Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
non aiheuttamien saasteiden vuoksi Isossa-Britanniassa<br />
kuolee ennenaikaisesti 19 000 ihmistä vuodessa. 6 000<br />
heistä kuolee Keski-Euroopasta kulkeutuneisiin saasteisiin<br />
(Yim ja Barrett 2012).<br />
Ekososiaalinen sivistys edellyttää, että taloutta ei<br />
mielletä itsetarkoitukseksi vaan <strong>hyvinvoinnin</strong> tavoittelun<br />
välineeksi. Talouden ensisijainen tehtävä on kansalaisten<br />
perustarpeiden tyydyttäminen rajallisten resurssien<br />
planeetallamme. Jos talouskasvu lisää kansalaisten perustarpeiden<br />
tyydyttämisen mahdollisuuksia, kannattaa<br />
sitä tavoitella, jotta köyhyyttä saadaan vähennettyä<br />
(Kenny 2011).<br />
Perustarpeiden tyydyttämisen jälkeen materiaalisiin<br />
elämän päämääriin edelleen keskittyminen kääntyy<br />
henkistä hyvinvointia ja pitkän aikavälin kestävyyttä<br />
vastaan. Vaurauden myötä lisääntyneet mahdollisuudet<br />
kuluttaa enemmän aiheuttavat samalla kyvyttömyyttä<br />
nauttia arkisista myönteisistä tunteista ja kokemuksista<br />
(Quoidbach ym. 2010). Esimerkiksi miesten itsemurhat<br />
ovat globaalilla tasolla miltei kaksinkertaistuneet<br />
maailmansotien jälkeisen vahvan talouskasvun aikana<br />
(WHO 2002). Myöskään valintojen määrän lisääntyminen<br />
ei välttämättä lisää vapauttamme vaan tukahduttaa<br />
elinvoimaamme, sillä esimerkiksi sampoon tai jugurtin<br />
valitseminen kymmenien eri vaihtoehtojen joukosta voi<br />
ahdistaa ja turhauttaa.<br />
Olen toiveikas sosiaalisen saneerauksen onnistumisen<br />
suhteen, sillä sosiaalinen oikeudenmukaisuus,<br />
kohtuullisuus, toistemme sisäisestä ehtymättömyydestä<br />
huolehtiminen ja elämän edellytysten aktiivinen turvaaminen<br />
(puhdas ilma, hedelmällinen maaperä, juomakelpoinen<br />
vesi, kasvien pölytykset ja vakaa ilmasto) ovat jo<br />
useiden meidän ajatuksissamme ja puheissamme läsnä.<br />
Yhä useampi meistä tiedostaa jo, minkälaisiin sosiomateriaalisiin<br />
ketjuihin osallistumme päivittäisiä valintojamme<br />
tehdessämme. Läpinäkyvyys lisääntyy sosiaalisen<br />
median ansiosta, ja vastuuttomasti toimivien kaupallisten<br />
toimijoiden kilpailuetu vähenee. Postmaterialis<br />
145<br />
Sosiaalinen saneeraus – tie ekososiaaliseen sivistykseen<br />
mi saa sijaa materian varaan rakentuvan <strong>hyvinvoinnin</strong><br />
tavoittelun vähentyessä (Salonen ja Åhlberg [tulossa]).<br />
Myönnän, että sosiaalinen saneeraus on vasta alussa,<br />
sillä suuntaamme edelleen usein parhaimmat voimavaramme<br />
siten, että voisimme hankkia älykkäämmän puhelimen,<br />
tehokkaamman tietokoneen, suuremman asunnon<br />
ja viihdyttävämmän tauluteeveen. Historiastamme<br />
tiedämme kuitenkin, että tietoisuuden lisääntyminen<br />
on johtanut myönteiseen käyttäytymisen muutokseen<br />
aikaisemminkin: siirtomaakulttuuria ja maaorjuutta ei<br />
enää ole, äänioikeus on taattu naisille lähes kaikkialla,<br />
on perustettu Yhdistyneet kansakunnat ja Kansainvälinen<br />
rikostuomioistuin, otsonikadon eteneminen on<br />
pysäytetty ja maamiinoista ollaan luopumassa. Myös<br />
käyttäytymistavat muuttuvat jatkuvasti. 1900-luvun<br />
alkupuolella Suomessa oli tapana syljeskellä sisätiloissa<br />
lattialle, mutta ei enää. Roskien heittäminen auton ikkunasta<br />
ulos oli normaalia 1970-luvulla, mutta sittemmin<br />
tapa on jäänyt. Turvavöitä ei käytetty autoissa muutama<br />
vuosikymmen sitten, mutta nykyään osaamme perustella<br />
vakuuttavasti turvavyön käytön.<br />
Ekososiaalisen sivistyksen keskiössä on ihmisten<br />
välinen terve riippuvuus, jossa otetaan vastuuta yhteisestä<br />
tulevaisuudesta. Se takaa osallisuutta yhteisöihin<br />
ja politiikkaan. Se myös sallii ihmisten moninaisuuden,<br />
keskeneräisyyden ja epätäydellisyyden: toisiamme täydentäessämme<br />
muodostamme vahvan voiman aivan<br />
kuten tämän <strong>kirja</strong>n sivuillakin tehdään. Tiedostava ja<br />
vaikutusmahdollisuuksiansa aktiivisesti hyödyntävä<br />
ekososiaalisesti sivistynyt kansalainen on muutoksentekijä<br />
jo käynnissä olevassa yhteiskunnallisessa muutoksessa,<br />
joka jättää avaraa tilaa postmateriaaliselle autenttisen<br />
tuntuman löytämiselle, itsensä kehittämiselle<br />
sekä tarkoituksen ja merkityksen tavoittelulle. Se luo<br />
tulevaisuutta, josta lastenlapsemme kiittävät meitä.
Change language