivästä<br />
todellisuudesta. Se on perusteltua, sillä elämän kukoistaminen<br />
edellyttää elotonta luontoa, kuten vettä puhdistavia<br />
soraharjuja. Sosiaalisen olemassaolon ihanteeseemme<br />
142<br />
tyypillisesti kuuluvan kännykänkin valmistus riippuu<br />
kolmenkymmenen erilaisen elottoman metallin louhimisesta<br />
kaivoksissa, joissa kaivostyöläisten olosuhteet<br />
eivät ole yhtä hyvät kuin suomalaisissa kaivoksissa (ks.<br />
Bleischwitz ym. 2012; Reardon 2012).<br />
Osallisuuden kokeminen saa ihmisen<br />
kukoistamaan<br />
Yksilön tavoittelema voitto on omiaan vähentämään<br />
yhdessä toimimista suorituskeskeisessä kilpailuyhteiskunnassa<br />
(Marglin 2008). Yksilökeskeisen ihmisen huolenpidon<br />
piiri rajoittuu omaan arkeen ja omaan terveyteen<br />
tai laajimmillaan omaan lähipiiriin. Yhteisöllisyyttä<br />
syrjäyttävä ihmisten yksilökeskeisyys ja keskinäinen kilpailu<br />
johtavat ihmissuhteiden välineellistymiseen, jolloin<br />
elämän ydin uhkaa murentua. Osallisuuden puute on<br />
yhteydessä elämän merkityksellisyyden vähentymiseen ja<br />
syrjäytymisen riskiin. Jo Émile Durkheim (1952) osoitti,<br />
että itsemurhien määrä korreloi yhteiskuntaan integroitumisen<br />
kanssa. Niissä maissa, joissa kansalaiset kokivat<br />
osallistuvansa yhteiskuntaan ja pystyivät vaikuttamaan<br />
itseään koskevaan päätöksentekoon, kansalaisten itsemurhien<br />
määrä oli pienempi kuin niissä maissa, joissa<br />
omat vaikutusmahdollisuudet miellettiin vähäisiksi.<br />
Kukoistamisemme perustuu osallisuuden kokemiseen.<br />
Perustarpeiden tyydyttämisen jälkeen elämän<br />
merkitykselliseksi kokeminen ei enää riipu uusista tavaroista<br />
vaan ihmisten toisiltaan saamasta voimasta.<br />
(Osallisuuden kokemuksen tärkeydestä kirjoittaa tässä<br />
teoksessa myös Tiina Silvasti.) Voimaannuttava yhteen<br />
kuuluminen edellyttää, että aika pysähtyy, kun kaksi<br />
ihmistä kohtaa toisensa. Kohtaamisen pituuden kriteerinä<br />
ei ole kellon viisarien asento, vaan matka jatkuu<br />
vasta sitten, kun voidaan lähteä vahvempina kuin oltiin<br />
tilanteeseen tultaessa. Näin toimittaessa olemme sisäis