Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
elämänmenolle. Tarpeista riippumattomat halut näyttävät<br />
kuitenkin antavan taloudelliselle toiminnalle sen<br />
luonteenomaiset piirteet. Taloudellisessa toiminnassa<br />
sallitaan voitontavoittelu myös muussa tarkoituksessa<br />
kuin toimijan tarpeiden tyydyttämiseksi, nimittäin voiton<br />
itsensä vuoksi. Ainoastaan eräiden niin kutsuttujen<br />
alkukantaisten kansojen elämäntavoissa on esiintynyt<br />
pelkästään tarpeentyydytykseen tähtäävää taloudellista<br />
toimintaa. Näiden kansojen parissa ravinnon saanti ja<br />
ystävyys ovat olleet määrääviä tekijöitä tavaroiden vaihdossa.<br />
(Birket-Smith 1972, 383–397.) Tarpeista irrallista<br />
voitontavoittelua leimaa usein halu, jota on pitkään kutsuttu<br />
ahneudeksi.<br />
Tutkijoiden näkemykset talouden luonteesta, yhteiskunnallisesta<br />
tehtävästä ja suhteesta kulutukseen ovat<br />
vaihdelleet huomattavasti aikojen kuluessa. Jo 1800-luvun<br />
lopulla kiinnitettiin huomiota kasvavaan kulutukseen<br />
ja sen yhteiskunnallisiin heijastumiin. Thorstein<br />
Veblenin vaikuttava teos Theory of the Leisure Class (1899)<br />
kuvasi kriittisin äänenpainoin kulutuksen eriytymistä.<br />
Mutta samaan aikaan ihannoitiin yleisesti siirtymistä<br />
niukkuudesta ylenpalttisuuteen ja sitä pidettiin, ei vain<br />
myönteisenä, vaan jopa eettisesti toivottavana. Massatuotanto<br />
alkoi nousta kukoistukseen 1920-luvulla,<br />
ja eräät ekonomistit arvostelivat tarpeiden ja halujen<br />
dikotomiaa ja päinvastoin pitivät rajattomien halujen<br />
leimaamaa kuluttajaa loogisena ja jopa toivottavana<br />
mahdollisuutena. Mainostajat ja markkinoijat alkoivat<br />
tehdä parhaansa sitoakseen kuluttajan henkilökohtaisen<br />
identiteetin tuotteisiin. Päämääräksi muodostui yksilöiden<br />
johdattelu uusien tuotteiden ja uusien identiteettien<br />
jatkuvaan tavoitteluun. Idea ainaisesti tyytymättömästä<br />
kuluttajasta on liitetty General Motorsin johtajan Charles<br />
Ketteringin nimeen ja 1920-luvulle, kun hän sanoi kuluttajien<br />
haluavan aina vain uusia automalleja. (Schor 1998,<br />
132–133.) Vahvan talouskasvun ideaa voitaneen hakea<br />
liberalismin synnystä 1700-luvulta, mutta tuon idean<br />
modernisoituminen näyttää tapahtuneen 1920-luvulla<br />
35<br />
Ekologisen kriisin juuret<br />
massatuotannon käynnistyessä, vaikka vielä ei laskettukaan<br />
kansantuotteen määrää.<br />
Toisen maailmansodan jälkeen jotkut tutkijat pyrkivät<br />
tarkastelemaan kulutusta kriittisesti esimerkiksi<br />
välttämättömyyshyödykkeiden ja ylellisyyshyödykkeiden<br />
näkökulmasta. Neoklassisen teorian ylivalta näyttää kuitenkin<br />
pysähdyttäneen tuon tutkimusintressin. Tutkijat<br />
eivät enää olleet juurikaan kiinnostuneita tavaroiden ja<br />
tarpeentyydytyksen välisistä suhteista. Kuluttajan ominaisuuksia<br />
alettiin luonnehtia sellaisin yksinkertaisin<br />
tunnusmerkein kuin kyltymättömyys ja kyky suvereeniin<br />
päätöksentekoon kulutusta koskevissa ratkaisuissa. Utiliteetin,<br />
henkilökohtaisen hyödyn maksimoinnista omien<br />
budjettirajoitusten puitteissa muodostui keskeinen kuluttajien<br />
käyttäytymistä kuvaava näkemys. Siten ekonomistit<br />
sulkivat kiinnostuksensa ulkopuolelle kysymyksen<br />
riittävästä ja asianmukaisesta tarpeentyydytyksestä ja<br />
liukuivat kuluttajan haluista lähtevään ajatteluun. (Schor<br />
1998, 133–134.)<br />
Kapitalistinen markkinatalous on vaikuttanut taloustieteelliseen<br />
näkemykseen taloudesta rationaalisena käyttäytymisenä,<br />
jota ohjaa pyrkimys voiton maksimointiin.<br />
Rationaalisuuden yksipuolista korostamista on arvostellut<br />
ehkä varhaisimmin Tibor Scitovsky teoksessaan The<br />
Joyless Economy (1976). Hänen mukaansa tavanomaisessa<br />
taloustieteellisessä ajattelussa oletetaan, että henkilön<br />
tosiasiallinen käyttäytyminen ilmentää rationaalisella tavalla<br />
hänen preferenssejään. Psykologisiin tutkimuksiin<br />
viitaten Scitovsky osoittaa, kuinka pinnallinen ja riittämätön<br />
tällainen teoria on. Henkilön preferenssit voivat<br />
vastata tai olla vastaamatta sitä, mikä on hänelle parasta.<br />
Rationaalisuuden ja preferenssien välisellä kytkennällä<br />
on kuitenkin ollut suuri vaikutus poliittiseen ajatteluun<br />
ja ohjaukseen. Scitovskyn todistelut vahvistavat myös<br />
oletusta siitä, että kuluttajien identiteettiin kyetään vaikuttamaan<br />
mainonnan avulla. Filosof, kansantaloustieteen<br />
nobelisti Amartya Sen pohti Scitovskyn kritiikkiä<br />
tavanomaiseen talousteoriaan sisältyvästä rationaalisen<br />
käyttäytymisen oletuksesta. Hän esitti kaksi kysymystä,
Change language