Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Bergin kirjoitusta) – mutta edetään kumminkin. Toivomme,<br />
että kaikista näistä poluista kutoutuu ajan mittaan<br />
yhä tiiviimpi verkko.<br />
Teoksemme ensimmäinen osa, Yhteydet avautuvat,<br />
koostuu johdantoartikkelista ja <strong>kirja</strong>n kuvista vastaavan<br />
taiteilija Veijo Hukan kirjoituksesta. Kirjamme moninäkökulmaisuuden<br />
idean mukaisesti halusimme mukaan<br />
myös taiteen vision ekososiaalisista yhteyksistä.<br />
Hukan tuotanto sopii tähän mielestämme erinomaisesti,<br />
sillä se kumpuaa maapallon tulevaisuutta koskevasta<br />
huolesta, vahvasta luontoyhteydestä ja eettisestä<br />
maailmankatsomuksesta. Tekstissään Hukka avaa kokemansa<br />
maailman ja teostensa välisiä yhteyksiä.<br />
Toisessa osassa, <strong>Yhteyksien</strong> tarve, Olavi Riihinen analysoi<br />
maapallon resurssikriisiä selittävää inhimillisten<br />
tarpeiden ja halujen problematiikkaa sekä kestämätöntä<br />
elämäntapaa uusintavaa halujen ekspansiota. Samalla<br />
hän piirtää terävän kuvan siitä, mistä meidän tulee päästä<br />
eroon pyrkiessämme ekososiaaliseen yhteiskuntaan.<br />
Ennen kaikkea meidän olisi päästävä irti ahneudesta ja<br />
kulutusaddiktioistamme.<br />
Kirjan kolmannen osan otsikko on Avautuva ajattelu.<br />
Sen aluksi Risto Willamo muistuttaa meitä siitä, miten<br />
luonnon tai ympäristön hyvinvoinnista puhuminen on jo<br />
sinänsä luonnon yhteiskunnallistamista. Luonnolla ei ole<br />
mitään objektiivista <strong>hyvinvoinnin</strong> tilaa tai subjektiivista<br />
<strong>hyvinvoinnin</strong> kokemusta. Ihmisten osuuden hän esittää<br />
myös vaatimalla sellaista puhetapaa, joka tuo esiin ihmisen<br />
roolin muutosten aiheuttajana: luonto ei pilaannu,<br />
vaan ihminen pilaa sitä. Sanoma on relationaalinen:<br />
olemme parisuhteessa luonnon kanssa.<br />
Leena Helenius puolestaan kuvaa Rooman klubin<br />
kuuluisan Kasvun rajat -raportin pääkirjoittajan Donella<br />
Meadowsin johdattamana ajattelumme – niin tieteellisen<br />
kuin arkiajattelunkin – juuttumista tiukassa istuviin ajatusmalleihin<br />
eli paradigmoihin. Tieteen tai arkiajattelun<br />
rajojen ylittäminen edellyttää vallalla olevien paradigmojen<br />
tunnistamista ja hylkäämistä ja uusien ajatusten<br />
esiinmarssia. Vanhojen mallien tunnistaminen on siis<br />
17<br />
Johdanto<br />
uuden polun ensimmäinen askel. Helenius tuo esiin<br />
myös relationaalisen sekä–että-ajattelun tärkeyden, kun<br />
maailmaa halutaan tarkastella kokonaisuutena.<br />
On sanottu, että taloustieteellä ei ole luontoa (Hiedanpää<br />
2012, 57). Monet <strong>kirja</strong>amme kirjoittavista jakavatkin<br />
käsityksen siitä, että nykyinen, vähitellen kestämättömäksi<br />
käyvä ekologinen tilanne voidaan korjata<br />
vain siten, että puretaan ajatukset talouden kasvupakosta<br />
ja taloudesta pelkkänä rahataloutena. Erityisesti neljänteen<br />
osioomme Viisaampaa taloudenpitoa olemme<br />
koonneet tekstejä, joissa käydään talouden ja taloustieteen<br />
paradigmojen kimppuun, rohkeasti kuvittelemaan<br />
uudenlaisia talouksia.<br />
Jakson aluksi Jukka Hoffrén kuvaa, millainen on ollut<br />
se polku, joka on johtanut nykyisenlaisen taloustieteen<br />
syntyyn, ja kertoo sitten, miksi se on ollut harhaan johtava.<br />
Kirjoitusta motivoi halu palauttaa talous takaisin<br />
omalle paikalleen – rengiksi – siitä isännän asemasta,<br />
jonka se on anastanut itselleen yhteiskunnassa ja koko<br />
maailmassa. Hilkka Pietilä taas muistuttaa, ettei rahatalous<br />
ole ainoa talouden muoto, vaan talouden kokonaisuuteen<br />
kuuluvat myös viljelytalous ja kotitalous. Toisin<br />
sanoen talouskin toimii suhteissa, Indran verkossa:<br />
”Talous on kuin ilmakehä – suljettu järjestelmä, jossa<br />
jokainen on yhteydessä ja jossa yksilön jokaisella teolla<br />
on vaikutusta muihin” (Haapala ja Aavameri 2008, 23).<br />
Taloudellisen toimintamme vaikutukset ilmakehään<br />
ovat kuitenkin olleet tuhoisia. Ilmaston lämpenemisen<br />
teema virittääkin <strong>kirja</strong>mme kahta seuraavaa artikkelia.<br />
Jatkuva talouskasvu on perustunut uusiutumattomiin<br />
fossiilisiin polttoaineisiin ja niiden halpaan hintaan. Ympäristöhistorioitsija<br />
J. R. McNeilin mukaan ihmiskunta<br />
on vuoden 1900 jälkeen käyttänyt enemmän energiaa<br />
kuin aikaisempina vuosisatoina yhteensä. Hänen laskelmansa<br />
näyttävät, että 1900-luvulla käytettiin kymmenen<br />
kertaa enemmän energiaa kuin sitä edeltävien tuhannen<br />
vuoden aikana. Fossiilisten polttoaineiden käyttö lisäsi<br />
samalla jyrkästi saastumista sekä rikkauden ja vallan<br />
epätasa-arvoista jakautumista. (McNeil 2001, 15–16.)
Change language