Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
hyvä ravinnetasapaino saavutetaan laskemalla, paljonko<br />
ravinteita jää peltoon, ja näin voidaan tarkentaa seuraavien<br />
vuosien lannoitustarvetta. (MMM 2011c.)<br />
Vapaaehtoisesti tilat voivat hakea myös erityisympäristötukia,<br />
joiden tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa,<br />
ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, säilyttää alkuperäisrotuja<br />
ja viljellä luomutuotteita (MMM 2011c). Kun<br />
peltoa ei enää viljellä eikä karjaa kasvateta mahdollisimman<br />
suuren sadon saamiseksi, viljelijälle aiheutuu<br />
tulonmenetyksiä. Näitä tulonmenetyksiä korvataan<br />
erityisympäristötuilla. Nämä ovat tehokkaimpia monimuotoisuuden<br />
edistämisen ja vesiensuojelun keinoja.<br />
Sopimuksia erityisympäristötuista on solmittu reilut<br />
16 600. Erityistukia maksettiin noin 47 miljoonaa euroa<br />
vuonna 2010 (MMM 2011c). Samalla tilalla voi olla useita<br />
erityisympäristötukisopimuksia. Suomen noin 63 000<br />
maatilasta vain pieni osa hakee tätä tukea. Sopimukset<br />
liittyvät usein sellaisiin asioihin, joita kaikilla tiloilla ei<br />
ole, kuten eläimiä, laidunmaita, vesistön varsia, pohjavesialueita<br />
tms.<br />
Vesistöjen tilaa parannetaan perustamalla vesistöjen<br />
varsiin kalteville pelloille nurmipeitteisiä aloja, joilla vähennetään<br />
ravinteiden ja maa-ainesten valumista vesiin.<br />
Kosteikkoja perustamalla voidaan hidastaa ravinteiden<br />
juoksua pelto-ojista järviin ja meriin, samoin kuin multaamalla<br />
lietelanta hyvin peltoon. Luonnon monimuotoisuuden<br />
ylläpitämiseksi tukea saa metsässä tai niityillä<br />
laiduntamiseen sekä perinnebiotooppien hoitamiseen.<br />
Perinnebiotoopit ovat nykyisin uhanalaisia luontotyyppejä,<br />
jotka ovat syntyneet pitkäaikaisen laidunnuksen<br />
tai niiton tuloksena. Ne ovat osa maaseudun kulttuuriperintöä<br />
ja maisemallisesti merkittäviä. Laidunnetut<br />
alueet avaavat maiseman luonnollisella tavalla. Niillä<br />
esiintyy usein myös uhanalaisia lajeja. Laidunnuksen<br />
tavoitteena on luonnonvaraisten eläinten ja kasvien määrän<br />
lisääntyminen sekä erilaisten lajien elinolosuhteiden<br />
parantuminen peltoympäristöissä.<br />
Niittyjen, ketojen sekä ranta- ja metsälaidunten<br />
avoimena pitämisessä lehmät ja lampaat ovat erityisen<br />
275<br />
Uusimaaseutu – ihmisten ja ympäristön parhaaksi<br />
hyödyllisiä. Laiduntamalla nämä eläinlajit huolehtivat<br />
arvokkaiden ja hupenevien elinympäristöjen säilymisestä.<br />
Naudat ja lampaat pystyvät syömään kasvillisuuden<br />
matalaksi sellaisissa paikoissa, joihin ihmiset eivät niittokoneineen<br />
pysty. Lisäksi ne syövät sellaista kasvillisuutta,<br />
mistä moni muu eläinlaji ei välitä, kuten nokkosia ja<br />
puiden vesakkoa. Nautoja ja lampaita ruokitaan heinäkasveilla<br />
(toisin kuin esimerkiksi sikoja), minkä vuoksi<br />
näiden kasvatus sopii hyvin vesiensuojelutavoitteisiin.<br />
Laiduntavat ja vapaana kulkevat eläimet ovat maisemallisesti<br />
kauniita ja tuovat ihmisille iloa. Laiduntaminen<br />
lisää eläinten hyvinvointia. Kotieläintuotannon ympäristöllisiä<br />
ja eettisiä vaikutuksia arvioitaessa onkin otettava<br />
huomioon laiduntavien eläinten hyödyt verrattuna sisällä<br />
kasvatettaviin ja viljalla tai tilan ulkopuolelta tuodulla<br />
rehulla ruokittuihin sikoihin ja kanoihin.<br />
Erityisympäristötuilla tuetaan viljelijöitä, jotta nämä<br />
kasvattaisivat alkuperäisrotuja ja -kasveja. Harvinaisiksi<br />
käyneiden eläinrotujen kasvu ja tuotto eivät ole tehokkaampien<br />
rotujen veroisia. Alkuperäisrotujen, kuten<br />
kyyttöjen tai suomenlampaiden, liha ja maatiaiskanojen<br />
munat ovat kuitenkin arvostettuja, joten niiden kaupaksi<br />
saaminen ei ole ongelma. Noin 1 850 tilaa on tehnyt<br />
alkuperäisrotujen kasvattamissopimuksen. (Aakkula<br />
ym. 2010).<br />
Maataloustuista sovittiin aiemmin kansallisen tulopolitiikan<br />
yhteydessä. Maataloustulo rinnastui palkkatuloihin.<br />
Kun maanviljelijää ryhdyttiin kutsumaan<br />
maataloustuottajaksi, luotiin mielikuva palkansaajasta.<br />
Tämä näkyy nimessä MTK, Maa- ja metsätaloustuottajain<br />
keskusliitto, huomauttaa Antti Puupponen (2009).<br />
MTK on viime vuosina vahvasti uudistunut ja kannustaa<br />
nykyisin yrittäjyyteen ja ympäristönsuojeluun, samoin<br />
kuin ruotsinkielinen tuottajajärjestö Svenska lantbruksproducenternas<br />
centralförbund (SLF). Hyvä esimerkki on<br />
molempien tuottajajärjestöjen panostus luomuun, jossa<br />
nämä tavoitteet yhdistyvät.<br />
Maataloustuet ovat yksi maatilan tärkeä tulonlähde.<br />
Ne ovat perusteltuja tukia myös siksi, että maaseutu pel
Change language