Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ja kulutuksen laskua ei todennäköisesti onnistu. Taloustieteilijä<br />
Bernard Lietaerin ym. (2009) mukaan mikään<br />
systeemi ei kestä, jos korostetaan vain tehokkuutta. Koska<br />
talouselämä orientoituu lähinnä vain tehokkuuden<br />
mukaan, romahtavat niin ekologiset kuin niihin sidoksissa<br />
olevat ekososiaaliset systeemitkin.<br />
Kun taloudellista tehokkuutta luonnehtivat muun<br />
muassa kasvu, kilpailu, kontrolli ja hyötyminen, kehittyy<br />
ekososiaalisten systeemien elinvoima ja kestävyys monimuotoisuudesta,<br />
verkottuneisuudesta, ravitsevuudesta,<br />
huolenpidosta ja suojelemisesta. Luonnon taloudenpidossa<br />
kestävyys, verkottuneisuus ja monimuotoisuus<br />
ovat tehokkuutta tärkeämpiä (Lietaer ym. 2009; Heiskanen<br />
2011).<br />
Yalen yliopiston sosiaaliekologian professori Stephen<br />
Kellert toteaa, että modernina aikana ihmisen ja<br />
luonnon vuorovaikutus on vähentynyt, vaikka toisaalta<br />
tutkimukset osoittavat luonnon olevan välttämätön<br />
osa ihmisten hyvinvointia. Hänen mukaansa modernin<br />
maailman menestys on perustunut luonnon hallintaan,<br />
ja tällä kehityksellä on ollut samalla vahingollisia vaikutuksia<br />
omalle hyvinvoinnillemme. (Kellert 2005.)<br />
Tehokkuuden arvot näyttävät olevan myös osa yksittäisen<br />
ihmisen identiteettiä, minäkuvaa ja maailmankuvaa.<br />
Länsimaisilla ihmisillä on yleensä käsitys itsestään<br />
itsenäisinä ja yksilöllisinä toimijoina. Ajattelemme, että<br />
arjen valinnat ovat itsenäisen pohdintamme ja ajattelumme<br />
tulosta. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Arkea<br />
eletään yleisesti ottaen tuotantoelämän ja markkinoiden<br />
ehdoilla (Horelli ja Haverinen 2008). Arki on alistettu<br />
taloudelliselle kasvulle ja kansainväliselle kilpailukyvylle.<br />
Rahamarkkinoiden vaikutus ulottuu lähes jokaiseen<br />
päivään, ihmiseen ja kokemukseen. Talouden ja rahan<br />
ylivallasta ihmisten arjessa kirjoittavat tässä teoksessa<br />
myös Jukka Hoffrén ja Hilkka Pietilä.<br />
Kuten myös Arto O. Salonen artikkelissaan toteaa,<br />
suurimmalla osalla työssä käyvästä väestöstä elämä on<br />
jatkuvasti kiireistä (Levine ja Norenzayan 1999). Kiireinen<br />
elämäntapa on osa työelämää ja vapaa-aikaa, ja se<br />
239<br />
Mielen ja luonnon yhteyksiä<br />
tuntuu ikään kuin kuuluvan asiaan. Rauha, pysähtyminen<br />
ja kiireettömyys kuuluvat harvoihin lomahetkiin,<br />
joiden ei ajatellakaan kestävän kovin pitkään. Törmään<br />
tehokkuuden arvoihin myös psykologin työssä. Kun ihminen<br />
tulee vastaanotolle, hän saattaa olla ahdistunut<br />
tai masentunut tai hänellä on jokin muu psyykkinen<br />
ongelma. Hän saattaa istua tuoliin ja ihmetellä, miten<br />
tällainen ongelma voi olla mahdollinen – onhan hänellä<br />
”kaikki hyvin”. Hän luettelee tehokkuuden arvoihin<br />
sopivia saavutuksia. On ura, asema, talous, omakotitalo,<br />
tyylitietoinen koti, korkea elintaso, lomamatkat ulkomaille,<br />
kallis auto ja niin edelleen.<br />
Näyttää siltä, että aivan henkilökohtaisellakin tasolla<br />
olemme kadottaneet kokemuksen hiljaisemmasta,<br />
hitaammasta ja rauhallisemmasta elämästä, johon eivät<br />
liity kiire, hyöty ja tehokkuus. Tärkeä kysymys kuuluukin,<br />
miten saan yhteyden omiin tunteisiini, tarpeisiini ja<br />
arvoihini. Yhteyden kautta myös myötätunto, vuorovaikutus<br />
ja yhteenkuulumisen kokemukset voivat kehittyä.<br />
Tasapainon arvoiksi kutsun seuraavia elementtejä:<br />
tasapaino (hyvinvointi), eheyttäminen, yhteisyys,<br />
kumppanuus, luontoympäristön elementit ja myönteinen<br />
olemisen kokemus. Tasapainon arvojen tunnistaminen<br />
kokemustasolla on tärkeää, koska pelkkä teoreettinen<br />
pohdinta ei välttämättä vaikuta käytännön elämään.<br />
Meillä ihmisillä on taipumus arvokyselyissä luetella paperille<br />
yleviä tasapainon arvoja, vaikka käytännön elämä<br />
perustuisi muuhun. Kun tasapainon arvot ulottuvat<br />
emotionaaliseen kokemukseen, silloin on käsitykseni<br />
mukaan mahdollista, etteivät luontoympäristön myönteiset<br />
ja nopeat vaikutukset jää lyhytvaikutteisiksi ja<br />
tiedostamattomiksi. Tällöin myös luonnossa vietetty<br />
aika on luontokokemuksen ja sen elvyttävyyden ja terapeuttisuuden<br />
kannalta tärkeää.<br />
Arvojen ristiriidan havaitseminen on muutoksen<br />
lähtökohta. Arvojen tunnistaminen on kokemus, jossa<br />
luontoympäristö voi auttaa löytämään suunnan. Esimerkiksi<br />
kokemus luontomielipaikasta voi mahdollistaa<br />
muun muassa omien tunteiden tunnistamisen, yhteen
Change language