Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Yhteyksien</strong> <strong>kirja</strong><br />
ohjaavia normeja. Modernin yhteiskunnan rakennusaineet<br />
– talous ja sosiaaliset kysymykset – korostuvat<br />
ympäristönäkökulman jäädessä syrjään päätöksenteossa<br />
ja tulevaisuuden suunnittelussa. Kestävän kehityksen<br />
tavoite ja ajatukset eivät ole kyenneet muuttamaan sitä,<br />
mitä pidetään ”vastuullisen päätöksenteon” perustana.<br />
Vaikka jotkut paikallisagendaprosessit ovat pyrkineet<br />
nostamaan tai vakiinnuttamaan ympäristönäkökulman<br />
päätöksenteon perustaksi joko yksittäisissä kaupunkisuunnitteluhankkeissa<br />
tai koko kaupungin suunnittelussa,<br />
”vastuullinen päätöksentekijä” ei voi jättää huomiotta<br />
päätösten taloudellisia edellytyksiä ja seurauksia. Hän<br />
ei voi myöskään, ainakaan ääneen lausuen, sivuuttaa<br />
yhteiskuntapolitiikan sosiaalisia seurauksia esimerkiksi<br />
työllisyydelle tai resurssien oikeudenmukaiselle jaolle.<br />
Usein yhteiskunnallisten ratkaisujen tavoitteena on näiden<br />
molempien edistäminen. Näin talous ja sosiaalinen<br />
kietoutuvat usein ristiriidattomasti yhteen.<br />
Sen sijaan ”vastuullinen päätöksentekijä” voi näkemystään<br />
muodostaessaan edelleen sivuuttaa havainnot<br />
ihmisen ja yhdyskunnan liiallisesta ympäristökuormituksesta<br />
tai kyseenalaistaa näkemykset luontoarvojen<br />
itseisarvoisesta merkityksestä. On myös mahdollista<br />
kyseenalaistaa ympäristönäkökohdat taloudellisilla ja<br />
sosiaalisilla seikoilla. Talvivaaran kaivoksen ennakoitua<br />
haitallisempien ympäristövaikutusten myötä käynnistynyt<br />
julkinen keskustelu on esimerkki tästä. Monet keskusteluun<br />
osallistuneet päättäjät ovat pitäneet paikallista<br />
ympäristötuhoa sosiaalisten ja erityisesti taloudellisten<br />
hyötyjen ei-toivottuna, mutta välttämättömänä kustannuksena.<br />
Kun taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden<br />
saavuttaminen edellyttää ympäristöä suojelevien tai<br />
ylläpitävien tavoitteiden sivuuttamista tai jopa niiden<br />
vastaista toimintaa, ”vastuullinen päätöksentekijä” voi<br />
lainsäädännön rajoissa toimia tästä lähtökohdasta ja<br />
lausua asian ääneenkin.<br />
152<br />
Kestävät elämäntapavalinnat?<br />
Kestävän kehityksen paikallisissa prosesseissa, erityisesti<br />
erilaisissa koulutus- ja kasvatushankkeissa, on pyritty vahvistamaan<br />
ihmisten mahdollisuuksia valita ja suosia kestävän<br />
elämäntavan mukaisia ratkaisuja. Esimerkiksi Tampereen<br />
seutukunnassa toimiva Ilmankos-hanke on tällainen.<br />
Hankkeen keskeinen tehtävä on tarjota ihmisille tietoa<br />
arkielämän ympäristövaikutuksista ja ratkaisuista, joilla<br />
haitallisia ympäristövaikutuksia voi vähentää. Yhteistä<br />
näille hankkeille on se, että niissä pyritään kasvattamaan<br />
ihmisiä arkiseen ympäristövastuuseen (Læssøe 2007).<br />
Asiantuntijat opastavat ihmisiä esimerkiksi kierrättämään<br />
jätteitä ja kiinnittämään huomiota energiankulutukseen.<br />
Kansalaisryhmiä kannustetaan ympäristötalkoisiin, kuten<br />
huolehtimaan omasta elinympäristöstään erilaisin siivous-<br />
ja raivaushankkein. Käytännöissä on vältetty ihmisten<br />
syyllistämistä ja korostettu jokaisen henkilökohtaista<br />
valinnanvapautta (Feichtinger ja Pregernig 2005).<br />
Vastuullisten päättäjien tavoin yksittäiset, omaa arkeaan<br />
elävät ihmiset eivät näytä kuitenkaan omaksuneen<br />
kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa kovin laajasti.<br />
Kestävän kehityksen vakiintuminen lähes jokaisen<br />
tunnistamaksi sanapariksi ei ole merkinnyt autoilun<br />
vähentämistä, kertakäyttökulttuurista luopumista, lähimatkailun<br />
suosimista tai kasvispainotteisen lähiruuan<br />
läpimurtoa. Kestävän kehityksen ajatukset, ympäristökasvatus<br />
tai paikallisagendaprosessit eivät ole kyenneet<br />
luomaan paikallisia käytäntöjä tai normeja, jotka vaikuttaisivat<br />
merkittävästi ihmisten elämäntapavalintoihin.<br />
Ihmisten tavalliset elämäntapavalinnat ovat kuitenkin<br />
pitkälti yhteydessä heidän elinympäristöönsä ja sen<br />
mahdollistamiin valinnanmahdollisuuksiin. Elinympäristön<br />
yhdyskuntarakenne ja infrastruktuuri luovat<br />
konkreettisen perustan yksilöiden elämäntapavalinnoille.<br />
Kulttuuriset käytännöt luovat puolestaan normaaleilta<br />
tuntuvia ajattelutapoja, jotka ohjaavat valintoja. Leena<br />
Helenius puhuu artikkelissaan valintojen mentaalisesta<br />
perustasta ja rajoista.
Change language