Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Yhteyksien</strong> <strong>kirja</strong><br />
Yhä useampien saataville ulottuvat kulutustavarat ja<br />
elintason vähittäinen nousu lisäsivät yhteiskunnallista<br />
tasa-arvoa teollistuneissa maissa 1900-luvun jälkipuoliskolla.<br />
Kasvava kulutushyödykkeiden ja vapaa-ajan määrä<br />
loivat lisäedellytyksiä kulutuksen kasvulle, eriytymiselle<br />
ja yksilöitymiselle. Samanaikaisesti hyvinvointivaltio loi<br />
puitteet elinikäisen työuran toteutukselle suojelemalla<br />
työvoimaa pääoman liikkeiltä ja kehittämällä työvoimatarpeita<br />
vastaavaa koulutusta. Tuotannon kasvu, elintason<br />
nousu sekä väestön ja <strong>hyvinvoinnin</strong> kasvu johtivat<br />
myös luonnonvarojen käytön moninkertaistumiseen ja<br />
ympäristön muutoksiin.<br />
Siirtyminen teollisesta ja kansallisesta ajasta jälkiteolliseen<br />
ja globaaliin aikaan on monin tavoin horjuttanut<br />
aikaisemman yhteiskuntamallin instituutioita ja<br />
rakenteita. Poliittisen doktriinin muutos, globalisaatio<br />
ja informaatioteknologian kehittyminen ovat mahdollistaneet<br />
pääoman ja yritysten liikkumisen valtiosta toiseen.<br />
Pääoman ja työn globalisoituminen mahdollistaa<br />
maiden välisten kehityserojen hyväksikäytön ja murentaa<br />
työntekoa koskevaa säätelyä. Hyvinvointivaltiot<br />
ovat muodostumassa kilpailuvaltioiksi, joiden toiminnan<br />
keskiössä on hyvinvointipalveluiden tuottamisen ja<br />
kansalaista suojaavien interventioiden sijaan kansallisen<br />
kilpailukyvyn vahvistaminen yritysten toimintaedellytyksiä<br />
tukemalla.<br />
Elinkeinorakenteiden ja työmarkkinoiden uudelleenjärjestäytyminen<br />
on jälkiteollisissa maissa johtanut<br />
siihen, että aikaisempi ”normaali” täystyöllisyyteen ja<br />
elinikäisyyteen perustuva työajan järjestäminen on kyseenalaistettu.<br />
Huomattava työttömyys, työelämän joustot<br />
ja työurien katkonaisuus ovat muuttumassa uudeksi<br />
normaalitilaksi, vaikka julkisessa keskustelussa nämä<br />
rakenteelliset ongelmat usein kytketään yksilöiden tai<br />
sukupolvien ominaisuuksiin. Samanaikaisesti elintasoerot<br />
Suomessa ja monissa muissa hyvinvointivaltioiksi<br />
mielletyissä valtioissa ovat kasvaneet.<br />
Kilpailuvaltiossa palkkatyötä jäsentävät instituutiot<br />
ja lainsäädäntö ovat murroksessa, mutta kulutus on<br />
106<br />
säilyttänyt asemansa taloudellista kasvua ylläpitävänä<br />
voimana. Kulutukseen ja ”joustavaan” palkkatyöhön<br />
perustuva yhteiskunnan sosiaalinen ja ekologinen kestävyys<br />
ovat kuitenkin monin tavoin kyseenalaistettavissa.<br />
Useimmiten ratkaisuna tähän kestävyysvajeeseen nähdään<br />
kuluttajapoliittinen toiminta, yksittäisten kuluttajakansalaisten<br />
kyky tehdä vastuullisia valintoja ja näin<br />
ohjata markkinoiden toimintaa. Sosiaalisesti ja ekologisesti<br />
kestävää tulevaisuutta on kuitenkin mahdotonta<br />
ajatella ilman ratkaisua siihen, miten yksilöt tai yhteisöt<br />
voivat löytää kestäviä tapoja ansaita elantonsa ja pitää<br />
yllä hyvinvointia.<br />
Palkkatyön, kulutuksen, talouskasvun ja hyvinvointivaltion<br />
yhteen kietoutunut historia ohjaa tämän päivän<br />
yhteiskunnallista keskustelua. Esimerkiksi yksittäisten<br />
ihmisten pyrkimykset kohtuullistaa omaa elämäntapaansa<br />
ja työelämäänsä mielletään hyvinvointivaltion<br />
ylläpidon kannalta kestämättömiksi. Kestävää yhteiskuntaa<br />
tavoiteltaessa tulee keskustelua laajentaa koskemaan<br />
kestävän kulutuksen lisäksi myös kestävää työtä.<br />
Yhtenä ratkaisuna kestävyysongelmaan voikin olla työn<br />
käsitteen ymmärtäminen palkkatyötä ja kulutusta laajemmassa<br />
merkityksessä.<br />
Kasvutalouden yksiulotteinen näkökulma työhön<br />
Usein työn arvoa tarkastellaan taloudellisten vaikutustensa<br />
kautta. Taloudellinen näkökulma tarkastelee työtä<br />
rahakeskeisesti: yksilöt rakentavat omaa hyvinvointiaan<br />
tekemällä palkkatyötä ja yhteiskunta kerää tästä työstä<br />
– suoraan palkkaveroina ja välillisesti arvonlisäveroina<br />
– verotuottoja hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen<br />
(rahakeskeisyydestä ks. myös Hilkka Pietilä). Työ on sitä<br />
arvokkaampaa, mitä enemmän siitä maksetaan palkkaa<br />
ja mitä enemmän se vahvistaa hyvinvointivaltion veropohjaa.<br />
Työ ja hyvinvointi ovat lisäksi kietoutuneet tiiviisti<br />
talouskasvuun. Useat ekonomistit ovat arvioineet,
Change language